Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Suomeen ehdotetaan kehitysyhteistyölakia

Suomen Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan jatkuvasti vaihtuvasta kehityspoliittisesta toimenpideohjelmasta pitäisi luopua ja tilalle harkita esimerkiksi kehitysyhteistyölakia. Kehitysministeri suhtautuu ajatukseen myönteisesti.
(Kuva: Sami Köykkä / cc 2.0)

Suomen kehityspolitiikka toimisi paremmin, jos jatkuvan vaihtelun sijasta sen periaatteista linjattaisiin pysyvämmin – esimerkiksi eduskunnan säätämän kehitysyhteistyölain avulla. Tätä mieltä on Suomen Kehityspoliittinen toimikunta (KPT), joka julkisti eilen kuluvaa vaalikautta käsittelevän arvionsa Suomen kehityspolitiikan tilasta.

Valtioneuvoston asettama KPT muodostuu muun muassa puolueiden, järjestöjen ja tutkimuslaitosten edustajista.

"Se, että meillä on vaihtuva, hallituskausittain muuttuva kehityspoliittinen ohjelma, ei palvele kehityspolitiikan pitkän aikavälin tavoitteita. Kehityspolitiikan päätavoitteet, kuten köyhyyden vähentäminen ja kestävä kehitys, sekä arvot ja toimintaperiaatteet pitäisi vakiinnuttaa", totesi KPT:n pääsihteeri Marikki Stocchetti arvion julkistustilaisuudessa.

Tällä hetkellä hetkellä kehityspolitiikan suuret linjat sisältyvät kehityspoliittisiin ohjelmiin, joista tuorein on ehtinyt olla voimassa vasta reilut kolme vuotta. Vaalien jälkeen voimaan tulee todennäköisesti uusi.

KPT:n arvion tavoin ohjelmien vaihtuvuutta pidettiin ongelmana myös helmikuussa ilmestyneessä evaluaatiossa Suomen kehityspolitiikasta: vaikutukset nähdään vasta viiveellä, sillä kehitys ei etene yhtä nopeasti kuin hallituskausi.

"Kansalaisjärjestöt, kuten monet muutkin toimijat, tekevät sitoutunutta pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä. Kymmenen vuoden mittaisessa prosessissa se voi tarkoittaa neljää kehityspoliittista ohjelmaa tai jopa kymmentä ministeriä", totesi myös KPT:n arvion julkistustilaisuudessa puhunut Helsingin diakonissalaitoksen ohjelmakoordinaattori Maija Hyle.

Kehitysministeri pohtisi lakia

Esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja Ruotsissa on jo voimassa kehitysyhteistyöasetus. Myös KPT tarjoaa lakia yhdeksi vaihtoehdoksi pitkäjänteisyyden parantamiseen. Laki määräisi laajoista linjoista ja tavoitteista, lisäksi kehitysyhteistyötä tukisi poliittinen toimenpideohje.

"Kannustan kaikkia hallitusohjelmaneuvottelijoita pohtimaan lakikysymystä, sillä se voisi tulevaisuudessa, jos ja kun käydään kriittistä keskustelua, toimia hyvänä selkänojana", sanoi kehitysministeri Sirpa Paatero (sd).

Hän huomautti, että myös YK:ssa parhaillaan suunniteltavat kestävän kehityksen tavoitteet ulottuvat nekin 15 vuoden päähän. Samoin myös Suomen kehityspolitiikan pitää jatkua pidemmissä jaksoissa kuin neljä vuotta, hän totesi.

Leikkauspolitiikkaa lupauksista huolimatta

KPT kritisoi arviossaan myös kehitysyhteistyömäärärahojen viimeaikaisia leikkauksia.

Sekä hallitusohjelmassa että kehityspoliittisessa ohjelmassa luvattiin pyrkiä siihen, että Suomi sitoumustensa mukaisesti nostaisi rahat 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta, mutta sen sijaan rahoja on jatkuvasti leikattu, eikä päästöhuutokauppatulojen ohjaaminen kehitysyhteistyöhön ole paikannut leikkauksia tarpeeksi, arviossa todetaan.

