Uutiset

Suomeen perustetaan uusi verkosto YK:n ystäville – ”itsekkyyden kasvua on selvästi havaittavissa”

Kansainvälinen yhteistyö ei ole kriisien, konfliktin ja Donald Trumpin aikakaudella kovin muodikasta. Suomen YK-liitto perustaa YK:n ystäville verkoston, jonka tarkoituksena on kohottaa maailmanjärjestön profiilia.

Suomeen perustetaan tänään oma verkosto YK:n ystäville. Sen tarkoituksena on lisätä YK-aiheista mielipiteenvaihtoa ja -osaamista, sillä tällä hetkellä maailmanjärjestö ei ole yhteiskunnallisten keskustelunaiheiden kärkisijoilla.

”Haluamme lisätä keskustelua YK-asioista ja ajankohtaisista kansainvälisistä kysymyksistä, sillä ne tuntuvat jäävän katastrofien ja sisäänpäin kääntyneemmän politiikan jalkoihin”, sanoo Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko.

Verkosto järjestää keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista aiheista ja valitsee myös vuoden YK:n ystävän. Ensimmäisen tunnustuksen saa presidentti Tarja Halonen. Lisäksi verkosto tarjoaa mentorointia ihmisille, jotka haluaisivat vahvistaa YK-osaamistaan ja uranäkymiään.

Laukon mukaan Suomessa on kyllä vahvaa YK-osaamista, mutta tällä hetkellä se on uhattuna, sillä suomalaisten osallistuminen maailmanjärjestön toimintaan on vähentynyt esimerkiksi viimevuotisten kehitysyhteistyöleikkausten takia. Suomi leikkasi viime vuonna yli puolet YK-järjestöjen rahoituksesta. Yleisrahoitus ympäristöohjelma Unepille poistettiin kokonaan. Myös lastenjärjestö Unicef, väestörahasto Unfpa ja tasa-arvojärjestö UN Women menettivät ison osan rahoituksestaan.

”Leikkauksista seuraa, että olemme poissa toiminnoista, joita emme rahoita. Se taas vähentää YK-osaamistamme ja -verkostojamme. Esimerkiksi nuorten asiantuntijoiden paikat ovat vähentyneet huomattavasti viime vuosina”, Laukko huomauttaa.

YK-liitto on YK:n ystävien perustaja ja on mukana sen toiminnassa. Verkoston johtotiimiin on valittu alaa seuraavia ihmisiä. Ensimmäisellä kolmivuotiskaudella mukana ovat muun muassa professori Jaakko-Hämeen-Anttila, professori Helena Ranta, Rovio-yhtiöstä tunnetuksi tullut yrittäjä Peter Vesterbacka sekä ulkoministerin rauhanvälityksen erityisedustaja, kansanedustaja Jutta Urpilainen (sd). Rivijäsenyys on avoin kaikille verkoston päämääriä kannattaville.

”Joka kohdassa ei voi ajatella omaa etua”

YK ja kansainvälinen yhteistyö eivät ole tällä hetkellä suosittuja muuallakaan. Viime aikoina esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kutsunut maailmanjärjestöä keskustelukerhoksi ja uhannut leikata sen rahoitusta tuntuvasti.

Yhdysvallat on myös irtautunut Pariisin ilmastosopimuksesta sekä eronnut Israelin ohella YK:n tiede-, kasvatus- ja kulttuurijärjestö Unescosta. Filippiinien presidentti Rodrigo Duterte taas uhkasi viime vuonna erota koko YK:sta.

”Trendi on, että kaikkea kansainvälistä yhteistyötä kyseenalaistetaan. Itsekkyyden ja oman maan edun tavoittelun kasvua on selvästi havaittavissa. Nykyongelmat ovat kuitenkin niin isoja ja toisiinsa linkittyneitä, ettei niitä voi ratkoa ajattelemalla joka kohdassa omaa etua”, Laukko huomauttaa.

Hänen mukaansa ongelmana on, että kansainvälinen yhteisö nähdään tällä hetkellä erillisenä kokonaisuutena muusta politiikasta irrallaan, vaikka todellisuudessa se toimii jäsentensä resursseilla ja ehdoilla. Siitä myös YK:n ystävät pyrkii muistuttamaan.

Laukon mielestä YK:hon kohdistettu kritiikki on osin aiheellistakin. Se, että jäseniä on 193, vaatii kuitenkin jatkuvaa keskustelua ja pitkiä päätöksentekoprosesseja, hän muistuttaa.

politiikkaYK Suomi Suomen YK-liitto

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomalainen sairaanhoitaja Hanna Majanen Bangladeshissa, lisäksi kuvassa nainen hengityssuojan kanssa

Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen

Maailman kriisien kärjistyminen on saanut kansainvälisen Lääkärit ilman rajoja -järjestön perustamaan toimiston myös Suomeen. Sairaanhoitaja Hanna Majanen on työskennellyt järjestön riveissä yli kymmenen vuotta ja suosittelee työtä etenkin stressiä pelkäämättömille.
Aasialainen mies lajittelee muovijätettä

Muovigaten jälkipyykki: mitä muovin dumppaaminen kehitysmaihin kertoo taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta?

Rikkaat valtiot viettävät kulutusjuhlaa ja sotkut kuljetetaan köyhempien siivottavaksi, kirjoittaa globaaleja jätevirtoja tutkinut Niko Humalisto.
Gorilla Virungan kansallispuistossa Kongossa

Kongo harkitsee öljyn etsinnän sallimista maailman tärkeimpiin kuuluvissa luonnonpuistoissa

Virungan ja Salongan luonnonpuistot ovat Unescon maailmanperintökohteita, joissa elää useita harvinaisia lajeja. Ympäristö- ja ihmisoikeusaktivistit ovat kauhuissaan Kongon hallituksen suunnitelmista, jotka saattavat sallia öljyn etsinnän puistoissa.
Lapsen suuhun laitetaan poliorokotetta Etelä-Sudanissa

Ennätysmäärä lapsia rokotettiin vuonna 2017

Rokotteen saavien lasten määrä on kasvanut miljoonilla 2010-luvulla, mutta nykyistä parempi rokotekattavuus voisi yhä pelastaa vuosittain 1,5 miljoonaa ihmishenkeä.