Uutiset Yritysvastuu

Suomi haluaa vapaaehtoista konfliktimineraalikaupan sääntelyä

Suomalaisjärjestöt muistuttavat, että ihmisoikeuksien kunnioittaminen ei voi olla vapaaehtoista. EU:n on määrä päättää sääntelystä ensi vuonna.
(Kuva: Responsible Sourcing Network / cc 2.0)

EU päättää todennäköisesti ensi vuonna siitä, miten säädellä niin sanottujen konfliktimineraalien kauppaa. Aihe on ollut tapetilla vuosia, mutta kaikki vaihtoehdot ovat yhä auki, sillä Euroopan parlamentin mielestä konfliktimineraalikauppaan osallistuvien yritysten pitäisi noudattaa sitovia sääntöjä, komissio taas haluaisi vapaaehtoisuuteen perustuvan järjestelyn.

Neuvotteluihin osallistuvat myös EU:n jäsenmaat, joiden muodostama neuvosto yrittää saada kuluvana syksynä aikaan yhteisen kannan asiaan. Sen jälkeen kolmikon on tarkoitus neuvotella yhdessä, kertoo Suomen ulkoministeriön markkinoillepääsy-yksikön päällikkö Marjut Akola.

Suomi on toistaiseksi kannattanut konfliktimineraalien kaupan sääntelyä vapaaehtoisen mallin mukaan. Kansalaisjärjestöt taas haluaisivat europarlamentin tavoin sitovia sääntöjä. Ne jättivät viime viikolla ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakalle (kok) kirjeen (pdf), jossa muistutetaan, ettei ihmisoikeuksien kunnioittaminen voi olla vapaaehtoista.

"Vapaaehtoisuuteen perustuva järjestelmä on käytännössä osoittautunut tehottomaksi. Suomen tulisikin ottaa kantaa sitovan sääntelyn ja ihmisoikeuksien puolesta tukemalla parlamentin ehdotusta", sanoi Eettisen kaupan puolesta ry:n toiminnanjohtaja Lotta Staffans.

Kaupan arvo yli 123 miljardia euroa

Ehdotettu sääntely koskisi volframia, kultaa, tinaa ja tantaalia, joista valmistetaan esimerkiksi tietokoneita, kännyköitä ja moottoreita. Niiden kaupan globaali arvo on vuosittain yli 123 miljardia euroa, josta EU:n osuus oli noin 16 prosenttia vuonna 2013.

Mineraalien tiedetään rahoittaneen konflikteja ja ihmisoikeusloukkauksia esimerkiksi Keski-Afrikan tasavallassa ja Kolumbiassa. Pahamaineisimpia esimerkkejä on Kongon demokraattinen tasavalta, jossa aseelliset ryhmittymät pitävät hallussaan kaivoksia. Koska EU:n yritysten ei tällä hetkellä tarvitse selvittää ostamiensa mineraalien alkuperää, on mahdollista, että ne tukevat tietämättään väkivaltaisuuksia.

Yhdysvalloissa on jo voimassa laki, joka säätelee konfliktimineraalien hankintaa Afrikan Suurten järvien alueelta. Euroopan komissio ehdotti viime vuonna ratkaisuksi järjestelmää, jossa mineraalien maahantuojat noudattaisivat vapaaehtoisesti niin sanottua huolellisuusvelvoitetta mineraalikaupan haitallisten vaikutusten kitkemiseksi. Ehdotus ei kelvannut parlamentille, jonka viimekeväisen kannan mukaan sääntelyn ei pitäisi olla vapaaehtoista, ja sen tulisi koskea maahantuojien lisäksi myös konfliktimineraaleja sisältäviä tuotteita valmistavia yrityksiä, kuten kännykkä- ja autovalmistajia.

Parlamentin ehdotuksessa raaka-aineita tuovat yritykset joutuisivat tunnistamaan konfliktimineraalien kauppaan liittyvät riskit, vähentämään niitä, raportoimaan toimistaan ja alistamaan ne kolmannen osapuolen tarkasteltaviksi. Raaka-aineita hyödyntäville yrityksille sääntely olisi hieman kevyempää.

"Esitys ei vaadi, että mineraalien on oltava sataprosenttisesti konfliktivapaita vaan että yrityksillä on prosessi, jossa riskejä yritetään minimoida. Näin vältetään se, että yritykset eivät vain lähde jostakin maasta pois", kertoo toiminnanjohtaja Sonja Vartiala Finnwatch-järjestöstä, joka on sitovan sääntelyn kannalla.

Suomi hyötyisi sääntelystä

Suomi neuvottelee neuvostossa asiasta toistaiseksi komission vapaaehtoisuuteen perustuvan ehdotuksen pohjalta.

"Vapaaehtoinen järjestelmä on kannustava, ja se edistää mineraalien ja metallien laillista ja vastuullista hankintaa konfliktialueilta. Järjestelmän on oltava toimiva myös yritysten näkökulmasta, eikä se saa asettaa niille liian suurta hallinnollista taakkaa", sanoo ulkoministeriön Marjut Akola.

Hänen mukaansa vapaaehtoisuuden puolesta puhuu myös se, että moni yritys soveltaa jo valmiiksi vapaaehtoisesti huolellisuusvelvoitetta.

