Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Suomelta lisää humanitaarista apua Afrikan kriisien hoitoon – Keskimääräinen YK:n avustusoperaatio kestää jo yli yhdeksän vuotta

Suomi ohjaa lisävaroja muun muassa Kongon demokraattiseen tasavaltaan. Ensi vuonna lisätään tukea myös YK:n hätäapurahastolle.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock
YK:n hätäapukoordinaattir Mark Lowcock YK:n keskitetyn hätäapurahaston rahoituskonferenssissa. Suomi ilmoitti kokouksen yhteydessä nostavansa tukeaan rahastolle ensi vuonna. (Kuva: Loey Felipe / UN Photo)

Suomi myöntää lisää humanitaarista apua Afrikan maiden kriisien hoitoon. Ulkoministeriön eilen julkaiseman tiedotteen mukaan Suomi ohjaa Afrikan maiden avustusoperaatiolle yhteensä 5,45 miljoonaa euroa.

Rahat ohjataan juuri Afrikkaan, sillä alueen maiden avustusoperaatiot kärsivät rahoituspulasta ja Suomen aiemmin tänä vuonna tekemät humanitaarisen avun päätökset keskittyivät etenkin Syyriaan ja Jemeniin.

Nyt myönnetyillä varoilla tuetaan YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n työtä Kongon demokraattisessa tasavallassa 2 miljoonalla, Etelä-Sudanissa 1,5 miljoonalla ja Nigeriassa 1 miljoonalla eurolla. Lisäksi Suomi myöntää Punaisen Ristin kautta 950 000 euroa Etiopiaan. Kaikki maat kärsivät sisäisistä tai alueellisista konflikteista ja tarvitsevat hätäapua ihmishenkien pelastamiseksi.

Suomi teki suurimman osan humanitaarisen avun myönnöistä viime keväänä, jolloin myönnettiin 67 miljoonaa euroa erilaisten kriisien hoitoon. Vuoden lopulla tehdään tavallisesti uusia myöntöjä. Yhteensä Suomi on kuluneen vuoden aikana myöntänyt humanitaarista apua 72,5 miljoonaa euroa.

Ulkoministeriö kertoo, että Suomi lisää ensi vuonna tukeaan myös YK:n keskitetylle hätäapurahastolle. Suomen tuki rahastolle nousee ensi vuonna miljoonalla eurolla yhteensä 8 miljoonaan euroon. Rahaston avulla voidaan nopeasti aloittaa avustustyöt äkillisissä kriiseissä ja tukea vaikeasta rahoituspulasta kärsiviä avustusoperaatiota.

YK julkisti viime viikolla ensi vuoden humanitaarista apua koskevan arvionsa, jonka mukaan ensi vuonna se tarvitsee noin 22 miljardia euroa yli 93 miljoonan ihmisen auttamiseksi. Avuntarvitsijoita on yhteensä 132 miljoonaa. Syynä ovat konfliktit sekä ilmaston ääri-ilmiöt, kuten kuivuus ja trooppiset myrskyt.

Avuntarvitsijoiden määrä on maailmalla viime vuosina kasvanut. YK:n mukaan sen humanitaariset avustusoperaatiot kestävät keskimäärin jo yli yhdeksän vuotta. Vielä vuonna 2014 normi oli 5,2 vuotta. Lähes kolme neljäsosaa apua saavista ihmisistä on elää nyt maissa, jotka ovat kärsineet humanitaarisista kriiseistä vähintään seitsemän vuotta.

Suomen kehityspolitiikka avustustyökatastrofiapukonfliktiluonnonkatastrofit Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Suomen lippu ja Helsingin Kauppatorin maailmanpyörä.

Selvitys: Suomella on YK-järjestöissä enemmän vaikutusvaltaa kuin rahoituksen taso antaisi odottaa

Suomi kanavoi lähes puolet kehitysavustaan monenkeskisten järjestöjen, kuten YK-järjestöjen, kautta. Vaikka Suomen rahoitusosuus on suhteellinen pieni, työ on hyvin tuloksellista, summaa tuore, riippumaton evaluaatio.
Taskulaskin lähikuvassa.

Kehitysmaiden verovaje on 30–60 prosenttia – Suomi ohjaa 8,6 miljoonaa euroa verotusjärjestelmien parantamiseen

Suomi aikoo panostaa jatkossa etenkin Afrikan maiden veronkantokyvyn parantamiseen. Koronakriisi vaatii lisäämään kotimaisten resurssien käyttöä kaikkialla, muistuttaa kehitysministeri Ville Skinnari (sd).
Suomen lippu ja puun lehtiä

Suomi tukee globaaleja koronatoimia 31 miljoonalla eurolla – Ei uutta rahaa kehitysyhteistyöhön

Kehitysyhteistyövaroja kohdennetaan uudelleen koronaviruspandemiaan vastaamiseksi. Varsinaista uutta rahaa ei kuitenkaan ainakaan vielä ole luvassa, kertoi kehitysministeri Ville Skinnari (sd) tänään.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Omelijoita ompelukoneidensa takana tehtaassa

Botswanan Bogolo Joy Kenewendo: Velat ja pääomapako syövät kehittyviltä mailta resursseja koronakriisin hoidosta

Kehityttyvien maiden resursseista iso osa menee velkojen korkoihin, kun niitä tarvittaisiin koronakriisistä kärsivien ihmisten auttamiseen, sanoo Botswanan entinen kauppaministeri Bogolo Joy Kenewendo.
Puolilähikuva naisesta

Keniassa naispoliitikko joutuu sietämään julkisia nöyryytyksiä ja väkivallalla uhkailua – Korona hidastaa tasa-arvokehitystä entisestään

Keniassa naisia suljetaan ulos poliittisesta päätöksenteosta pitämällä kokouksia öisin ja päättämällä asioista ”poikien klubeissa”, sanoo Nairobin maakuntakokouksen entinen edustaja Asha Abdi. Koronan vuoksi politiikan tasa-arvoon tähtäävät aloitteet ovat jääneet taka-alalle.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.

Tuoreimmat

Botswanan Bogolo Joy Kenewendo: Velat ja pääomapako syövät kehittyviltä mailta resursseja koronakriisin hoidosta
Keniassa naispoliitikko joutuu sietämään julkisia nöyryytyksiä ja väkivallalla uhkailua – Korona hidastaa tasa-arvokehitystä entisestään
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”
Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö
Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa
Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon
Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”