Sirpa Paateron mukaan 0,7 on edelleen Suomen tavoite, eikä sitä olla perumassa. Suurempi kysymys hänen mukaansa on, mitä 0,7:aan jatkossa lasketaan – mikä on esimerkiksi tulevaisuudessa yksityisen sektorin osuus kehitysyhteistyörahoituksessa.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikka Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Lapsia leikkikentällä.

Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin

Lähes neljä viidestä suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä edelleen tärkeänä, mutta osuus on pudonnut tuntuvasti viime vuodesta, käy ilmi Taloustutkimuksen kyselystä. Sitä selittää sekä huoli oman maan tilanteesta että viestinnän vähäisyys. Kehitysministeri Ville Skinnari (sd) uskoo koronan osoittavan globaalien ratkaisujen löytämisen tärkeyden.
Suomen lippu lipputangossa.

Valtiovarainministeriön budjettiesitys: Kehitysyhteistyöhön ensi vuonna lisää rahaa

Koronapandemian aiheuttamista talousongelmista huolimatta Suomen kehitysyhteistyövaroihin esitetään lisäystä ensi vuonna. ”Kehitysyhteistyön riittävä rahoittaminen on paitsi maailman köyhimpien ihmisten, myös suomalaisten etu”, kiittelee Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen kyykyssä kirjoittamassa lehtiöön.

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa

Koronapandemia on kurittanut Nepalissa etenkin entisiä maaorjia, joista monet ovat myös alakastisia. Moni menetti työnsä ja kärsii nälästä. Karanteeniolosuhteissakin heidät on eristetty muusta väestöstä, kertoo järjestötyöntekijä Hari Singh Bohora.
Sairaanhoitaja ja potilas kirjoituspöydän ääressä.

YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä

57 maata kattavan tutkimuksen mukaan yli puolella naisista ei ole täyttä kehollista itsemääräämisoikeutta. Sen pitäisi järkyttää meitä kaikkia, sanoo YK:n väestörahasto Unfpan pääjohtaja Natalia Kanem.
Käsienpesua kanisterista tulevan veden avulla.

Koronapandemia avasi avunantajien kukkaronnyörit – Kehitysapu nousi viime vuonna ennätyslukemiin

OECD:n tilastojen mukaan rikkaat maat kasvattivat viime vuonna kehitysapuaan muun muassa koronapandemian takia. Toisaalta summa vastaa vain prosenttia siitä, mitä ne ovat ohjanneet oman taloutensa elvyttämiseen.
Vuohia kumartuneina juomaan kaukalosta.

Somaliaa uhkaa uusi katastrofi – Suurin osa maasta kärsii kuivuudesta, joka on ajanut lyhyessä ajassa 116 000 ihmistä kodeistaan

Somaliassa on jälleen saatu keskimääräistä vähemmän sadetta. Veden hinta on noussut nopeasti ja karja joutuu etsimään laidunmaata yhä kauempaa. Pelkona on täysi katastrofi, sillä aiempien vuosien kuivuus- ja tulvakaudet, koronakriisi ja satoa tuhoavien aavikkokulkusirkkojen epidemia on vienyt monet jo valmiiksi äärirajoille.
Musta hijab-huivi mallinuken päässä.

Ranskan uusi huivikielto uhkaa uskonnonvapautta globaalisti

Ranskan senaatin edustajat ovat äänestäneet uuden, muslimien pukeutumista rajoittavan lain puolesta. Taustalla on ajatus siitä, että naiset saisivat pukeutua miten haluavat ilman miesten pakottamista. Tämä periaate kuitenkin olettaa jo itsessään naisten ja tyttöjen olevan voimattomia miestensä edessä, mikä puolestaan taistelee tasa-arvoa vastaan, kirjoittavat Salaado ja Faisa Qasim.

Tuoreimmat

YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä
Koronapandemia avasi avunantajien kukkaronnyörit – Kehitysapu nousi viime vuonna ennätyslukemiin
Somaliaa uhkaa uusi katastrofi – Suurin osa maasta kärsii kuivuudesta, joka on ajanut lyhyessä ajassa 116 000 ihmistä kodeistaan
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Talvesta on tulossa kova syyrialaispakolaisille – Tulvat, sateet ja jääkylmä sää kurittavat huterissa suojissa eläviä