Vapaaehtoisuutta kannattaa ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tietojen mukaan myös ainakin 11 muuta EU-maata. Saksa, Ruotsi ja Portugali sen sijaan ovat ilmaisseet kiinnostuksensa sitovaa sääntelyä kohtaan.

Sonja Vartialan mielestä Suomen kannoissa kyse ideologisesta suhtautumisesta sääntelyyn sekä Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) kantojen seuraamisesta,  EK kun on ollut huolissaan sääntelyn vaikutuksista pk-yrityksiin. Vartiala kuitenkin muistuttaa, että raskaimmat velvoitteet lankeaisivat Applen ja Microsoftin kaltaisille isoille raaka-aineiden maahantuojille, mistä taas pienemmät yritykset hyötyisivät.

Vartialan mukaan myöskään väite siitä, että yritykset olisivat jo mukana vapaaehtoisissa aloitteissa, ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi komission oman selvityksen mukaan 93 prosenttia konfliktimineraalikauppaan osallistuvista EU:n yrityksistä ei käsittele asiaa linjauksissaan tai vuosiraporteissaan.

Hän muistuttaa, että Suomi on Euroopan suurin kullantuottaja ja se hyötyisi mineraalilainsäädännöstä.

"On aika hölmöä, että Suomi vastustaa sitä, että kilpailijat, kuten Filippiinit tai Kongo, joutuisivat selvittämään, mistä kulta tulee."

Yritysvastuu politiikkaEUkonfliktikauppayhtiöt Suomi Amnesty InternationalEettisen kaupan puolesta ryFinnwatch

Lue myös

Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Selvitys: Suomalaisten vaateyritysten avoimuus on parantunut – Pienet pärjäävät isoja paremmin

Yhä useampi suomalainen vaatebrändi julkaisee tehdaslistansa ja kertoo ilmastotoimistaan, käy ilmi Eetin selvityksestä. Järjestö peräänkuuluttaa parempaa avoimuutta etenkin riskimaissa tuottavien yritysten toimintaan.
Kaakaohedelmiä puussa, taka-alalla puita ja pensaita.

Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö

Nestlé siirtyy käyttämään KitKat-suklaan valmistuksessa Rainforest Alliance -sertifioitua suklaata. Muutos tulee huonoon aikaan, sillä sekä koronavirus että ilmastonmuutos vaikeuttavat köyhien kaakaonviljelijöiden elämää jo valmiiksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ihminen puolilähikuvassa.

Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán

Unkarin parlamentti nuiji keväällä läpi lain, jonka mukaan sukupuoli on pysyvä ominaisuus eikä nimeäkään voi enää vaihtaa. Transvanilla-järjestössä toimiva Tina Kolos Orbán toivoo kansainvälistä tukea mutta muistuttaa, että paras tapa edistää transsukupuolisten oikeuksia on tukea oman maan transihmisiä – myös Suomessa.
Vuoria meren takana.

Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Korona on aiheuttanut taloustaantuman, josta selviytyäkseen osa Tyynenmeren saarten kaupunkilaisista on ryhtynyt kalastamaan. Konflikteilta ei ole vältytty, kun osa kalastaa suojeltuja lajeja tai menee väärille apajille.
Keramiikkapisaroita riippuu puista.

Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”

Töölönlahden ympäristössä on näytteillä kestävän kehityksen tavoitteita käsitteleviä teoksia aina biotaiteesta performansseihin ja osallistavaan taiteeseen. Kantavana teemana on ihmisen vastuun ymmärtäminen, kertoo näyttelyn kuratoinut taiteilija Marika Tomu Kaipainen.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla puita.

Vuoden YK:n ystävä -tunnustus professori Eeva Furmanille

”Vaikka tilanne on erittäin vakava, siirtyminen kestäville poluille on vielä mahdollinen. Omilla toimillani haluan luoda lapsille uskoa tulevaisuuteen”, sanoo YK-liiton kunniamaininnalla palkittu Suomen kestävyyspaneelin johtaja Eeva Furman.
Riisiä ja papuja pahvilautasella.

Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta

Jos eteläsudanilaisen perusruoka-annoksen hinta suhteutettaisiin yhdysvaltalaiseen tulotasoon, ateriasta saisi pulittaa peräti 336 euroa.

Tuoreimmat

Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”
Vuoden YK:n ystävä -tunnustus professori Eeva Furmanille
Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta
Koronavirus lisännyt rajusti lasten humanitaarisen avun tarvetta Länsi-Afrikassa – Mauritaniassa ruoka-avun tarve on nelinkertaistunut
Intian vertaisvalistajat auttavat pakkotyön uhreja, jotka voivat olla jopa sukupolvien mittaisessa velkavankeudessa
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Saudi-Arabia ei päässyt YK:n ihmisoikeusneuvostoon – Kiinallekin aiempaa vähemmän ääniä
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Oikeus määräsi Kenian viranomaiset jättikorvauksiin lyijymyrkytyksen uhreille – Kaikki sai alkunsa Phyllis Omidosta, joka on nyt monien sankari
Koronavirus lisännyt rajusti lasten humanitaarisen avun tarvetta Länsi-Afrikassa – Mauritaniassa ruoka-avun tarve on nelinkertaistunut
Maan sisäisten pakolaisten määrä kasvanut tänä vuonna – ”Suurin osa säähän liittyvistä katastrofeista vasta tulossa”