Uutiset Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä

Suomeen tulevat kiintiöpakolaiset saavat varautua kylmään säähän, jonottamiseen ja ujoihin naapureihin – Kulttuurishokin välttämiseksi perehdytys aloitetaan jo lähtömaassa

Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön kolmen päivän tehokoulutuksessa opiskellaan suomalaisen yhteiskunnan toimintaa aina bussin käytöstä tasa-arvon kunnioittamiseen. ”Kulttuuriorientaatiosta oli hyötyä, sillä arabimaissa Suomea ei tunneta kovin hyvin”, kertoo Suomeen hyvin kotiutunut Heba Almahrous.
Nainen puolilähikuvassa
Heba Almahrous sanoo, ettei kokenut Suomessa kulttuurishokkia, vaikka kulttuuri onkin hyvin erilainen kuin Syyriassa. (Kuva: Teija Laakso / Maailma.net)

Nokia. Se oli ainoa asia, joka Heba Almahrousille tuli mieleen, kun hän kuuli, että hän muuttaisi perheineen pian Suomeen.

”En tiennyt Suomesta mitään muuta, eikä tiennyt miehenikään. Ryhdyin heti selvittämään netin kautta, millainen maa Suomi on. Sain tietää, että täällä on kylmä ja että maassa on oma kieli”, Almahrous, 31, kertoo.

Hän oli paennut sotaa käyvästä Syyriasta Libanoniin vuonna 2012. Syksyllä 2014, pian ensimmäisen lapsensa syntymän jälkeen, hän kuuli YK:n pakolaisjärjestöltä UNHCR:ltä pääsevänsä muuttamaan toiseen maahan kiintiöpakolaisena.

Almahrous arveli päätyvänsä ehkä Saksaan, jossa hänellä on sukulaisia. Sijoituspaikkana oli kuitenkin Suomi.

Hän ei ollut erityisen huolissaan uudesta, tuntemattomasta maasta vaan iloitsi uudesta alusta. Varsinaista kulttuurishokkia ei tullut.

Monet muut kiintiöpakolaiset saavat Suomeen tultuaan kulttuurishokin, kertoo Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) Suomen-toimiston kouluttaja Dima Salih.

Salih’n tehtävänä on matkustaa maihin, joista Suomi ottaa kiintiöpakolaisia, ja vetää heille kollegoidensa kanssa kulttuuriorientaatio, joka on kolme päivää kestävä Suomi-kurssi.

Vaikka koulutus on vasta alku kotoutumiselle ja palveluita on Suomessa tarjolla lisää, Salih’n mukaan on erityisen tärkeää, että tutustuminen suomalaiseen kulttuuriin ja kieleen aloitetaan jo lähtömaassa. Monet muut maat aloittavat kotouttamisen vasta pakolaisten saapumisvaiheessa, mikä voi olla turhan myöhään.

”Kulttuurishokki voi näkyä esimerkiksi masennuksena tai nukkumisvaikeuksina, ja ihmiset ihmettelevät, mikä heitä vaivaa. Kun kulttuuriorientaation on käynyt etukäteen, on helpompi ymmärtää, mitä on käymässä läpi”, Salih selittää.

Tieto helpottaa oloa

Suomi ottaa tänä vuonna vastaan 850 kiintiöpakolaista, joista suurin osa on syyrialaisia ja kongolaisia.

Kiintiöpakolaiset ovat kotimaastaan paenneita, jotka YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on määritellyt pakolaisiksi. Maahanmuuttovirasto (Migri) haastattelee heidät jo maassa, johon he ovat paenneet. Heidät sijoitetaan sen jälkeen Suomeen, jossa he saavat oleskeluluvan.

Migri vastaa myös kulttuuriorientaatiosta, mutta varsinaisen käytännön työn tekevät Salih’n työnantaja IOM sekä Diakonia-ammattikorkeakoulu. Vuodesta 2001 lähtien IOM:n Suomen-toimisto on järjestänyt kulttuuriorientaatiota yli 4 000 pakolaiselle.

Salih on kouluttanut viimeisen vuoden aikana Suomeen sekä Islantiin saapuvia syyrialais- ja kongolaispakolaisia Turkissa ja Sambiassa.

Orientaatiossa kerrotaan esimerkiksi Suomen koulutusjärjestelmästä, työelämästä ja työnhausta, sosiaali- ja terveyspalveluista, asumisjärjestelyistä, tasa-arvosta, joukkoliikenteen käytöstä, roskien lajittelusta, matkasta Suomeen sekä kotoutumisprosessin eri vaiheista. Lisäksi opetellaan ensimmäiset sanat suomea.

Aihevalikoimaan kuuluu myös suomalainen kulttuuri: naapurien tai ystävien luo ei saa mennä kylään ilmoittamatta ja jonottamista on kunnioitettava.

