Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Suomelta 67 miljoonaa euroa humanitaaristen kriisien hoitoon

Suomi myöntää humanitaarista apua muun muassa Syyriaan, Jemeniin ja Kongon demokraattiseen tasavaltaan.
Pakolaisleirin asumuksia aavikolla
Suomi lähettää humanitaarista apua muun muassa Syyriaan. Kuvassa syyrialaisten asuttama Azraqin pakolaisleiri Jordaniassa vuonna 2015. (Kuva: Caroline Gluck / EU/ECHO / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomi on myöntänyt ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolaisen (kok) päätöksellä alkuvuoden varainjaossa yhteensä 67 miljoonaa euroa humanitaarista apua toimittaville järjestöille.

Apu kanavoidaan merkittävimpien YK-järjestöjen, Punaisen Ristin liikkeen sekä kuuden suomalaisen kansalaisjärjestön kautta, ulkoministeriö kertoo.

Isoimmat rahasummat menevät Afrikkaan ja Lähi-itään. Eniten tukea kohdistetaan Syyriaan, 12,6 miljoonaa euroa.

Suomi osallistuu myös huhtikuussa pidettäviin apulupauskokouksiin, jotka koskevat Syyrian lisäksi Jemenin ja Kongon demokraattisen tasavallan humanitaarisia kriisejä. Jemenille myönnetään 3 ja Kongolle 1,9 miljoonaa euroa. Lisäksi tukea suunnataan muun muassa Irakiin, Somaliaan ja Etelä-Sudaniin.

Tuen suurimmat vastaanottajat ovat YK:n pakolaisjärjestö, Maailman ruokaohjelma WFP ja Punaisen Ristin kansainvälinen komitea. Suomalaisista järjestöistä tukea saavat Suomen Punainen Risti, Kirkon Ulkomaanapu, Pelastakaa Lapset ry, Plan Suomi, Suomen World Vision sekä Fida International. Runsas puolet tuesta on kohdentamatonta yleistukea.

Suomi on budjetoinut tänä vuonna humanitaariseen apuun yhteensä 72,5 miljoonaa euroa. Tavallisesti summa kuitenkin nousee vuoden mittaan.

Suomen kehityspolitiikka katastrofiapukehitysyhteistyö Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Laskin ja kolikoita

Suomalaisjärjestöt saavat lisää rahaa kehitysyhteistyöhön Afrikassa

Viime vuosina leikkauksia kokeneet ohjelmatukijärjestöt saavat tänä ja ensi vuonna uutta rahoitusta, jolla on tarkoitus tehdä muun muassa ilmastonmuutoksen vastaista työtä.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari puhujanpöntössä

Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille

Kehityspolitiikan painopisteet eivät tällä hallituskaudella muutu oleellisesti. Suomi haluaa edelleen kehittää kehitysmaiden yksityistä sektoria mutta edistää samalla myös suomalaisten yritysten mahdollisuuksia, kertoi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd) linjapuheessaan.
KÄsi pitelee 50 euron seteliä, taustalla Suomen lippu

Valtiovarainministeriön talousarvioesitys: Kehitysyhteistyövaroihin tulossa ensi vuonna tuntuva korotus

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöille on luvassa lisärahaa ensi vuonna. Viime hallituskauden leikkauksia edeltävälle tasolle kehitysyhteistyövarat eivät palaa, mutta järjestöjen kattojärjestö Fingossa ollaan esitykseen silti tyytyväisiä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ryhmäkuva esiintyjistä ja ohjaajasta

Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan

Ritva Siikalan ohjaama näytelmä kertoo suomalaisperheestä, joka joutuu pakenemaan kaoottiseen tilaan ajautuneesta Euroopasta fiktiiviseen Zambeziin. Se muistuttaa, että kuka tahansa voi päätyä pakolaiseksi, sillä tulevaisuudesta ei tiedä kukaan. ”Mogadishu oli vielä 1980-luvulla Afrikan rauhallisimpia kaupunkeja”, muistuttaa esityksessä näyttelevä Wali Hashi.
Tehtaan piipusta nousevaa savua

Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?

Yrityksille ja kuluttajille on tarjolla yhä enemmän mahdollisuuksia kompensoida hiilidioksidipäästönsä esimerkiksi metsityshankkeiden avulla. Riskinä on vaihteleva laatu, jota ei juuri valvota.
Puhdas käsi ojentuu likaista kohti

Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä

Suomen Pakolaisapu käynnisti viime maaliskuussa empatialiikkeen, jonka tavoitteena on muuttaa erityisesti maahanmuuttokeskustelun negatiivista sävyä. Vastaanotto on ollut positiivinen. ”Moni tapaamistani ihmisistä on ajatellut, ettei omasta empaattisuudestaan voi päättää, mutta liike on saanut heidät ajattelemaan toisin”, sanoo empatialähettiläs Rand Mohamad Deeb.
Tomaatteja lähikuvassa

Zimbabwessa kärsitään sekä nälästä että ruokahävikistä – Hintojen nousu vie torikauppiailta asiakkaat

Lähes puolet zimbabwelaisista kärsii ruokapulasta. Silti monet kauppiaat sanovat, että heidän on pakko heittää menemään mätänevät vihanneksensa, sillä ihmisillä ei enää ole varaa ostaa niitä.
Lapsia istuu lattialla piirustus- ja kirjoitusvälineiden kera

Raportti: Sodat ovat lapsille entistäkin vaarallisempia – Pojat kuolevat useammin taisteluissa, tytöt usein seksuaalisen väkivallan kohteina

Konflikteissa vammautuneiden tai tapettujen lasten määrä on kolminkertaistunut vuoden 2010 jälkeen. Yksi vaarallisimmista maista on Syyriassa, jossa puolet lapset ei ole kokenut elinaikanaan muuta kuin sotaa.

Tuoreimmat