Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Suomelta lisää apua Jemenin ja Afrikan kriisien hoitoon

Suomi antaa tänä vuonna humanitaarista apua yhteensä yli 81 miljoonaa euroa.
Naisia jonottamassa klinikalle Nigeriassa
Boko Haram -ääriryhmän kurittamassa Koillis-Nigeriassa on viime vuosina kärsitty vakavasta ruokakriisistä. Naiset jonottivat muun muassa aliravitsemustapauksia hoitavan Alima-järjestön klinikalle elokuussa 2016. (Kuva: Isabel Coello / European Commission DG ECHO / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomi on myöntänyt yhteensä 5,75 miljoonaa euroa lisää Jemenin sekä Afrikan maiden hätäapuun.

Jemeniin ohjataan yhteensä 2,5 miljoonaa euroa YK:n pakolaisjärjestön sekä Maailman ruokaohjelman kautta.

Noin 80 prosenttia Jemenin väestöstä tarvitsee jonkinlaista humanitaarista apua. Maata koettele koleraepidemia, ja siellä on havaittu myös kurkkumätätapauksia. Tilannetta vaikeuttaa Saudi-Arabian johtaman liittouman ylläpitämä saarto, joka on vaikeuttanut avun toimittamista perille. Esimerkiksi YK:n lastenjärjestö Unicef kertoi kuitenkin eilen saaneensa maahan läpi lähes kuusi miljoonaa rokoteannosta.

Lisäksi Suomi myönsi Koillis-Nigeriaan 1,5 miljoonaa euroa, Etiopiaan 750 000 euroa ja Kongon demokraattiseen tasavaltaan miljoona euroa YK-järjestöjen kautta. Etenkin Kongon tilanne on vaikea: 3,8 miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan useiden eri konfliktien seurauksena, ja kriisiä pidetään yhtenä maailman laiminlyödyimmistä.

Ulkoministeriön mukaan uudet myönnöt nostavat Suomen humanitaarisen avun vuonna 2017 kaikkiaan 81,3 miljoonaan euroon. Kolmannes on ollut yleistukea, kolmannes on ohjautunut Lähi-itään ja vajaa kolmannes Afrikkaan.

YK:n arvion mukaan maailmassa on tällä hetkellä yli 135 miljoonaa humanitaarista apua tarvitsevaa ihmistä.

Suomen kehityspolitiikka avustustyökatastrofiapu JemenEtiopiaKongon demokraattinen tasavaltaNigeria Ulkoministeriö

Lue myös

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Eduskuntatalo pimeällä

Miten vaalitulos vaikuttaa Suomen ihmisoikeus- ja kehityspolitiikkaan? – Järjestöväen mukaan se on ”tuhannen taalan kysymys”

Vielä on mahdotonta tietää, tuleeko seuraavasta hallituskaudesta ihmisoikeuksien ja kehityspolitiikan kannalta voittoisa. Fingon vaikuttamistyön johtajaa Rilli Lappalaista hirvittää se, että eduskunnasta katosi paljon ulkopoliittista osaamista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Nainen esittelee kangasta

Keniassa esiteltiin kestävän kehityksen innovaatioita – Tuhoisasta vesihyasintista tuli hyötykasvi

Nigerialaisen Achenyo Idachaba-Obaron perustama sosiaalinen yritys on kouluttanut jo 350 naista valmistamaan käsitöitä vesihyasintista punotusta narusta. Se on yksi Nairobin kestävän kehityksen messuilla esitellyistä innovaatioista.
Pyörätuolimerkki tiiliseinässä

”Ostanko lääkkeitä vai leipää?” – Vammaisten henkilöiden köyhyydestä on puhuttava

Vammaisen henkilön arki on usein arvaamatonta, jatkuvaa tulojen ja menojen tasapainottelua. Perusturvan leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat kurittaneet vähävaraisten vammaisten ihmisten elämää Suomessa, kirjoittaa Tuula Paasivirta.
Sairaanhoitaja tarkastelee lääkepakkausta toimistossa

”Älä kerro aviomiehelleni” – Marshallinsaarilla kymmenet ihmiset sairastuvat vuosittain lepraan

Lepraan pidetään helposti jo nitistettynä tautina, mutta Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla Marshallinsaarilla sitä tavataan yhä. Potilaita yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.