Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Suomelta lisää humanitaarista apua Afrikan kriisien hoitoon – Keskimääräinen YK:n avustusoperaatio kestää jo yli yhdeksän vuotta

Suomi ohjaa lisävaroja muun muassa Kongon demokraattiseen tasavaltaan. Ensi vuonna lisätään tukea myös YK:n hätäapurahastolle.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock
YK:n hätäapukoordinaattir Mark Lowcock YK:n keskitetyn hätäapurahaston rahoituskonferenssissa. Suomi ilmoitti kokouksen yhteydessä nostavansa tukeaan rahastolle ensi vuonna. (Kuva: Loey Felipe / UN Photo)

Suomi myöntää lisää humanitaarista apua Afrikan maiden kriisien hoitoon. Ulkoministeriön eilen julkaiseman tiedotteen mukaan Suomi ohjaa Afrikan maiden avustusoperaatiolle yhteensä 5,45 miljoonaa euroa.

Rahat ohjataan juuri Afrikkaan, sillä alueen maiden avustusoperaatiot kärsivät rahoituspulasta ja Suomen aiemmin tänä vuonna tekemät humanitaarisen avun päätökset keskittyivät etenkin Syyriaan ja Jemeniin.

Nyt myönnetyillä varoilla tuetaan YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n työtä Kongon demokraattisessa tasavallassa 2 miljoonalla, Etelä-Sudanissa 1,5 miljoonalla ja Nigeriassa 1 miljoonalla eurolla. Lisäksi Suomi myöntää Punaisen Ristin kautta 950 000 euroa Etiopiaan. Kaikki maat kärsivät sisäisistä tai alueellisista konflikteista ja tarvitsevat hätäapua ihmishenkien pelastamiseksi.

Suomi teki suurimman osan humanitaarisen avun myönnöistä viime keväänä, jolloin myönnettiin 67 miljoonaa euroa erilaisten kriisien hoitoon. Vuoden lopulla tehdään tavallisesti uusia myöntöjä. Yhteensä Suomi on kuluneen vuoden aikana myöntänyt humanitaarista apua 72,5 miljoonaa euroa.

Ulkoministeriö kertoo, että Suomi lisää ensi vuonna tukeaan myös YK:n keskitetylle hätäapurahastolle. Suomen tuki rahastolle nousee ensi vuonna miljoonalla eurolla yhteensä 8 miljoonaan euroon. Rahaston avulla voidaan nopeasti aloittaa avustustyöt äkillisissä kriiseissä ja tukea vaikeasta rahoituspulasta kärsiviä avustusoperaatiota.

YK julkisti viime viikolla ensi vuoden humanitaarista apua koskevan arvionsa, jonka mukaan ensi vuonna se tarvitsee noin 22 miljardia euroa yli 93 miljoonan ihmisen auttamiseksi. Avuntarvitsijoita on yhteensä 132 miljoonaa. Syynä ovat konfliktit sekä ilmaston ääri-ilmiöt, kuten kuivuus ja trooppiset myrskyt.

Avuntarvitsijoiden määrä on maailmalla viime vuosina kasvanut. YK:n mukaan sen humanitaariset avustusoperaatiot kestävät keskimäärin jo yli yhdeksän vuotta. Vielä vuonna 2014 normi oli 5,2 vuotta. Lähes kolme neljäsosaa apua saavista ihmisistä on elää nyt maissa, jotka ovat kärsineet humanitaarisista kriiseistä vähintään seitsemän vuotta.

Suomen kehityspolitiikka avustustyökatastrofiapukonfliktiluonnonkatastrofit Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Eurokolikoita, Suomen 100-vuotisjuhlan juhlarahoja

Kehityspoliittinen toimikunta: Kehitysyhteistyövaroihin tarvitaan 200 miljoonan euron korotus vuonna 2020

Suomi on sitoutunut nostamaan kehitysyhteistyövarojen osuuden 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Mikäli tavoite halutaan saavuttaa, tarvitaan selkeä suunnitelma ja tuntuvia lisäyksiä, sanoo Kehityspoliittinen toimikunta.
Laskin ja kolikoita

Lisätalousarvioesitys: Suomelta rahaa köyhien maiden ilmastotoimiin ja muuttoliikkeen ehkäisyyn

Suomi on myöntämässä lisää rahaa vähiten kehittyneiden maiden ilmastorahastoon sekä kritiikkiäkin saaneeseen EU:n Afrikka-hätärahastoon.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Afrikan tähti -pelin eteläosa

Onko järjestöjen kehitysmaakuva yhä stereotyyppinen? Pro gradu -tutkielman mukaan kilpailu lahjoittajista ajaa shokeeraaviin varainkeruukampanjoihin

Järjestöissä pohditaan yhä tarkemmin, miten välttää varainkeruukampanjoissa kolonialistiset mielikuvat. Gradunsa kehitysyhteistyöjärjestöjen naiskuvasta tehneen Martta Kaskisen mukaan taloudellinen paine johtaa kuitenkin siihen, että ne toimivat usein päin vastoin.
Ihmisiä seisoo kokouksen puhujanpöytien takana

Harvinainen edistysaskel: Guineanmadosta saattaa tulla ensimmäinen loistauti, josta päästään kokonaan eroon

Jo Vanhan Testamentin aikoina tunnettua guineanmatoa esiintyi viime vuonna enää 28 ihmisellä. Sen poistaminen olisi harvinaista, sillä tähän mennessä ihmiskunta on päässyt kokonaan eroon vain isorokosta.
Suomen lippu ja puita

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.
Mies katselee ihmisten kuvia seinällä punakhmerien hirmutekoja esittelevässä museossa

Kambodža hyssyttelee menneisyyden hirmutöitä – Vain kolme on tuomittu punakhmerien teoista ja enempää tuskin tuomitaan

Vuosina 1975-1979 vallassa olleiden punakhmerien aikana jopa 2,5 miljoonaa kambodžalaista menehtyi aliravitsemukseen, sairauksiin ja summittaisiin teloituksiin. Nuorilla on tarjota selitys sille, miksi niin harva sai tuomion: jos olisi kaivettu syvemmälle, vastaan olisi tullut vääjäämättä nykyisiä poliitikkoja, kuten pääministeri Hun Sen.