Pakolaiset saavat myös kysyä omista huolenaiheistaan. Moni pelkää esimerkiksi syrjintää tai uudelleen leirille joutumista, Salih kertoo.

Lapsen piirros, jossa talo, puita ja Suomen lippu
Kulttuuriorientaatiossa on oma orientaatio-osuus myös lapsille. (Kuva: IOM)

Ongelmistakin puhutaan

Suomalaisen yhteiskunnan toiminnan ja arvojen selittäminen kolmessa päivässä ei ole yksinkertaista, varsinkin, kun monien pakolaisten kotimaiden kulttuuri on suomalaista konservatiivisempi.

Salih’n mukaan vaikeistakin aiheista puhutaan silti. Koulutuksissa kerrotaan, että Suomessakin on ongelmia, kuten rasismia, yksinäisyyttä, päihdeongelmia ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Samalla painotetaan kuitenkin myös, että Suomessa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt hyväksytään, sukupuolten tasa-arvoa kunnioitetaan eikä lapsia saa kurittaa ruumiillisesti.

Työtä helpottaa se, että Salih on itse alun perin palestiinalainen ja osaa nähdä suomalaisen kulttuurin muualta tulevien näkökulmasta.

Hänen mukaansa ristiriitoja on lopulta vähän. Osa koulutukseen osallistuvista on kysynyt, miksi kristitty maa sallii homoliitot, mutta Salih’n selitys kirkon ja valtion erosta ja kirkon avoimuudesta on riittänyt vastaukseksi.

”Ihmiset ovat uupuneita, eivätkä he välitä tällaisista asioista. He vain haluavat päästä rauhalliseen maahan ja aloittaa uuden elämän, mennä töihin ja saada lapset kouluun”, Salih toteaa.

Salih on kertonut myös siitä, miten Suomessa suhtaudutaan seksuaalirikoksiin ja seksuaaliseen häirintään. Osallistujat ovat hänen mukaansa olleet shokissa kuultuaan esimerkiksi alaikäisiin kohdistuneista seksuaalirikoksista Suomessa.

”Esimerkiksi Lähi-idässä on kyllä lapsiavioliittoja, mutta raiskauksia ei hyväksytä”, hän muistuttaa.

Kulttuurishokki tulee kaikesta huolimatta

Osallistujapalautteen mukaan kulttuuriorientaatiosta on pakolaisille hyötyä. Kaikkia sopeutumisvaikeuksia koulutus ei kuitenkaan estä. Salih’n mukaan etenkin työn löytämisen ja kielen oppimisen vaikeus turhauttavat pakolaisia.

Suomeen neljä vuotta sitten muuttanut Heba Almahrous on tyytyväinen. Hän puhuu sujuvaa suomea ja on myös aloittanut opinnot.

”Kulttuuriorientaatiosta oli hyötyä, sillä arabimaissa Suomea ei tunneta kovin hyvin, ja sen avulla sain pohjatietoa”, hän sanoo.

Esimerkiksi julkisten palveluiden toiminnasta hän kuitenkin kaipaisi lisätietoa. Muitakin yllätyksiä on tullut.

”Olin ajatellut, että kylmä sää tarkoittaa lunta ja aina nollaa lämpöastetta, mutta kun saavuimme, oli varmaan 30 astetta pakkasta. Ihmisiä oli tosi vähän, sillä saavuimme ensin Mikkeliin”, hän muistelee.

Vaikeinta on erossaolo suvusta.

”Syyriassa koko suku elää lähekkäin, ja viikonloput ja juhlat vietetään yhdessä. Suomessa näin ei ole, ja minulla on ikävä perhettäni.”

Tämä asiakirja on tuotettu Euroopan unionin rahoitustuella. Tämän asiakirjan sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida missään olosuhteissa katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa.

Logo EU 2019 FVR
Logo FVR 2019
Logo 2019 Fingo pieni FVR

Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä koulutuspakolaisetkulttuuri SyyriaSuomi

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhkat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.
Autoja jonossa.

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta

Miljoonia käytettyjä ajoneuvoja on viety viime vuosina Euroopasta, Yhdysvalloista ja Japanista kehittyviin maihin, etenkin Afrikan maihin. Ne saastuttavat ilmaa ja johtavat tieliikenneonnettomuuksiin, varoittaa YK:n ympäristöohjelma Unep.
Norsun veden äärellä.

Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta

Botswanassa on kuollut tänä vuonna satoja norsuja. Virallinen syy on sinilevä, mutta tutkinnan läpinäkymättömyys on synnyttänyt spekulointia siitä, että hallitus yrittää peitellä jotakin kuolemiin liittyvää.

Tuoreimmat

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”