Uutiset Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä

Suomeen tulevat kiintiöpakolaiset saavat varautua kylmään säähän, jonottamiseen ja ujoihin naapureihin – Kulttuurishokin välttämiseksi perehdytys aloitetaan jo lähtömaassa

Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön kolmen päivän tehokoulutuksessa opiskellaan suomalaisen yhteiskunnan toimintaa aina bussin käytöstä tasa-arvon kunnioittamiseen. ”Kulttuuriorientaatiosta oli hyötyä, sillä arabimaissa Suomea ei tunneta kovin hyvin”, kertoo Suomeen hyvin kotiutunut Heba Almahrous.
Nainen puolilähikuvassa
Heba Almahrous sanoo, ettei kokenut Suomessa kulttuurishokkia, vaikka kulttuuri onkin hyvin erilainen kuin Syyriassa. (Kuva: Teija Laakso / Maailma.net)

Nokia. Se oli ainoa asia, joka Heba Almahrousille tuli mieleen, kun hän kuuli, että hän muuttaisi perheineen pian Suomeen.

”En tiennyt Suomesta mitään muuta, eikä tiennyt miehenikään. Ryhdyin heti selvittämään netin kautta, millainen maa Suomi on. Sain tietää, että täällä on kylmä ja että maassa on oma kieli”, Almahrous, 31, kertoo.

Hän oli paennut sotaa käyvästä Syyriasta Libanoniin vuonna 2012. Syksyllä 2014, pian ensimmäisen lapsensa syntymän jälkeen, hän kuuli YK:n pakolaisjärjestöltä UNHCR:ltä pääsevänsä muuttamaan toiseen maahan kiintiöpakolaisena.

Almahrous arveli päätyvänsä ehkä Saksaan, jossa hänellä on sukulaisia. Sijoituspaikkana oli kuitenkin Suomi.

Hän ei ollut erityisen huolissaan uudesta, tuntemattomasta maasta vaan iloitsi uudesta alusta. Varsinaista kulttuurishokkia ei tullut.

Monet muut kiintiöpakolaiset saavat Suomeen tultuaan kulttuurishokin, kertoo Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) Suomen-toimiston kouluttaja Dima Salih.

Salih’n tehtävänä on matkustaa maihin, joista Suomi ottaa kiintiöpakolaisia, ja vetää heille kollegoidensa kanssa kulttuuriorientaatio, joka on kolme päivää kestävä Suomi-kurssi.

Vaikka koulutus on vasta alku kotoutumiselle ja palveluita on Suomessa tarjolla lisää, Salih’n mukaan on erityisen tärkeää, että tutustuminen suomalaiseen kulttuuriin ja kieleen aloitetaan jo lähtömaassa. Monet muut maat aloittavat kotouttamisen vasta pakolaisten saapumisvaiheessa, mikä voi olla turhan myöhään.

”Kulttuurishokki voi näkyä esimerkiksi masennuksena tai nukkumisvaikeuksina, ja ihmiset ihmettelevät, mikä heitä vaivaa. Kun kulttuuriorientaation on käynyt etukäteen, on helpompi ymmärtää, mitä on käymässä läpi”, Salih selittää.

Tieto helpottaa oloa

Suomi ottaa tänä vuonna vastaan 850 kiintiöpakolaista, joista suurin osa on syyrialaisia ja kongolaisia.

Kiintiöpakolaiset ovat kotimaastaan paenneita, jotka YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on määritellyt pakolaisiksi. Maahanmuuttovirasto (Migri) haastattelee heidät jo maassa, johon he ovat paenneet. Heidät sijoitetaan sen jälkeen Suomeen, jossa he saavat oleskeluluvan.

Migri vastaa myös kulttuuriorientaatiosta, mutta varsinaisen käytännön työn tekevät Salih’n työnantaja IOM sekä Diakonia-ammattikorkeakoulu. Vuodesta 2001 lähtien IOM:n Suomen-toimisto on järjestänyt kulttuuriorientaatiota yli 4 000 pakolaiselle.

Salih on kouluttanut viimeisen vuoden aikana Suomeen sekä Islantiin saapuvia syyrialais- ja kongolaispakolaisia Turkissa ja Sambiassa.

Orientaatiossa kerrotaan esimerkiksi Suomen koulutusjärjestelmästä, työelämästä ja työnhausta, sosiaali- ja terveyspalveluista, asumisjärjestelyistä, tasa-arvosta, joukkoliikenteen käytöstä, roskien lajittelusta, matkasta Suomeen sekä kotoutumisprosessin eri vaiheista. Lisäksi opetellaan ensimmäiset sanat suomea.

