Uutiset

Suomalaisnuoret saivat tasa-arvokoulutusta sambialaisilta kasvattajilta – ”Samat stereotypiat tunnistetaan kaikkialla”

Sambialainen nuorisojärjestö Barefeet Theater ja suomalainen Taksvärkki ovat tehneet vuosia kehitysyhteistyötä muun muassa sambialaisten katunuorten parissa. Tänä syksynä Barefeetin kouluttajat vierailivat antamassa oppia suomalaisille nuorille.
Sambialaiset Mwenya Katongo ja Thandiwe Mumba Barefeet Theater -järjestöstä
Sambialaisen Barefeet Theater -järjestön kouluttajat Mwenya Katongo (vas) ja Thandiwe Mumba vierailivat Suomessa lokakuussa antamassa tasa-arvokoulutusta suomalaisnuorille. (Kuva: Teija Laakso)

”Sambialaisissa saippuaoopperoissa naisen roolina on auttaa miestä valloittamaan maailma ja toteuttamaan unelmansa. Naisilla ei ole omia unelmia”, kuvailee Thandiwe Mumba, sambialaisen Barefeet Theater -järjestön asiantuntija perinteistä sambialaista ajattelua sukupuolirooleista.

Kollega Mwenya Katongolla on sama kokemus stereotypioista.

”Perinteisen ajattelun mukaan naiset voivat kyllä käydä koulua, mutta naiset eivät tarvitse erityisen monimutkaista uraa, koska heidän pitää olla kotona ja hoitaa lapsia”, hän sanoo.

Mumba ja Katongo ovat esimerkkejä siitä, että stereotypioita voi myös uhmata. Katongo sai tukea koulutukseen uskovalta isältään, Mumba taas isoisältä, joka sanoi, että hän voi saada perheen, uran tai vaikka molemmat.

Kumpikin päätyi töihin Barefeet Theateriin, järjestöön, joka tukee nuoria ja auttaa näitä taistelemaan syrjintää vastaan. Se on tehnyt vuosia yhteistyötä suomalaisen kehitysyhteistyöjärjestön Taksvärkki ry:n kanssa. Taksvärkin tämänvuotisen koulujen kanssa toteutettavan keräyksen tuotto käytetään Barefeetin nuorisotyöhön Sambiassa.

Barefeet käyttää menetelminään muun muassa draamaa ja tarinankerrontaa ja se on käynyt esittelemässä niitä myös ulkomailla. Lokakuussa oli vuorossa Suomi. Katongo ja Mumba vierailivat kymmenessä suomalaisessa yläkoulussa pitämässä työpajoja sukupuolten epätasa-arvosta, stereotypioista ja rooliodotuksista.

”Haluamme antaa nuorille mahdollisuuden ajatella eri tavalla, jotta he voivat tehdä itse omaa elämäänsä koskevat päätökset”, Katongo sanoo.

Heidän mukaansa nuoret tunnistavat samat stereotypiat kaikkialla, vaikka eivät uskoisikaan niihin itse. Esimerkiksi hoivatyön kasautuminen naisille on tuttu ilmiö niin sambialais- kuin suomalaisnuorillekin.

Keskustelua jääkiekosta

Barefeetin Sambiassa kehittämät menetelmät ovat luovia: työpajoja, tarinankerrontaa, laulua, tanssia, katuteatteria, runoräppiä. Tavoitteena on, että lapsilla ja nuorilla olisi hauskaa, mikä helpottaa tiedon levittämistä.

Suomen kouluissa Barefoot sovelsi muun muassa tarinankerrontaa. Siinä Katongo näytteli kuvitteellisen hahmon tarinan ja kyseli sen avulla kysymyksiä nuorilta. Keskusteluissa puhuttiin esimerkiksi siitä, voiko tyttö harrastaa jääkiekkoa tai poika taitoluistelua.

”Puhuimme epätasa-arvosta, sukupuolistereotypioista ja yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta – ja siitä, kenen vastuulla se on”, Mumba selittää.

Vaikka suomalaisnuoret ovat naisten mukaan ujoja, he ryhtyivät työpajoissa kyseenalaistamaan perinteisiä sukupuolirooleja.

