Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Suomen kehy-rahat jäävät ensi vuonna alle 0,5 prosenttiin BKTL:stä

Osuus on aiemmin arvioitua alhaisempi. Kepan mukaan 0,7-tavoitteen saavuttamiselle ajoissa voidaan sanoa nyt hyvästit.
(Kuva: Branco Collin / cc 2.0)

Suomi käyttää ensi vuonna kehitysyhteistyöhön noin 1 015,3 miljoonaa euroa, noin 0,48 prosenttia bruttokansantulostaan, käy ilmi maanantaina julkaistusta valtioneuvoston talousarvioesityksessä.

Aiemmin ennustettiin, että bruttokansantulo-osuus olisi noin 0,5 prosenttia, mutta talousennusteen muutosten vuoksi arvio on nyt alhaisempi. Ulkoministeriön mukaan osuus voi kuitenkin vielä nousta 0,5 prosenttiin, kun päästökauppatuloja ohjataan kehitysyhteistyöhön. Tänä vuonna päästökauppatuloja tulee noin 60 miljoonaa euroa.

Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön varataan esityksessä 801,4 miljoonaa euroa, noin 90 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna tänä vuonna.

Suomalaisjärjestöjen kattojärjestön Kepan kehityspoliittisen asiantuntijan Minna Havusen mukaan esitys tarkoittaa, että Suomi voi nyt sanoa hyvästit 0,7-sitoumuksen saavuttamiselle aikataulussa eli vuoteen 2015 mennessä.

Suomi on muiden avunantajamaiden tavoin sitoutunut nostamaan kehitysyhteistyömäärärahansa 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä. Viime vuonna tavoitteeseen pääsivät Iso-Britannia, Ruotsi, Norja, Tanska ja Luxemburg.

Budjettiesitysten mukaan 0,7 prosenttia on yhä tavoitteena.

"Tämä on tyhjää puhetta niin kauan, kunnes hallitus julkaisee selkeän ja läpinäkyvän suunnitelman ja aikataulun tavoitteeseen pääsemiseksi", Havukainen toteaa blogikirjoituksessaan.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyö Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Kaksi naista tietokoneen ääressä takaapäin kuvattuna.

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”

Eilen julkaistu uusi kehityspoliittinen selonteko linjaa, että Suomi saavuttaa vuonna 2030 tavoitteensa ohjata bruttokansantulostaan 0,7 prosenttia kehitysyhteistyöhön. Järjestöt kritisoivat kuitenkin aikataulun puuttumista. Selonteon toteuttamista varjostaa myös perussuomalaisten jääminen pois.
Lapsia leikkikentällä.

Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin

Lähes neljä viidestä suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä edelleen tärkeänä, mutta osuus on pudonnut tuntuvasti viime vuodesta, käy ilmi Taloustutkimuksen kyselystä. Sitä selittää sekä huoli oman maan tilanteesta että viestinnän vähäisyys. Kehitysministeri Ville Skinnari (sd) uskoo koronan osoittavan globaalien ratkaisujen löytämisen tärkeyden.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Ihmisiä ja autoja tiellä.

Kolumbia näyttää muulle maailmalle mallia pakolaisten vastaanotossa

Kolumbiaan saapuu päivittäin satoja tai jopa tuhansia pakolaisia Venezuelasta. Maa on myöntänyt tulokkaille oikeuden muun muassa työntekoon ja julkisiin palveluihin. Yhteiselo ei ole sujunut kitkatta, mutta esimerkiksi kukka-ala on hyötynyt uudesta työvoimasta.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - ”Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta”

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.