Aihevalikoimaan kuuluu myös suomalainen kulttuuri: naapurien tai ystävien luo ei saa mennä kylään ilmoittamatta ja jonottamista on kunnioitettava.

Pakolaiset saavat myös kysyä omista huolenaiheistaan. Moni pelkää esimerkiksi syrjintää tai uudelleen leirille joutumista, Salih kertoo.

Lapsen piirros, jossa talo, puita ja Suomen lippu
Kulttuuriorientaatiossa on oma orientaatio-osuus myös lapsille. (Kuva: IOM)

Ongelmistakin puhutaan

Suomalaisen yhteiskunnan toiminnan ja arvojen selittäminen kolmessa päivässä ei ole yksinkertaista, varsinkin, kun monien pakolaisten kotimaiden kulttuuri on suomalaista konservatiivisempi.

Salih’n mukaan vaikeistakin aiheista puhutaan silti. Koulutuksissa kerrotaan, että Suomessakin on ongelmia, kuten rasismia, yksinäisyyttä, päihdeongelmia ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Samalla painotetaan kuitenkin myös, että Suomessa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt hyväksytään, sukupuolten tasa-arvoa kunnioitetaan eikä lapsia saa kurittaa ruumiillisesti.

Työtä helpottaa se, että Salih on itse alun perin palestiinalainen ja osaa nähdä suomalaisen kulttuurin muualta tulevien näkökulmasta.

Hänen mukaansa ristiriitoja on lopulta vähän. Osa koulutukseen osallistuvista on kysynyt, miksi kristitty maa sallii homoliitot, mutta Salih’n selitys kirkon ja valtion erosta ja kirkon avoimuudesta on riittänyt vastaukseksi.

”Ihmiset ovat uupuneita, eivätkä he välitä tällaisista asioista. He vain haluavat päästä rauhalliseen maahan ja aloittaa uuden elämän, mennä töihin ja saada lapset kouluun”, Salih toteaa.

Salih on kertonut myös siitä, miten Suomessa suhtaudutaan seksuaalirikoksiin ja seksuaaliseen häirintään. Osallistujat ovat hänen mukaansa olleet shokissa kuultuaan esimerkiksi alaikäisiin kohdistuneista seksuaalirikoksista Suomessa.

”Esimerkiksi Lähi-idässä on kyllä lapsiavioliittoja, mutta raiskauksia ei hyväksytä”, hän muistuttaa.

Kulttuurishokki tulee kaikesta huolimatta

Osallistujapalautteen mukaan kulttuuriorientaatiosta on pakolaisille hyötyä. Kaikkia sopeutumisvaikeuksia koulutus ei kuitenkaan estä. Salih’n mukaan etenkin työn löytämisen ja kielen oppimisen vaikeus turhauttavat pakolaisia.

Suomeen neljä vuotta sitten muuttanut Heba Almahrous on tyytyväinen. Hän puhuu sujuvaa suomea ja on myös aloittanut opinnot.

”Kulttuuriorientaatiosta oli hyötyä, sillä arabimaissa Suomea ei tunneta kovin hyvin, ja sen avulla sain pohjatietoa”, hän sanoo.

Esimerkiksi julkisten palveluiden toiminnasta hän kuitenkin kaipaisi lisätietoa. Muitakin yllätyksiä on tullut.

”Olin ajatellut, että kylmä sää tarkoittaa lunta ja aina nollaa lämpöastetta, mutta kun saavuimme, oli varmaan 30 astetta pakkasta. Ihmisiä oli tosi vähän, sillä saavuimme ensin Mikkeliin”, hän muistelee.

Vaikeinta on erossaolo suvusta.

”Syyriassa koko suku elää lähekkäin, ja viikonloput ja juhlat vietetään yhdessä. Suomessa näin ei ole, ja minulla on ikävä perhettäni.”

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi maahanmuuttoon, eriarvoisuuteen tai kestävään kehitykseen liittyvistä kysymyksistä?

Tämä asiakirja on tuotettu Euroopan unionin rahoitustuella. Tämän asiakirjan sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida missään olosuhteissa katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa.

