Suomalaisjärjestöjen kannanotto

Suomalaisten kansalaisjärjestöjen kannanotto WSIS-huippukokoukseen

Tulevan YK:n tietoyhteiskuntahuippukokouksen (World Summit on the Information Society, WSIS) valmisteluissa kansalaisyhteiskunnan ja -järjestöjen rooli on ollut keskeinen. Suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat kokeneet osallistumisen WSIS-prosessiin tärkeäksi, sillä järjestöjen mielestä Suomella on paljon annettavaa huippukokoukselle ja tietoyhteiskuntien kehittämiselle. Suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat keskuudessaan käsitelleet huippukokouksen valmisteluja ja keskustelleet sen asiakirjoista - periaatejulistuksesta ja toimintasuunnitelmasta. Suomen hallituksen valmistautuessa tulevaan huippukokoukseen haluamme tämän kannanoton avulla nostaa esiin niitä periaatteellisia lähtökohtia ja keskeisiä asiakokonaisuuksia, joihin tietoyhteiskuntien rakentamisen tulisi mielestämme perustua.

Tietoyhteiskuntien lähtökohdat

Tietoyhteiskunta kuuluu kaikille, ja kaikkien ihmisten on kyettävä osallistumaan tietoyhteiskunnan rakentamiseen omassa maassaan tai omassa yhteisössään. Ainoastaan tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen perustuvalla tietoyhteiskuntavisiolla on onnistumisen mahdollisuudet. Keskeisissä ihmisoikeusasiakirjoissa taataan jokaiselle oikeus tuottaa, saada ja vastaanottaa tietoja kenenkään siihen puuttumatta. Tämä on tietoyhteiskunnan keskeinen elementti, joka osaltaan vahvistaa yhteiskunnan vakautta, demokratiaa ja hyvinvointia. Tietoyhteiskunta edellyttää vapaata tiedonkulkua, kritiikkiä, keskustelua ja osallistumista. Sanan- ja mielipiteenvapauden turvaaminen ja laajentaminen ilman minkäänlaista syrjintää on tietoyhteiskunnan kehitystyön keskeinen edellytys.

Tietoyhteiskunnan kehittäminen ei voi perustua vain it-teknologiaan ja erilaisiin teknisiin ratkaisuihin. Niitä toki tarvitaan, mutta ne eivät voi olla rakennustyön ainoita aineksia. Tietoyhteiskuntien rakentamisen on edistettävä YK:n vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista ja erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten mahdollisuuksia käyttää hyväkseen tietoyhteiskuntien avaamia uusia mahdollisuuksia.

Teollisuusmaiden on tuettava kehitysmaita tietoyhteiskuntien rakentamisessa. Kehitysmaiden on puolestaan ymmärrettävä tietoyhteiskunnan rakentaminen keskeisenä osana koko yhteiskunnan kehittämistä, ei irrallisena projektina. Ilman kansalaisyhteiskunnan keskeistä roolia tietoyhteiskunta ei voi toimia eikä kehittyä.

WSIS-huippukokouksessa aloitettua vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa on jatkettava ja syvennettävä. Suomen ja EU:n on painostettava muita hallituksia ymmärtämään, että kansalaisyhteiskunnan aktiivinen osallistuminen on WSIS-huippukokouksen onnistumisen ja päätösten toteutumisen edellytys. Hallitukset eivät voi toimia kansalaistensa yläpuolella, vaan kansalaistensa kanssa. Tämä edellyttää kansalaisyhteiskunnan aktiivista sitoutumista ja osallistumista. Kansalaisyhteiskuntaa ei pidä nähdä ainoastaan tietoyhteiskunnan kuluttajana, vaan sen aktiivisena tuottajana.

Tietoyhteiskunnan olennaiset osatekijät

Capacity building Tietoliikenneyhteyksien rakentaminen ei yksin riitä. Yhteyksiä on voitava ja osattava käyttää kansalaisia hyödyttävällä tavalla, ja niiden on myös aidosti lisättävä kansalaisten osallistumismahdollisuuksia. Tietoyhteiskunnan rakentamisen keskeisenä tavoitteena täytyisi olla kansalaisten toimijaroolin vahvistaminen ja sen vaatimien edellytysten luominen.

Lukutaito, koulutus ja tutkimus Lukutaidon vahvistaminen ja koulutuksen laajentaminen ovat tietoyhteiskunnan ehdottomia edellytyksiä, samoin tutkimuksen julkisuus ja tutkimustiedon julkisuus. Tieto kuuluu kaikille, ja kaikilla on oltava välineet tiedon hyväksikäyttöön. E-learning ei ole riittävä väline tasa-arvon edistämiseksi, vaan lisäksi on keskityttävä peruslukutaidon vahvistamiseen ja lukutaidottomuuden poistamiseen.

Kehitysmaiden infrastruktuuri Infrastruktuuriin liittyvät ongelmat, kuten sähkön puute, ovat merkittäviä tietoyhteiskunnan esteitä monissa kehitysmaissa.Nämä ongelmat on kyettävä ratkaisemaan, ja teollisuus- ja kehitysmaiden on yhdessä kannettava vastuu toimivan infrastruktuurin rakentamiseksi kehitysmaihin.

