Uutiset Myanmarin kehitys

Suomesta avustustyöntekijöitä Bangladeshiin – Myanmarista paennut yli 400 000 ihmistä

Suomen Punainen Risti lisää apua Bangladeshiin, jonne on saapunut jo lähes 430 000 rohingya-pakolaista.
Myanmarin parlamenttirakennus Nay Pyi Tawissa.
Myanmarin hallinto on saanut raskasta kritiikkiä rohingyojen tilanteen vuoksi. Kuvassa parlamenttirakennus Nay Pyi Tawissa. (Kuva: Rick Bajornas / UN Photo / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomen Punainen Risti lähettää Bangladeshiin sairaalan ja avustustyöntekijöitä yhteistyössä Norjan Punaisen Ristin kanssa. Maahan on saapunut elokuun lopun jälkeen lähes 430 000 Myanmarin rohingya-pakolaista.

”Avulla on kiire. Lähetämme yhdessä Norjan Punaisen Ristin kanssa alueelle sairaalan ja noin 20–25 avustustyöntekijää. Ensimmäiset Suomen Punaisen Ristin työntekijät lähtevät lauantaina ja Suomen osa sairaalasta alkuviikosta”, kertoi kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi perjantaina.

Pakolaisia on saapunut lähelle rajaa Cox's Bazariin, jossa tilanne on järjestön mukaan erittäin vakava. Pakolaisilla on kipeä tarve ruuasta, vedestä, terveyspalveluista ja vedestä. Joukossa on paljon sairaita ja loukkaantuneita. Huonot asumisolosuhteet ja puutteellinen sanitaatio lisäävät tarttuvien tautien riskiä. Cox's Bazarissa oli jo ennen nykyistä kriisiä paljon pakolaisia, ja lisäksi alueelle iski toukokuussa trooppinen sykloni.

Myös YK-järjestöt ovat ilmoittaneet lisäävänsä apua pakolaisleireillä. Maailman terveysjärjestö on kumppaneineen aloittanut pakolaisten joukossa myös polio- ja tuhkarokkorokotusten antamisen.

Rohingyat ovat syrjitty islaminuskoinen vähemmistö, jotka ovat paenneet sankoin joukoin Myanmarista sen jälkeen, kun väkivaltaisuudet rohingyojen aseistetun ryhmän ja Myanmarin turvallisuusjoukkojen välillä leimahtivat elokuun lopulla. Turvallisuusjoukot ovat sen seurauksena aloittaneet operaation, jossa rohingyoja on ajettu pois kylistään. Kyliä on poltettu.

Ihmisoikeusjärjestöjen ja YK:n ihmisoikeusvaltuutetun mukaan meneillään on etninen puhdistus. Kylistä on löydetty ruumiita, ja pakolaisilla on ollut myös seksuaalisen väkivallan aiheuttamia vammoja.

Tilanne on herättänyt kansainvälistä kritiikkiä etenkin Myanmarin valtapuolueen johtajaa Aung San Suu Kyitä kohtaan. Hän ei ole myöntänyt etnistä puhdistusta ja on sanonut ”turvallisuusoperaation” päättyneen jo syyskuun alussa.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan tuho kuitenkin jatkuu yhä. Se sai viime perjantaina haltuunsa uutta satelliittimateriaalia, jossa näkyy yhä savuavia kyliä.

”Lähes kolme viikkoa myöhemmin näemme reaaliajassa, ettei kampanjaa rohingyoita vastaan ole lopetettu. Rohingyojen koteja ja kyliä poltetaan ennen heidän pakoaan, sen aikana ja sen jälkeen. Viranomaiset eivät ole tyytyväisiä siihen, että heidät ajetaan kodeistaan, vaan he näyttävät pyrkivän varmistamaan, ettei heillä ole myöskään koteja, joihin palata”, sanoi järjestön kriisijohtaja Tirana Hassan.

Myanmarin tilanne on viime vuosina herättänyt optimismia, sillä maa on hitaasti ryhtynyt tekemään demokraattisia uudistuksia pitkän sotilasjuntan valtakauden jälkeen. Sen pakotteita on poistettu ja se on alkanut saada lisää kehitysapua. Nyt esimerkiksi Saksa on lopettanut maassa avustusohjelmia ja Britannia lopettanut Myanmarin armeijan kouluttamisen.

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetvähemmistöpolitiikkakatastrofiapukonflikti Burma, Myanmar Punainen Risti

Lue myös

Pakolaisnainen ja -lapsi tilapäissuojassa

Ihmisoikeusjärjestö: Myanmarissa tapahtui todennäköisesti kansanmurha

Fortify Rights -järjestön laajan raportin mukaan Myanmarin viranomaiset valmistelivat rohingya-vähemmistöön kohdistettuja viime syksyn väkivaltaisuuksia viikkoja tai jopa kuukausia etukäteen. Siviileille jaettiin aseita ja rohingyoilta evättiin humanitaarinen apu.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

YK:n ihmisoikeusvaltuutetulta kovaa kritiikkiä Myanmarille: ”Hävetkää”

YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Zeid Ra’ad al-Hussein vaatii, että kansainvälinen rikostuomioistuin tutkii Myanmarin rohingyoihin kohdistetun etnisen puhdistuksen. Hän antoi ihmisoikeusneuvoston istunnossa palautetta Myanmarille, joka vakuutti puolustavansa ihmisoikeuksia.
Pakolaisleirin asumuksia Bangladeshissa

Pakolaisleiri on vankila monille rohingya-pakolaistytöille

Kehitysyhteistyöjärjestö Plan haastatteli 300:aa rohingya-pakolaistyttöä Bangladeshissa. Moni viettää päivänsä teltassa väkivallan pelon ja yhteisön rajoitusten vuoksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Unikkoja ja aurinkoenergiapaneeleja

Vaikuttavuussijoittajat haluavat parantaa maailmaa – mutta miten ja kenen ehdoilla?

Sijoitusmaailman radikaaliksi extreme-lajiksi kutsuttu vaikuttavuussijoittaminen kasvaa vauhdilla ja ylittää jo perinteisen valtioiden antaman kehitysavun. Kysymys kuuluu: voiko sijoittamalla vähentää globaalia epätasa-arvoa?
Ihmisiä torilla Ugandan Kampalassa

Uusi tapa luoda työpaikkoja kehitysmaihin: Ulkoministeriö lainaa 16 miljoonaa euroa Kirkon Ulkomaanavun sijoitusyhtiölle

Kirkon Ulkomaanapu ryhtyy rahoittamaan pienyrityksiä hauraissa kehitysmaissa perustamansa yhtiön kautta. Yksityisen sektorin kautta tehtävä kehitysyhteistyö on myös tulevaisuuden trendi, uskoo järjestön toiminnanjohtaja Jouni Hemberg.
Tietokoneen näppäimistö

Vuoden kotoutumisteko -tunnustus maahanmuuttajia ja työnantajia yhdistävälle sovellukselle

Suomen Pakolaisapu halusi tänä vuonna antaa tunnustusta etenkin teknologisille innovaatioille, jotka edistävät kotoutumista.
Eduskuntatalo

Tuore selvitys mittaa rikkaiden maiden politiikan vaikutusta köyhimpiin – Suomi auttaisi enemmän paremmalla siirtolaispolitiikalla

Tuoreen selvityksen mukaan Ruotsi on maailman paras kehitysmaiden tukija. Suomea kehutaan tuoreessa selvityksessä muun muassa turvallisuuspolitiikasta, mutta siirtolaispolitiikassa Suomi ei pärjää erityisen hyvin.