Uutiset

Suomen somalinaiset tukeutuvat yhteisöllisyyteen

Maailmalla, oman maansa rajojen ulkopuolella, elää lähes miljoona somalia. Heistä noin 7000 on rakentanut kotinsa Suomeen. Suomalaisen maahanmuuttopolitiikan avainsana on kotouttaminen. Mutta mikä on koti? Mistä rakentuvat somalinaisten arkipäivä, kodin tuntu, kotoisuus? Aihetta käsittelee Marja Tiilikaisen tuore tutkimus "Arjen islam. Somalinaisten elämää Suomessa."

Marja Tiilikainen seurasi väitöskirjaansa varten somalinaisten elämää Suomessa vuosina 1996-2002. Lauantaina julkaistu tutkimus "Arjen islam. Somalinaisten elämää Suomessa" osoittaa yhteisöllisyyden olevan yksi somalinaisten tärkeimmistä voimavaroista. Vaikka Suomeen pakolaisina tulleet somalinaiset ovat vähemmän yhtenäinen ryhmä kuin usein ajatellaan, rakentavat he kotia nimenomaan sosiaalisten verkostojensa varaan. Koti muodostuu arjen rutiineista, joita fyysisen kodin lisäksi rajaavat ennen kaikkea tiivis yhteydenpito sukulaisiin ja ystäviin, sekä islaminuskosta kumpuava arvomaailma.

Yhteisöllisyys on häviämässä suomalaisesta yhteiskunnasta, ja Tiilikainen toteaakin somalinaisten vetävän arjessaan rajaa ei-hyväksyttävien ja toivottavien muutosten välille. Suomalainen yhteiskunta tarjoaa tilaa ja mahdollisuuksia esimerkiksi koulutukseen ja poliittiseen osallistumiseen, joihin somalinaiset ovat aktiivisesti tarttuneet. Toisaalta jo suomalaisten asuntojen koko kertoo selvää kieltään yksilön ja pienen ydinperheen ympärillä pyörivästä elämäntavasta, joka on somalialaiselle kulttuurille vieras. Helsinkiläisen lähiökodin seinien sisältä puhelin ja sähköposti avaavat väylän jakaa arkipäivä yhtälailla Suomessa, Somaliassa kuin muuallakin maailmassa asuvien ystävien ja perheenjäsenten kanssa. Juhlapäivän tullen tilaa suurelle yhteisölle luodaan vaikka kantamalla huonekalut parvekkeelle, jotta kaikki mahtuisivat mukaan.

Tiilikainen kuitenkin huomauttaa, että myös Suomen somaliyhteisö on hajanainen. Kotona Somaliassa käydyn sisällissodan jakolinjat näkyvät yhä, samoin miesten ja naisten välille on syntymässä juopa heidän kohdatessaan uuden kotimaan eri tavoin. Tärkeämmäksi muodostuukin transnationaalinen somaliyhteisö – hajallaan maailmalla asuva sukulaisten ja ystävien verkosto, jota yhdistää edelleen kotimaaksi koettu Somalia.

Islam on jatkuvuutta muuttuvassa arjessa

Islam ja sen tarjoama arvomaailma ovat somalinaisten arjen ja identiteetin liima. Kirjoitusten ja opinkappaleiden sijaan Tiilikaisen tutkimus tarkastelee islamia elettynä ja koettuna. Viettämällä useita päiviä kodeissa, vieraana häissä, mukana niin lääkärissä kuin moskeijassakin, Tiilikainen muodosti kuvan islamista somalinaisten ja -äitien arjessa ja juhlassa. Tästä lähtökohdasta käsin uskonto esittäytyy toisaalta jatkuvuuden ja yhteisen muistin lähteenä, toisaalta arkipäivässä luodaan uutta islamia.

Somalian ulkopuolella elävien miesten ja naisten islam näyttäytyy erilaisena. Somalimiehet pyrkivät määrittelemään ”oikean” islamin, joka olisi kulttuurisista vaikutteista vapaata. Somalinaiset puolestaan tarttuvat uskontoon arjen ongelmineen ja etsivät islamista tapaa pitää kiinni perheensä historiasta. Sisällissodan vaikeat muistot, pakolaisuuden ongelmat ja uudessa kotimaassa koettu syrjintä pyrkivät pinnalle sairauksien ja kipujen muodossa. Länsimaisen lääketieteen rinnalla somalinaiset selittävät pahaa oloaan perinteisten saar-henkien avulla, ja hoitavat sitä perinteisin rituaalein, joihin laaja joukko kanssasisaria osallistuu.