Oikeus omaan kieleen Oikeus omaan kieleen on yksi keskeisimpiä ihmisoikeuksia. Tietoyhteiskuntien on oltava aidosti monikielisiä yhteiskuntia, jotka kunnioittavat kulttuurista monimuotoisuutta ja tukevat ihmisten mahdollisuutta identiteettinsä vahvistamiseen sekä yhteiskunnalliseen osallistumiseen.

Naisten asema Naisten oikeus osallistua täysivaltaisesti tietoyhteiskuntien kehittämiseen ja rakentamiseen kaikilla tasoilla on turvattava. Heillä pitää olla mahdollisuus osallistua tietoyhteiskuntaan tiedon tuottajina ja kuluttajina mutta myös päättäjinä. Naisten keskeinen rooli tietoyhteiskunnissa on tunnustettava ja heille on taattava myös riittävät resurssit rakentaa tietoyhteiskuntaa.

Lapset ja nuoret Tietoyhteiskunnan pitää soveltua ja olla turvallinen kaiken ikäisille. Lapset oppivat aikuisia helpommin uusia asioita ja toimintatapoja, minkä vuoksi lasten huomioon ottaminen on erityisen tärkeää. Tietoyhteiskunnassa on edistettävä lapsille mielekkään sisällön tuottamista, lasten osallistumista ja lapsen oikeuksien kunnioittamista. Lapsille on taattava pääsy maksuttomiin, tunnustettuihin palveluihin, kuten auttavat puhelimet ja nettipalvelut, joissa lapsen ääntä kuunnellaan ja joiden avulla lasta voidaan auttaa.

Nuoret ovat paitsi tulevaisuuden vastuun kantajia, myös tietoyhteiskunnan tuottajia ja kuluttajia. Nuorilla tulee olla oikeus osallistua tietoyhteiskunnan rakentamiseen kaikilla tasoilla ja oikeus jakaa asiantuntijatietoaan tietoyhteiskunnan rakenteisiin ja kehittämismahdollisuuksiin liittyen.

Yhteisöllisyyden tukeminen Tietoyhteiskunta ei voi toimia vain cyber-avaruudessa, vaan myös ajassa ja paikassa. Yhteisöllisyys on keskeinen tietoyhteiskunnan kehittämisen lähtökohta ennen kaikkea kehitysmaissa, mutta myös teollisuusmaissa. Tietoyhteiskunnan rakentamisessa on hyödynnettävä olemassa olevaa kansalaisaktiivisuutta ja sovellettavaa tekniikkaa. Yhteisömedian, paikallisten radioiden ja muiden yhteisöllisen viestinnän välineiden mahdollisuuksia on hyödynnettävä uuden informaatioteknologian rinnalla. Kyse ei ole valinnasta ’vanhan’ ja ’uuden’ tekniikan välillä, vaan niiden yhteensovittamisesta.

Kirjastojen keskeinen rooli Kirjastoilla on ratkaiseva osa tietoyhteiskunnan rakentamisessa, myös teollisuusmaissa. Kirjastot ovat luotettavan tiedon keräämiseen, järjestämiseen, välittämiseen ja yhä suuremmassa määrin myös tuottamiseen erikoistuneita solmukohtia yhteiskunnissa. Kirjastoilla on keskeinen asema uuden tieto- ja viestintätekniikan saattamisessa kaikkien kansalaisten ulottuville.

Immateriaalioikeudet Patentit ja tekijänoikeudet eivät saa olla este uuden tiedon tuottamiselle, eikä niiden avulla saa myöskään lähteä lukitsemaan jo olemassa olevaa julkista tietoutta. Immateriaalioikeudet tulee nähdä välineenä, ei itseisarvona. Kehitysmaille on annettava oikeus määritellä heidän kannaltaan oikea suojausjärjestelmän taso. Erityisesti akateemiseen tutkimukseen ja olemassa olevan tieteellisen tiedon hyödyntämiseen koskevissa kysymyksissä kehittyneempien maiden on aktiivisesti tuettava kehitysmaita. Yhtenä keskeisenä periaatteena tietoyhteiskuntien rakentamisessa tulee olla kehitysmaiden tietoriippuvuuden vähentäminen teollisuusmaista.

Vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot Vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen nykyistä laajempaa käyttöä on aktiivisesti edistettävä. Vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen ja niiden pohjana olevan ajattelumallin laajentaminen muille yhteiskunnallisen elämän alueille tarjoaa kehitysmaille runsaasti mahdollisuuksia vahvistaa omaa talouttaan, laajentaa työllisyyttä ja luoda edellytyksiä itsenäiselle yhteiskunnalliselle kehitykselle.

