Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Suomelta lisää humanitaarista apua Afrikan kriisien hoitoon – Keskimääräinen YK:n avustusoperaatio kestää jo yli yhdeksän vuotta

Suomi ohjaa lisävaroja muun muassa Kongon demokraattiseen tasavaltaan. Ensi vuonna lisätään tukea myös YK:n hätäapurahastolle.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock
YK:n hätäapukoordinaattir Mark Lowcock YK:n keskitetyn hätäapurahaston rahoituskonferenssissa. Suomi ilmoitti kokouksen yhteydessä nostavansa tukeaan rahastolle ensi vuonna. (Kuva: Loey Felipe / UN Photo)

Suomi myöntää lisää humanitaarista apua Afrikan maiden kriisien hoitoon. Ulkoministeriön eilen julkaiseman tiedotteen mukaan Suomi ohjaa Afrikan maiden avustusoperaatiolle yhteensä 5,45 miljoonaa euroa.

Rahat ohjataan juuri Afrikkaan, sillä alueen maiden avustusoperaatiot kärsivät rahoituspulasta ja Suomen aiemmin tänä vuonna tekemät humanitaarisen avun päätökset keskittyivät etenkin Syyriaan ja Jemeniin.

Nyt myönnetyillä varoilla tuetaan YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n työtä Kongon demokraattisessa tasavallassa 2 miljoonalla, Etelä-Sudanissa 1,5 miljoonalla ja Nigeriassa 1 miljoonalla eurolla. Lisäksi Suomi myöntää Punaisen Ristin kautta 950 000 euroa Etiopiaan. Kaikki maat kärsivät sisäisistä tai alueellisista konflikteista ja tarvitsevat hätäapua ihmishenkien pelastamiseksi.

Suomi teki suurimman osan humanitaarisen avun myönnöistä viime keväänä, jolloin myönnettiin 67 miljoonaa euroa erilaisten kriisien hoitoon. Vuoden lopulla tehdään tavallisesti uusia myöntöjä. Yhteensä Suomi on kuluneen vuoden aikana myöntänyt humanitaarista apua 72,5 miljoonaa euroa.

Ulkoministeriö kertoo, että Suomi lisää ensi vuonna tukeaan myös YK:n keskitetylle hätäapurahastolle. Suomen tuki rahastolle nousee ensi vuonna miljoonalla eurolla yhteensä 8 miljoonaan euroon. Rahaston avulla voidaan nopeasti aloittaa avustustyöt äkillisissä kriiseissä ja tukea vaikeasta rahoituspulasta kärsiviä avustusoperaatiota.

YK julkisti viime viikolla ensi vuoden humanitaarista apua koskevan arvionsa, jonka mukaan ensi vuonna se tarvitsee noin 22 miljardia euroa yli 93 miljoonan ihmisen auttamiseksi. Avuntarvitsijoita on yhteensä 132 miljoonaa. Syynä ovat konfliktit sekä ilmaston ääri-ilmiöt, kuten kuivuus ja trooppiset myrskyt.

Avuntarvitsijoiden määrä on maailmalla viime vuosina kasvanut. YK:n mukaan sen humanitaariset avustusoperaatiot kestävät keskimäärin jo yli yhdeksän vuotta. Vielä vuonna 2014 normi oli 5,2 vuotta. Lähes kolme neljäsosaa apua saavista ihmisistä on elää nyt maissa, jotka ovat kärsineet humanitaarisista kriiseistä vähintään seitsemän vuotta.

Suomen kehityspolitiikka avustustyökatastrofiapukonfliktiluonnonkatastrofit Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Nuoria naisia lentopalloverkko taustallaan

Afrikan nuorissa ainekset menestystarinaan

Suomi laatii tänä vuonna oman Afrikka-strategian. Nuoret kannattaa nostaa Suomen ja Afrikan välisen kumppanuuden ja yhteistyön keskiöön, sillä heissä on valtavasti potentiaalia muun muassa rauhan rakentajina ja konfliktien ennaltaehkäisijöinä, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön päällikkö Katri Suomi.
Laskin ja kolikoita

Suomalaisjärjestöt saavat lisää rahaa kehitysyhteistyöhön Afrikassa

Viime vuosina leikkauksia kokeneet ohjelmatukijärjestöt saavat tänä ja ensi vuonna uutta rahoitusta, jolla on tarkoitus tehdä muun muassa ilmastonmuutoksen vastaista työtä.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari puhujanpöntössä

Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille

Kehityspolitiikan painopisteet eivät tällä hallituskaudella muutu oleellisesti. Suomi haluaa edelleen kehittää kehitysmaiden yksityistä sektoria mutta edistää samalla myös suomalaisten yritysten mahdollisuuksia, kertoi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd) linjapuheessaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.
Mies puolilähikuvassa mikrofonien ympäröimänä

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita

Syyrian ensimmäinen koronavirustapaus havaittiin reilu viikko sitten. YK:n erityislähettiläs Geir Pedersen varoittaa, ettei maa pystyisi välttämättä hallitsemaan epidemiaa.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.