Uutiset Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä

Suomeen tulevat kiintiöpakolaiset saavat varautua kylmään säähän, jonottamiseen ja ujoihin naapureihin – Kulttuurishokin välttämiseksi perehdytys aloitetaan jo lähtömaassa

Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön kolmen päivän tehokoulutuksessa opiskellaan suomalaisen yhteiskunnan toimintaa aina bussin käytöstä tasa-arvon kunnioittamiseen. ”Kulttuuriorientaatiosta oli hyötyä, sillä arabimaissa Suomea ei tunneta kovin hyvin”, kertoo Suomeen hyvin kotiutunut Heba Almahrous.
Nainen puolilähikuvassa
Heba Almahrous sanoo, ettei kokenut Suomessa kulttuurishokkia, vaikka kulttuuri onkin hyvin erilainen kuin Syyriassa. (Kuva: Teija Laakso / Maailma.net)

Nokia. Se oli ainoa asia, joka Heba Almahrousille tuli mieleen, kun hän kuuli, että hän muuttaisi perheineen pian Suomeen.

”En tiennyt Suomesta mitään muuta, eikä tiennyt miehenikään. Ryhdyin heti selvittämään netin kautta, millainen maa Suomi on. Sain tietää, että täällä on kylmä ja että maassa on oma kieli”, Almahrous, 31, kertoo.

Hän oli paennut sotaa käyvästä Syyriasta Libanoniin vuonna 2012. Syksyllä 2014, pian ensimmäisen lapsensa syntymän jälkeen, hän kuuli YK:n pakolaisjärjestöltä UNHCR:ltä pääsevänsä muuttamaan toiseen maahan kiintiöpakolaisena.

Almahrous arveli päätyvänsä ehkä Saksaan, jossa hänellä on sukulaisia. Sijoituspaikkana oli kuitenkin Suomi.

Hän ei ollut erityisen huolissaan uudesta, tuntemattomasta maasta vaan iloitsi uudesta alusta. Varsinaista kulttuurishokkia ei tullut.

Monet muut kiintiöpakolaiset saavat Suomeen tultuaan kulttuurishokin, kertoo Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) Suomen-toimiston kouluttaja Dima Salih.

Salih’n tehtävänä on matkustaa maihin, joista Suomi ottaa kiintiöpakolaisia, ja vetää heille kollegoidensa kanssa kulttuuriorientaatio, joka on kolme päivää kestävä Suomi-kurssi.

Vaikka koulutus on vasta alku kotoutumiselle ja palveluita on Suomessa tarjolla lisää, Salih’n mukaan on erityisen tärkeää, että tutustuminen suomalaiseen kulttuuriin ja kieleen aloitetaan jo lähtömaassa. Monet muut maat aloittavat kotouttamisen vasta pakolaisten saapumisvaiheessa, mikä voi olla turhan myöhään.

”Kulttuurishokki voi näkyä esimerkiksi masennuksena tai nukkumisvaikeuksina, ja ihmiset ihmettelevät, mikä heitä vaivaa. Kun kulttuuriorientaation on käynyt etukäteen, on helpompi ymmärtää, mitä on käymässä läpi”, Salih selittää.

Tieto helpottaa oloa

Suomi ottaa tänä vuonna vastaan 850 kiintiöpakolaista, joista suurin osa on syyrialaisia ja kongolaisia.

Kiintiöpakolaiset ovat kotimaastaan paenneita, jotka YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on määritellyt pakolaisiksi. Maahanmuuttovirasto (Migri) haastattelee heidät jo maassa, johon he ovat paenneet. Heidät sijoitetaan sen jälkeen Suomeen, jossa he saavat oleskeluluvan.

Migri vastaa myös kulttuuriorientaatiosta, mutta varsinaisen käytännön työn tekevät Salih’n työnantaja IOM sekä Diakonia-ammattikorkeakoulu. Vuodesta 2001 lähtien IOM:n Suomen-toimisto on järjestänyt kulttuuriorientaatiota yli 4 000 pakolaiselle.

Salih on kouluttanut viimeisen vuoden aikana Suomeen sekä Islantiin saapuvia syyrialais- ja kongolaispakolaisia Turkissa ja Sambiassa.

Orientaatiossa kerrotaan esimerkiksi Suomen koulutusjärjestelmästä, työelämästä ja työnhausta, sosiaali- ja terveyspalveluista, asumisjärjestelyistä, tasa-arvosta, joukkoliikenteen käytöstä, roskien lajittelusta, matkasta Suomeen sekä kotoutumisprosessin eri vaiheista. Lisäksi opetellaan ensimmäiset sanat suomea.

Aihevalikoimaan kuuluu myös suomalainen kulttuuri: naapurien tai ystävien luo ei saa mennä kylään ilmoittamatta ja jonottamista on kunnioitettava.

Pakolaiset saavat myös kysyä omista huolenaiheistaan. Moni pelkää esimerkiksi syrjintää tai uudelleen leirille joutumista, Salih kertoo.

