Uutiset

Suomalaisjärjestöt kantelivat Ceta-sopimuksesta Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle

Suomi ei ole selvittänyt EU:n ja Kanadan välisen vapaakauppasopimuksen ihmisoikeusvaikutuksia, kritisoivat suomalaisjärjestöt.
Aktivisteja makaa maassa Ceta-sopimuksen vastaisessa mielenosoituksessa
Ceta-sopimusta vastaan protestoitiin viime vuonna muun muassa Strasbourgissa. (Kuva: Stop TTIP / CC BY-SA 2.0)

Kolme suomalaista kansalaisjärjestöä on lähettänyt Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle valituksen vapaakauppasopimus Cetan valmistelusta. Niiden mukaan Suomi on laiminlyönyt ihmisoikeusvaikutusten arviointiin liittyvät velvoitteensa sopimusta valmisteltaessa.

”Selvitykset jätettiin tekemättä vedoten siihen, että ne tehtäisiin kansallisen Ceta-ratifioinnin yhteydessä. Nyt, täysistuntokäsittelyn kynnyksellä, vaikutukset ovat edelleen selvittämättä”, kritisoi kansalaisjärjestö Attacin puheenjohtaja Omar El-Begawy järjestöjen yhteisessä tiedotteessa.

Ceta on EU:n ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus, joka astui voimaan viime syksynä. Sopimus muun muassa poistaa tullit kaikilta teollisuustuotteilta.

Sopimus koskee myös monia julkisia palveluita. Kriitikoiden mukaan etenkin yhdistettynä Suomen tulevaan sote-uudistukseen se voisi vaikeuttaa kerran yksityistetyn palvelun siirtämistä takaisin julkiseksi. Cetan tuoma investointisuoja on puolestaan herättänyt huolta siitä, että sen turvin yritykset voisivat viedä valtioita oikeuteen.

Attacin, Maan ystävien sekä Globaali sosiaalityö -järjestön mukaan tapa, jolla Cetan hyväksymistä on Suomessa valmisteltu, on vaarantanut Euroopan sosiaalisen peruskirjan säätämien ihmisoikeusvelvoitteiden toteutumisen monella tavalla. Niiden mielestä Suomen olisi pitänyt arvioida Cetan yhteisvaikutuksia muiden hallituksen esittämien lainsäädäntöhankkeiden, kuten sote-uudistuksen, kanssa.

Järjestöt jättivät asiasta viime viikolla valituksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle, joka tutkii, ovatko Euroopan sosiaalisen peruskirjan hyväksyneet maat noudattaneet peruskirjan määräyksiä. Peruskirja käsittelee esimerkiksi työelämän oikeuksia sekä terveyteen ja sosiaaliturvaan liittyviä oikeuksia.

Ceta-sopimusta ei ole vielä hyväksytty Suomessa. Hallituksen esitys sen hyväksymisestä on valiokuntakierroksen loppumetreillä ja tulossa pian eduskunnan täysistuntokäsittelyyn.

ihmisoikeudetpolitiikkaEUtalouskauppaluotto/investointi SuomiKanada Attac SuomiMaan ystävät

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.
Mies puolilähikuvassa mikrofonien ympäröimänä

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita

Syyrian ensimmäinen koronavirustapaus havaittiin reilu viikko sitten. YK:n erityislähettiläs Geir Pedersen varoittaa, ettei maa pystyisi välttämättä hallitsemaan epidemiaa.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.