Uutiset

Suomen somalinaiset tukeutuvat yhteisöllisyyteen

Maailmalla, oman maansa rajojen ulkopuolella, elää lähes miljoona somalia. Heistä noin 7000 on rakentanut kotinsa Suomeen. Suomalaisen maahanmuuttopolitiikan avainsana on kotouttaminen. Mutta mikä on koti? Mistä rakentuvat somalinaisten arkipäivä, kodin tuntu, kotoisuus? Aihetta käsittelee Marja Tiilikaisen tuore tutkimus "Arjen islam. Somalinaisten elämää Suomessa."

Marja Tiilikainen seurasi väitöskirjaansa varten somalinaisten elämää Suomessa vuosina 1996-2002. Lauantaina julkaistu tutkimus "Arjen islam. Somalinaisten elämää Suomessa" osoittaa yhteisöllisyyden olevan yksi somalinaisten tärkeimmistä voimavaroista. Vaikka Suomeen pakolaisina tulleet somalinaiset ovat vähemmän yhtenäinen ryhmä kuin usein ajatellaan, rakentavat he kotia nimenomaan sosiaalisten verkostojensa varaan. Koti muodostuu arjen rutiineista, joita fyysisen kodin lisäksi rajaavat ennen kaikkea tiivis yhteydenpito sukulaisiin ja ystäviin, sekä islaminuskosta kumpuava arvomaailma.

Yhteisöllisyys on häviämässä suomalaisesta yhteiskunnasta, ja Tiilikainen toteaakin somalinaisten vetävän arjessaan rajaa ei-hyväksyttävien ja toivottavien muutosten välille. Suomalainen yhteiskunta tarjoaa tilaa ja mahdollisuuksia esimerkiksi koulutukseen ja poliittiseen osallistumiseen, joihin somalinaiset ovat aktiivisesti tarttuneet. Toisaalta jo suomalaisten asuntojen koko kertoo selvää kieltään yksilön ja pienen ydinperheen ympärillä pyörivästä elämäntavasta, joka on somalialaiselle kulttuurille vieras. Helsinkiläisen lähiökodin seinien sisältä puhelin ja sähköposti avaavat väylän jakaa arkipäivä yhtälailla Suomessa, Somaliassa kuin muuallakin maailmassa asuvien ystävien ja perheenjäsenten kanssa. Juhlapäivän tullen tilaa suurelle yhteisölle luodaan vaikka kantamalla huonekalut parvekkeelle, jotta kaikki mahtuisivat mukaan.

Tiilikainen kuitenkin huomauttaa, että myös Suomen somaliyhteisö on hajanainen. Kotona Somaliassa käydyn sisällissodan jakolinjat näkyvät yhä, samoin miesten ja naisten välille on syntymässä juopa heidän kohdatessaan uuden kotimaan eri tavoin. Tärkeämmäksi muodostuukin transnationaalinen somaliyhteisö – hajallaan maailmalla asuva sukulaisten ja ystävien verkosto, jota yhdistää edelleen kotimaaksi koettu Somalia.

Islam on jatkuvuutta muuttuvassa arjessa

Islam ja sen tarjoama arvomaailma ovat somalinaisten arjen ja identiteetin liima. Kirjoitusten ja opinkappaleiden sijaan Tiilikaisen tutkimus tarkastelee islamia elettynä ja koettuna. Viettämällä useita päiviä kodeissa, vieraana häissä, mukana niin lääkärissä kuin moskeijassakin, Tiilikainen muodosti kuvan islamista somalinaisten ja -äitien arjessa ja juhlassa. Tästä lähtökohdasta käsin uskonto esittäytyy toisaalta jatkuvuuden ja yhteisen muistin lähteenä, toisaalta arkipäivässä luodaan uutta islamia.

Somalian ulkopuolella elävien miesten ja naisten islam näyttäytyy erilaisena. Somalimiehet pyrkivät määrittelemään ”oikean” islamin, joka olisi kulttuurisista vaikutteista vapaata. Somalinaiset puolestaan tarttuvat uskontoon arjen ongelmineen ja etsivät islamista tapaa pitää kiinni perheensä historiasta. Sisällissodan vaikeat muistot, pakolaisuuden ongelmat ja uudessa kotimaassa koettu syrjintä pyrkivät pinnalle sairauksien ja kipujen muodossa. Länsimaisen lääketieteen rinnalla somalinaiset selittävät pahaa oloaan perinteisten saar-henkien avulla, ja hoitavat sitä perinteisin rituaalein, joihin laaja joukko kanssasisaria osallistuu.