Logo EU 2019 FVR
Logo FVR 2019
Logo 2019 Fingo pieni FVR

Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä koulutuspakolaisetkulttuuri SyyriaSuomi

Lue myös

Ryhmäkuva esiintyjistä ja ohjaajasta

Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan

Ritva Siikalan ohjaama näytelmä kertoo suomalaisperheestä, joka joutuu pakenemaan kaoottiseen tilaan ajautuneesta Euroopasta fiktiiviseen Zambeziin. Se muistuttaa, että kuka tahansa voi päätyä pakolaiseksi, sillä tulevaisuudesta ei tiedä kukaan. ”Mogadishu oli vielä 1980-luvulla Afrikan rauhallisimpia kaupunkeja”, muistuttaa esityksessä näyttelevä Wali Hashi.
Punatukkainen nainen ulkona, taustalla Oodi

Podcast: ”Silpomisen tarkoitus on estää seksuaalista nautintoa” – Ujuni Ahmed vastustaa julkisesti tyttöjen sukuelinten silpomista ja saa vihapuhetta kahdesta suunnasta

Ujuni Ahmed on tullut tunnetuksi tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen vastaisesta työstään Suomessa. Kuuntele Maailma.netin podcast, jossa hän kertoo muun muassa, miten maahanmuuttanaisten heikompi työllistyminen ja sukuelinten silpominen liittyvät toisiinsa ja kuka perinnettä perheissä ylläpitää.
Eu:n lippuja suuren rakennuksen edustalla

EU:n kumppanuusneuvottelut Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden kanssa etenevät hitaasti – Komissaari Jutta Urpilaiselta vaaditaan nyt diplomaattista taitoa

EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin Jutta Urpilaisen (sd) pitäisi saada päätökseen kumppanuusneuvottelut, joita käydään unionin sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden välillä. Tehtävä on vaikea, sillä osapuolten intressit ovat hyvin erilaiset.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen lähikuvassa

Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa

Suullista tarinankerrontaperinnettä on viime vuosina alettu elvyttää ympäri maailman. Jamaikalainen Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoiden avulla ihmiset voivat oppia ymmärtämään moninaisuutta paremmin.
Tehtaan piipusta nousevaa savua

Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?

Yrityksille ja kuluttajille on tarjolla yhä enemmän mahdollisuuksia kompensoida hiilidioksidipäästönsä esimerkiksi metsityshankkeiden avulla. Riskinä on vaihteleva laatu, jota ei juuri valvota.
Puhdas käsi ojentuu likaista kohti

Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä

Suomen Pakolaisapu käynnisti viime maaliskuussa empatialiikkeen, jonka tavoitteena on muuttaa erityisesti maahanmuuttokeskustelun negatiivista sävyä. Vastaanotto on ollut positiivinen. ”Moni tapaamistani ihmisistä on ajatellut, ettei omasta empaattisuudestaan voi päättää, mutta liike on saanut heidät ajattelemaan toisin”, sanoo empatialähettiläs Rand Mohamad Deeb.
Tomaatteja lähikuvassa

Zimbabwessa kärsitään sekä nälästä että ruokahävikistä – Hintojen nousu vie torikauppiailta asiakkaat

Lähes puolet zimbabwelaisista kärsii ruokapulasta. Silti monet kauppiaat sanovat, että heidän on pakko heittää menemään mätänevät vihanneksensa, sillä ihmisillä ei enää ole varaa ostaa niitä.
Lapsia istuu lattialla piirustus- ja kirjoitusvälineiden kera

Raportti: Sodat ovat lapsille entistäkin vaarallisempia – Pojat kuolevat useammin taisteluissa, tytöt usein seksuaalisen väkivallan kohteina

Konflikteissa vammautuneiden tai tapettujen lasten määrä on kolminkertaistunut vuoden 2010 jälkeen. Yksi vaarallisimmista maista on Syyriassa, jossa puolet lapset ei ole kokenut elinaikanaan muuta kuin sotaa.

Tuoreimmat

Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa
Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?
Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä
Zimbabwessa kärsitään sekä nälästä että ruokahävikistä – Hintojen nousu vie torikauppiailta asiakkaat
Raportti: Sodat ovat lapsille entistäkin vaarallisempia – Pojat kuolevat useammin taisteluissa, tytöt usein seksuaalisen väkivallan kohteina
YK julkaisi pitkän odotuksen jälkeen listan Israelin laittomissa siirtokunnissa toimivista yrityksistä – 112 yrityksen joukossa muun muassa Tripadvisor ja Airbnb
Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”
Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan
Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”
Ystävätoiminta yhdistää naisia eri kulttuureista – Melise Mwanto ja Liina Aaltonen kokkaavat ja puhuvat suomea yhdessä