Lapsen piirros, jossa talo, puita ja Suomen lippu
Kulttuuriorientaatiossa on oma orientaatio-osuus myös lapsille. (Kuva: IOM)

Ongelmistakin puhutaan

Suomalaisen yhteiskunnan toiminnan ja arvojen selittäminen kolmessa päivässä ei ole yksinkertaista, varsinkin, kun monien pakolaisten kotimaiden kulttuuri on suomalaista konservatiivisempi.

Salih’n mukaan vaikeistakin aiheista puhutaan silti. Koulutuksissa kerrotaan, että Suomessakin on ongelmia, kuten rasismia, yksinäisyyttä, päihdeongelmia ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Samalla painotetaan kuitenkin myös, että Suomessa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt hyväksytään, sukupuolten tasa-arvoa kunnioitetaan eikä lapsia saa kurittaa ruumiillisesti.

Työtä helpottaa se, että Salih on itse alun perin palestiinalainen ja osaa nähdä suomalaisen kulttuurin muualta tulevien näkökulmasta.

Hänen mukaansa ristiriitoja on lopulta vähän. Osa koulutukseen osallistuvista on kysynyt, miksi kristitty maa sallii homoliitot, mutta Salih’n selitys kirkon ja valtion erosta ja kirkon avoimuudesta on riittänyt vastaukseksi.

”Ihmiset ovat uupuneita, eivätkä he välitä tällaisista asioista. He vain haluavat päästä rauhalliseen maahan ja aloittaa uuden elämän, mennä töihin ja saada lapset kouluun”, Salih toteaa.

Salih on kertonut myös siitä, miten Suomessa suhtaudutaan seksuaalirikoksiin ja seksuaaliseen häirintään. Osallistujat ovat hänen mukaansa olleet shokissa kuultuaan esimerkiksi alaikäisiin kohdistuneista seksuaalirikoksista Suomessa.

”Esimerkiksi Lähi-idässä on kyllä lapsiavioliittoja, mutta raiskauksia ei hyväksytä”, hän muistuttaa.

Kulttuurishokki tulee kaikesta huolimatta

Osallistujapalautteen mukaan kulttuuriorientaatiosta on pakolaisille hyötyä. Kaikkia sopeutumisvaikeuksia koulutus ei kuitenkaan estä. Salih’n mukaan etenkin työn löytämisen ja kielen oppimisen vaikeus turhauttavat pakolaisia.

Suomeen neljä vuotta sitten muuttanut Heba Almahrous on tyytyväinen. Hän puhuu sujuvaa suomea ja on myös aloittanut opinnot.

”Kulttuuriorientaatiosta oli hyötyä, sillä arabimaissa Suomea ei tunneta kovin hyvin, ja sen avulla sain pohjatietoa”, hän sanoo.

Esimerkiksi julkisten palveluiden toiminnasta hän kuitenkin kaipaisi lisätietoa. Muitakin yllätyksiä on tullut.

”Olin ajatellut, että kylmä sää tarkoittaa lunta ja aina nollaa lämpöastetta, mutta kun saavuimme, oli varmaan 30 astetta pakkasta. Ihmisiä oli tosi vähän, sillä saavuimme ensin Mikkeliin”, hän muistelee.

Vaikeinta on erossaolo suvusta.

”Syyriassa koko suku elää lähekkäin, ja viikonloput ja juhlat vietetään yhdessä. Suomessa näin ei ole, ja minulla on ikävä perhettäni.”

Tämä asiakirja on tuotettu Euroopan unionin rahoitustuella. Tämän asiakirjan sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida missään olosuhteissa katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa.

Logo EU 2019 FVR
Logo FVR 2019
Logo 2019 Fingo pieni FVR

Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä koulutuspakolaisetkulttuuri SyyriaSuomi

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Mies halaa vanhassa metsässä valtavaa puuta

”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa

Kenialaisia ogiekeja on yritetty useasti häätää asuinalueiltaan. Uuden, alkuperäiskansojen perimätietoa ja historiaa hyödyntävän 3D-mallinnustekniikan avulla ogiekit ja muut alkuperäiskansat voivat puolustaa maitaan ja suojella luontoa.
pommituksia kaupungissa

Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat

Jemeniä uhkaavat pian tuhannet kolerakuolemat, kun ihmiset eivät koronan pelossa uskalla hakeutua hoitoon, avustusjärjestöt varoittavat. Pitkään jatkuneen konfliktin, koronan, tulvien ja heinäsirkkojen piinaama maa on jälleen nälkäkriisin partaalla.
Kolme naista tien vieressä

Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä

Siny Samban startup-yritys Le Lionceau menestyy valmistamalla senegalilaislapsille välipaloja paikallisista lähiluomutuotteista. Senegalissa on vain vähän startup-yrittäjiä, ja vielä harvempi heistä on nainen. Uuden lain toivotaan parantavan tilannetta.

Tuoreimmat

”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet
Tuore raportti: Työntekijöiden heikolla ravitsemuksella kova hinta bisnekselle – Yritykset menettävät vuosittain jopa 850 miljardia dollaria
Botswanan Bogolo Joy Kenewendo: Velat ja pääomapako syövät kehittyviltä mailta resursseja koronakriisin hoidosta
Keniassa naispoliitikko joutuu sietämään julkisia nöyryytyksiä ja väkivallalla uhkailua – Korona hidastaa tasa-arvokehitystä entisestään