Somalimiehet pitävät naisten selviytymiskeinoja helposti kansanuskona. Somalinaisten ammatillisten sekä uskontoon liittyvien tietojen ja taitojen lisääntyminen yhdessä suuremman taloudellisen riippumattomuuden kanssa on kuitenkin antanut heille uudenlaista vaikutusvaltaa somaliyhteisön sisällä, ja erilaiset näkemykset uskonnosta ovat Tiilikaisen mukaan myös synnyttäneet jännitteitä vallasta määritellä islamia. Somalinaiset luottavat toistensa tukeen, ja raivaavat itselleen tilaa niin suomalaisessa yhteiskunnassa, kuin valtioiden rajat ylittävässä yhteisössään.

siirtolaisuuskulttuuri SuomiSomalia

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Keltapaitainen nainen keltaista taustaa vasten

Neljäkymmentä vuotta vankeutta keskenmenosta – Ihmisoikeusloukkaukset, väkivalta ja köyhyys ajavat ihmisiä pakoon Keski-Amerikasta

Sillä aikaa kun elsalvadorilainen Maria Teresa Rivera istui vankilassa keskenmenon vuoksi, jengit uhkailivat hänen 9-vuotiasta poikaansa. Nyt he asuvat pakolaisina Ruotsissa. Keski-Amerikan siirtolaiskriisin taustalla on monimutkainen vyyhti historiallisia, taloudellisia ja suurvaltapolitiikkaan liittyviä syitä.
Pino Argentiina pesoja

Kehitysmaissa on meneillään kolmas suuri velkakriisi

Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi saatiin katkaistua määrällisen kevennyksen ohjelmilla. Kehitysmaissa on kuitenkin käynnissä laaja velkakriisi, joka on suoraa seurausta finanssikriisin pelastustoimenpiteistä, kirjoittaa Suomen Attacin puheenjohtaja Omar El-Begawy.
Ilmasta kuvattu aavikko

Aavikoituminen maksaa biljoonia vuosittain – ”Ongelma voidaan hoitaa pois päiväjärjestyksestä”

Intian New Delhissä järjestettiin syyskuun puolivälissä aavikoitumista käsittelevä YK-kokous. Vaikka kuivuus pahenee, ongelman ratkaisemisessa tarvittava teknologia ja tieto ovat jo olemassa, kokouksen pääsihteeri Ibrahim Thiaw sanoo.
Ihmisiä, palmuja ja rikkoutuneita katulaattoja

Nälkäisten määrä kasvanut Mosambikissa puoli vuotta sykloni Idain jälkeen – Ihmisiä pyörtyy pelloille ja ruuaksi etsitään villikasveja

1,9 miljoonaa ihmistä tarvitsee yhä apua Mosambikia ja sen naapurimaita viime keväänä runnelleiden hirmumyrskyjen jäljiltä. Viljely on laajoilla alueilla yhä mahdotonta ja apua tarvitaan lisää, vetoavat avustusjärjestöt.

Tuoreimmat

Aavikoituminen maksaa biljoonia vuosittain – ”Ongelma voidaan hoitaa pois päiväjärjestyksestä”
Nälkäisten määrä kasvanut Mosambikissa puoli vuotta sykloni Idain jälkeen – Ihmisiä pyörtyy pelloille ja ruuaksi etsitään villikasveja
Neljäkymmentä vuotta vankeutta keskenmenosta – Ihmisoikeusloukkaukset, väkivalta ja köyhyys ajavat ihmisiä pakoon Keski-Amerikasta
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Uusi kampanja haluaa eroon mainosten stereotyyppisistä sukupuolirooleista – Myös suomalaisyrityksiä kannustetaan mukaan
Myanmarista paenneet rohingyat elävät välitilassa
”Sensuuri elää ja voi hyvin” – Uusi raportti paljastaa, että lehdistönvapautta polkevat maat soveltavat usein taitavasti uutta teknologiaa
”Hiljainen vallankumous” – Pienet ja keskisuuret yritykset tuottavat suurimman osan Afrikan ruuasta
Uusiutuvan energian kapasiteetti on nelinkertaistunut kuluvan vuosikymmenen aikana – Energiasektorin päästöt silti kasvaneet