Helsingissä 22. lokakuuta 2003 Kansalaisjärjestöjen WSIS-NGO-työryhmä

WSIS-NGO-työryhmä on suomalaisille kansalaisjärjestöille avoin verkosto, joka seuraa ja osallistuu YK:n tietoyhteiskuntahuippukokouksen valmistelutyöhön: Attac, Electronic Frontier Finland, Ihmisoikeusliitto, Suomen Journalistiliitto, KD-naiset, Kehitysyhteistyön palvelukeskus, maailma.net, Maan ystävät, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pelastakaa Lapset, Suomen kirjastoseura, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi, Suomen YK-liitto, 5. WCW (World Conference on Women) kansalaisjärjestöverkosto

Liite: WSIS-NGO -työryhmän kommentit 26. syyskuuta 2003 päivättyyn julistusluonnokseen

Draft Declaration of Principles B[A]. Building the Information Society: a new global challenge in the new Millennium

Para 2 Our challengeis to harness to potential of the information technology …[We envisage this information Society premised on the principles enshrined in the Charter of the United Nations and the Universal Declaration of Human Rights…] Hakasuluissa oleva kappale tulisi hyväksyä lopulliseen julistukseen.

Para 3. We reaffirm the universality, indivisibility, interdependence…[OPTION A: including the right to development] and their ties to the principles of a democratic society…] Hakasuluissa oleva optio A tulisi hyväksyä lopulliseen julitukseen

Para 3 [The international community must treat human rights globally in a fair and equal manner, on the same footing, and with the same emphasis. While the significance of national and regional particularities…] Hakasuluissa oleva teksti tulisi hyväksyä lopulliseen julitukseen.

Para 4. [Communication is a fundamental social process, a basic human need and the foundation of all social organization… Freedom of expression and freedom of opinion, the right to seek, receive and impart information and ideas regardless of frontiers [as enshrined in Article 19 [and 29] of the Universal Declaration of Human Rights…] Hakasuluissa oleva teksti tulisi hyväksyä lopulliseen julistukseen viitaten kuitenkin vain YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisn julituksen par. 19.

Para 7. We recognize that building an inclusive information society requires new forms of solidarity, partnership…[Volunteers, as an expression of solidarity in action, in both south and North] Paragrafi ml. hakasuluissa oleva teksti tulisi hyväksyä lopulliseen julistukseen.

Para 8. We recognize also that young people are the future workforce and leading creators and earliest adopters of ICTs. They must therefore be empowered as learners, developers, contributors, entrepreneurs, decision-makers…[the right, the well-being, protection, and harmonious development of children.] Paragrafi tulisi hyväksyä lopulliseen julistukseen poistaen kuitenkin “the future workforce and”, hyväksymällä hakasuluissa olevan tekstin lisäämällä “...the well being, participation, protection... sekä viittaamalla Lapsen oikeuksien yleissopimukseen “ recognize the right of the child to rest and leisure, to engage in play and recreational activities appropriate to the age of the child and to participate freely in cultural life and the arts”.

Para 9. We affirm that development of ICTs provides enormous opportunities for women, who should be an integral part of and should be key actors in the information society… Paragrafi tulisi hyväksyä lopulliseen julistukseen.

2. Information and communication infrastructure: an essential foundation for the information society Para 15. Connectivity is a central enabling agent in building the Information Society. Universal, ubiquitous, equitable and affordable access to ICT infrastructure and services... Paragrafi tulisi hyväskyä lopulliseen julistukseen ilman hakasuluissa olevaa tekstiä.

3)[2)] Access to information and knowledge Para 19. Freedom of expression and freedom of opinion, the right to seek, receive and impart information and ideas regardless of frontiers [as enshrined in Article 19 [and 29] of the Universal Declaration of Human Rights]… Hakasuluissa oleva teksti tulisi hyväksyä lopulliseen julistukseen viitaten kuitenkin vain YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisn julituksen par. 19.

3)[2)] Access to information and knowledge Para 21. A rich public domain is an essential element for the growth of the Information Society, creating multiple benefits such as an educated public, new jobs… Paragrafi tulisi hyväksyä lopulliseen julistukseen.

4. Capacity building Para 24. Everyone should have the opportunity to acquire the necessary skills and knowledge in order to understand, participate actively in, and benefit fully from, the Information Society and the knowledge economy… Paragrafi tulisi hyväksyä lopulliseen julistukseen.

Para 25. The use of ICTs in all stages of education, training and human resource development should be promoted … Paragrafi tulisi hyväksyä lopulliseen julistukseen.

9) Media [development] Para 47. The existence of [independent pluralistic and free] media [in accordance with the legal system of each country and] based on the Universal Declaration of Human Rights [particularly on Articles 19 and 29] is crucial… Paragrafi ml. ensimmäinen hakasuluissa oleva teksti [independent pluralistic and free] tulisi hyväksyä lopulliseen julistukseen muttei [in accordance with the legal system of each country and] Viittaus kuitenkin vain YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistuksen par. 19.

10) Ethical dimensions of the Information Society Para 48. [A. The Information Society should [in accordance with the UN Declaration of Human Rights,] [respect peace and] uphold [the values of freedom of thought, conscience, and religion, as well as other] fundamental values… Paragrafi vaatii kokonaan uudelleen muotoilun.