Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Suomelta lisää humanitaarista apua Afrikan kriisien hoitoon – Keskimääräinen YK:n avustusoperaatio kestää jo yli yhdeksän vuotta

Suomi ohjaa lisävaroja muun muassa Kongon demokraattiseen tasavaltaan. Ensi vuonna lisätään tukea myös YK:n hätäapurahastolle.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock
YK:n hätäapukoordinaattir Mark Lowcock YK:n keskitetyn hätäapurahaston rahoituskonferenssissa. Suomi ilmoitti kokouksen yhteydessä nostavansa tukeaan rahastolle ensi vuonna. (Kuva: Loey Felipe / UN Photo)

Suomi myöntää lisää humanitaarista apua Afrikan maiden kriisien hoitoon. Ulkoministeriön eilen julkaiseman tiedotteen mukaan Suomi ohjaa Afrikan maiden avustusoperaatiolle yhteensä 5,45 miljoonaa euroa.

Rahat ohjataan juuri Afrikkaan, sillä alueen maiden avustusoperaatiot kärsivät rahoituspulasta ja Suomen aiemmin tänä vuonna tekemät humanitaarisen avun päätökset keskittyivät etenkin Syyriaan ja Jemeniin.

Nyt myönnetyillä varoilla tuetaan YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n työtä Kongon demokraattisessa tasavallassa 2 miljoonalla, Etelä-Sudanissa 1,5 miljoonalla ja Nigeriassa 1 miljoonalla eurolla. Lisäksi Suomi myöntää Punaisen Ristin kautta 950 000 euroa Etiopiaan. Kaikki maat kärsivät sisäisistä tai alueellisista konflikteista ja tarvitsevat hätäapua ihmishenkien pelastamiseksi.

Suomi teki suurimman osan humanitaarisen avun myönnöistä viime keväänä, jolloin myönnettiin 67 miljoonaa euroa erilaisten kriisien hoitoon. Vuoden lopulla tehdään tavallisesti uusia myöntöjä. Yhteensä Suomi on kuluneen vuoden aikana myöntänyt humanitaarista apua 72,5 miljoonaa euroa.

Ulkoministeriö kertoo, että Suomi lisää ensi vuonna tukeaan myös YK:n keskitetylle hätäapurahastolle. Suomen tuki rahastolle nousee ensi vuonna miljoonalla eurolla yhteensä 8 miljoonaan euroon. Rahaston avulla voidaan nopeasti aloittaa avustustyöt äkillisissä kriiseissä ja tukea vaikeasta rahoituspulasta kärsiviä avustusoperaatiota.

YK julkisti viime viikolla ensi vuoden humanitaarista apua koskevan arvionsa, jonka mukaan ensi vuonna se tarvitsee noin 22 miljardia euroa yli 93 miljoonan ihmisen auttamiseksi. Avuntarvitsijoita on yhteensä 132 miljoonaa. Syynä ovat konfliktit sekä ilmaston ääri-ilmiöt, kuten kuivuus ja trooppiset myrskyt.

Avuntarvitsijoiden määrä on maailmalla viime vuosina kasvanut. YK:n mukaan sen humanitaariset avustusoperaatiot kestävät keskimäärin jo yli yhdeksän vuotta. Vielä vuonna 2014 normi oli 5,2 vuotta. Lähes kolme neljäsosaa apua saavista ihmisistä on elää nyt maissa, jotka ovat kärsineet humanitaarisista kriiseistä vähintään seitsemän vuotta.

Suomen kehityspolitiikka avustustyökatastrofiapukonfliktiluonnonkatastrofit Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Eurokolikoita ja lompakko

Järjestöt: Kehitysyhteistyörahoitusta nostettava tuntuvasti – Useimmat eduskuntapuolueet samaa mieltä

Kehitysjärjestöjen uudessa vaalikampanjassa vaaditaan, että Suomi toteuttaisi viimein lupauksensa ohjata 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön. Yli 90 kansanedustajaehdokasta on ilmoittanut tukevansa tavoitetta.
Eurokolikoita, Suomen 100-vuotisjuhlan juhlarahoja

Kehityspoliittinen toimikunta: Kehitysyhteistyövaroihin tarvitaan 200 miljoonan euron korotus vuonna 2020

Suomi on sitoutunut nostamaan kehitysyhteistyövarojen osuuden 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Mikäli tavoite halutaan saavuttaa, tarvitaan selkeä suunnitelma ja tuntuvia lisäyksiä, sanoo Kehityspoliittinen toimikunta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Silvana Bahia, taustalla puita ja rakennuksia

Mikä muuttuu, jos teknologiaa kehittävät myös ei-valkoihoiset? Brasilialainen Silvana Bahia ajaa tasa-arvoa it-alalle

Teknologiaa on helppo pitää arvovapaana, mutta esimerkiksi kasvojentunnistusteknologia ei aina tunnista mustien kasvonpiirteitä. Suomessa vieraileva brasilialainen aktivisti Silvana Bahia haluaa teknologia-alalle enemmän etnistä monimuotoisuutta.
Mielenosoittajia Ilmastotekoja-kyltin kera

Koululaiset marssivat ilmastotoimien puolesta – ”Aikuiset väittävät välittävänsä lapsistaan eniten, vaikka tuhoavat heidän tulevaisuuttaan”

Koululaiset ja opiskelijat noin sadassa maassa lakkoilevat tänään perjantaina vaatiakseen päättäjiltä tehokkaampia ilmastotoimia. Esimerkiksi Tampereella järjestetty mielenosoitus keräsi arviolta satoja osallistujia.
Öljynporauslautta merellä, taustalla vuoria

YK-raportti varoittaa luonnonvarojen tuhlaamisesta: Kulutus kolminkertaistunut 1970-luvulta

Ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja kuin viimeistä päivää, todetaan tuoreessa raportissa. Sen mukaan maapallon resursseja on yksinkertaisesti ryhdyttävä käyttämään säästeliäämmin, jotta tuhokierre saadaan poikki.
Korkeita rakennuksia vedenrajassa Intiassa

Brexit saa britit haikailemaan menneitä – Monella on ruusuinen käsitys siirtomaa-ajasta

Britanniassa on esitetty suhteiden elvyttämistä entisiin siirtomaihin korvikkeeksi EU-jäsenyydelle. Taustalla on usko siihen, että siirtomaapolitiikassa oli kyse kansainvälisestä vastuunkannosta ja köyhien maiden kehittämisestä. Taloustutkijat Jomo Kwame Sundaram ja Anis Chowdhury osoittavat Intian esimerkin avulla, että todellisuus on päinvastainen.