”Suomalaisnuorilta opin esimerkiksi sen, että miesjääkiekkoilijat saavat parempaa palkkaa kuin naiset”, Mumba kertoo.

Lapset saavat näkyä, eivät kuulua

Barefeetilla riittää tehtävää Sambiassa, jonka asukkaista lähes kaksi kolmasosaa on alle 25-vuotiaita. Nuorten haasteina ovat köyhyys, työttömyys, teiniraskaudet, hiv ja koulun keskeyttäminen. Järjestö tekee työtä etenkin katunuorten parissa.

Se auttaa lapsia ja nuoria vaatimaan oikeuksiaan, sillä patriarkaalisessa kulttuurissa heidän on vaikea ilmaista omia tunteitaan ja tarpeitaan.  

”Vanha sanonta siitä, että lasten pitää näkyä, ei kuulua, pätee yhä Sambiassa”, Mumba kertoo.

Järjestö on muun muassa perustanut Taksvärkin tuella 14–22-vuotiaille tarkoitettuja nuorisoneuvostoja, jotka levittävät nuoria koskettavista aiheista tietoa katuteatterin avulla, puolustavat heikossa asemassa olevien oikeuksia ja kannustavat muitakin toimimaan syrjintää vastaan.

Mikäli ne havaitsevat yhteisössään ongelmia, ne voivat toimia esimerkiksi välittäjänä yhteisön ja paikallisten välillä tai järjestää performanssin, jonka avulla ongelmaa pyritään ratkomaan. Monesta nuoresta onkin tullut yhteisössään tärkeä vaikuttaja neuvoston ansiosta.

Mumban ja Katongon mukaan toiminnassa avainasemassa on se, että nuoret toimivat itse eivätkä ole vain passiivisia vastaanottajia.

”Me ajattelemme, että ihmisillä on itsekin velvollisuus tehdä jotain tilanteensa muuttamiseksi. Osallistumisprosessi saa heidät ymmärtämään, että heillä on potentiaalia, heillä on oikeuksia ja että he voivat parantaa asioita”, Katongo sanoo.

kehitysyhteistyökoulutuslapsetnuorisokulttuurikansalaisyhteiskunta SambiaSuomi Taksvärkki ry

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Solmuun kierrettyä revolveria esittävä patsas New Yorkissa

Uusi ydinvarustelukierre uhkaa – Kehitystä on vaikea ennustaa, sillä suurvaltojen presidentit osaavat yllättää

Kansainväliset sopimukset ovat viime vuosikymmeninä vähentäneet tuntuvasti ydinaseiden määrää. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ilmoitus INF-sopimuksesta vetäytymisestä kertoo sovun murenemisesta. Kehityksen suuntaa on mahdotonta ennustaa, kirjoittaa Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin johtaja Dan Smith.
New Yorkin pörssin julkisivu

Monet pörssiyhtiöt eivät noudata YK:n yrityksille asettamia ihmisoikeusvelvoitteita – Selvitys ehdottaa, että valtiot puuttuvat peliin

Brittiläisjärjestö CHRB selvitti, ovatko yritykset sitoutuneita YK:n ihmisoikeusperiaatteisiin. Parannuksia on sen mukaan tapahtunut mutta ei riittävästi. ”Jos yritykset eivät selvästi osoita kunnioitustaan ihmisoikeuksia kohtaan, hallitusten pitäisi puuttua asiaan”, sanoo CHRB:n johtaja Margaret Wachenfeld.
Muuriin tehty seinämaalaus, jossa Aung San Suu Kyin kuva

Amnesty vetää kunnianosoituksensa pois Myanmarin johtajalta Aung San Suu Kyiltä

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalista on tullut viimeisin taho, joka on vetänyt kunnianosoituksensa pois Myanmarin johtajalta rohingya-vähemmistön vainon vuoksi. ”Olemme syvästi tyrmistyneitä siitä, ettet enää edusta toivoa, rohkeutta ja ihmisoikeuksien periksiantamatonta puolustamista”, kirjoitaa järjestön pääsihteeri Kumi Naidoo.