Somalimiehet pitävät naisten selviytymiskeinoja helposti kansanuskona. Somalinaisten ammatillisten sekä uskontoon liittyvien tietojen ja taitojen lisääntyminen yhdessä suuremman taloudellisen riippumattomuuden kanssa on kuitenkin antanut heille uudenlaista vaikutusvaltaa somaliyhteisön sisällä, ja erilaiset näkemykset uskonnosta ovat Tiilikaisen mukaan myös synnyttäneet jännitteitä vallasta määritellä islamia. Somalinaiset luottavat toistensa tukeen, ja raivaavat itselleen tilaa niin suomalaisessa yhteiskunnassa, kuin valtioiden rajat ylittävässä yhteisössään.

siirtolaisuuskulttuuri SuomiSomalia

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ihminen korkean puun vieressä, taustalla pakolaisleirin asumuksia.

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä

Maailma.net aloittaa uuden juttusarjan unohdetuista kriiseistä ja konflikteista, joista kuullaan maailman medioissa harvoin. Yksi niistä on Keski-Sahelissa, jossa ihmiset pakenevat jihadistista väkivaltaa ja aseellisten ryhmien hyökkäyksiä. Aiemmin rauhallisessa Burkina Fasossa sisäisten pakolaisten määrä on kymmenkertaistunut lyhyessä ajassa.
YK:n pääsihteeri tv-ruudulla YK:n lipun edessä.

Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”

YK:n turvallisuusneuvosto ei ole saanut aikaan päätöslauselmaa, joka tukisi António Guterresin maaliskuista vaatimusta maailmanlaajuisesta tulitauosta. Samaan aikaan ihmiset joutuvat pakenemaan kodeistaan, mikä vaikeuttaa myös koronaviruksen vastaista työtä, varoittaa Norjan pakolaisneuvosto.
Mies esittelee joukolle tyttöjä kuukautiskuppia.

Kuukautiset eivät ole enää vaiettu aihe – Itä-Afrikassa edistetään kuukautisterveyttä vähentämällä häpeää

Kuukautisten merkitys naisten terveyden kannalta ymmärretään yhä paremmin, mutta asiaan liittyvä häpeä ei ole kadonnut. Ongelmana on myös etelän naisiin ja tyttöihin kohdistuva toiseuttava viestintä, joka painottaa liikaa uusien kuukautistuotteiden merkitystä rakenteisiin puuttumisen sijasta, kirjoittaa joukko asiantuntijoita.
Mies pitelee puuntainta kädessään.

Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa

Ruanda on kohonnut metsityksessä ja metsien ennallistamisessa maailmanmestariluokkaan. Syynä on muun muassa kansallinen puunsiemenkeskus, josta uskotaan tulevan alueellinen.
Kaksi kasvomaskein suojautunutta ihmistä liikenteen seassa.

Maailman haavoittuvimmat kärsivät koronaviruspandemiasta eniten – Ympäri maailman raportoidaan köyhimpiin kohdistuvia väkivallantekoja

Niin Nigeriassa, Intiassa, Filippiineillä kuin Etelä-Afrikassakin on raportoitu viranomaisten väkivallan kasvaneen koronaviruspandemian aikana. Kohteina ovat useimmiten köyhimmät, kirjoittaa Olli-Pekka Haavisto.

Tuoreimmat

Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Maailman haavoittuvimmat kärsivät koronaviruspandemiasta eniten – Ympäri maailman raportoidaan köyhimpiin kohdistuvia väkivallantekoja
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
Unkari kielsi juridisen sukupuolen muuttamisen trans- ja intresukupuolisilta – ”Paluu pimeälle keskiajalle”
”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Burundi äänestää presidentistä koronaviruksesta huolimatta – Kampanjointia on leimannut väkivalta ja häirintä
Koronavirus uhkaa Afrikan malariantorjuntaa – ”Emme ole investoineet sinne, minne olisi pitänyt”

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
EU:hun pyrkivät siirtolaiset ahdingossa Balkanilla
Voisiko vaatteita valmistaa ekologisesti ja ilman hikipajoja? – Siihen tähtää uusi tutkimushanke
Kehitysyhteistyöstä tuli koronaviruksen torjuntaa – Moni suomalaisjärjestö jakaa nyt apua pandemian vaikutuksista kärsiville, mutta samalla pelätään lahjoitusten vähenemistä
Aavikkokulkusirkka on ”eloonjäämisen mestari”, jonka parvet voivat syödä päivässä 35 000 ihmisen ruuat – ”Ihmiset eivät uskalla viljellä, koska he tietävät, että ne ovat tulossa”, kertoo avustusjärjestön työntekijä Etiopiasta
”Monet pelkäävät, etteivät kuole koronaan vaan muihin tauteihin tai nälkään” – Afrikassa on todettu vielä vähän tartuntoja, mutta koronaviruksen vaikutukset näkyvät jo
Unkarin parlamentti kieltäytyi ratifioimasta naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista sopimusta – ”Yritys kääntää huomio pois maan omista epäonnistumisista”, sanoo Amnesty
Sudan kieltää tyttöjen sukuelinten silpomisen – Toimenpiteestä saa jatkossa kolmen vuoden vankeustuomion
Ensimmäinen koronavirustartunta todettu maailman suurimmalla pakolaisleirillä – ”Tämä pandemia voi viedä Bangladeshin kehitystä taaksepäin vuosikymmenillä”