Uutiset Ilmastopolitiikka

Suomalaisille kesämökeille tarkoitettu aurinkovoimala sähköistää ammattikoulua Ugandassa – Aurinkoenergian potentiaali on valtava, mutta esteenä on hinta

Aurinko paistaa Ugandassa ympäri vuoden kuin Suomessa kesällä, mutta silti yli 80 prosenttia maaseudun asukkaista elää ilman sähköä. Suomalainen keksijä Janne Käpylehto opetti kolmessa päivässä ammattikoululaisille, miten asentaa aurinkovoimala. Kokeilua saatetaan laajentaa tulevaisuudessa.
Joukko nuoria aurinkopaneelilla varustetun koulun edustalla
Suomalainen Janne Käpylehto (keskellä) koulutti joukon nuoria asentamaan ammattikouluun aurinkopaneelit Ugandassa. Konseptia ovat käyneet ihastelemassa myös YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n virkamiehet. (Kuva: Janne Käpylehto)

Kun ugandalaiseen Rwamwanjan ammattikouluun saatiin sähköt monen vuoden odottelun jälkeen, opiskelijat tiesivät heti, miten kokeilla tuoretta aurinkovoimalaansa: panemalla juhlat pystyyn.

”Musiikki soi aamusta iltaan. Rehtorilla meni hermot, mutta hän päätti, että musiikki saa soida vielä pari päivää”, muistelee suomalainen keksijä ja aurinkoenergiaekspertti Janne Käpylehto nauraen.

Käpylehto vei viime syksynä Kirkon Ulkomaanavun kanssa ugandalaiselle pakolaisasutusalueelle itse kehittämänsä aurinkovoimalan, joka oli alun perin tarkoitettu suomalaisille kesämökeille. Nyt se tuottaa sähköä yhteen koulurakennukseen, jossa on kaksi luokkahuonetta.

Maailmanpankin vuoden 2016 tilastojen mukaan Ugandan maaseudulla yli 80 prosenttia ihmisistä elää ilman sähköä, vaikka maalla on valtavat energiavarannot. Aurinko paistaa ympäri vuoden yhtä voimakkaasti kuin Suomessa kesäaikaan.

Suurin osa maaseudusta on kansallisen sähköverkon ulottumattomissa, mutta yhdeksi ratkaisuksi energiapulaan on keksitty paikalliset pienaurinkovoimalat. Niiden asentaminen on Ugandassa viime vuosina kasvanut. Myös Käpylehto uskoo niiden mahdollisuuksiin.

”Maanlaajuisen sähköverkon vetämisessä ei ole mitään järkeä. Se on kallista ja kestää liian kauan. Paikallisten järjestelmien hyöty taas on siinä, että ihmiset voivat tuottaa sähköä itse omistamallaan laitteistolla. Ja samalla energiasta voidaan tehdä hauskaa ja mielenkiintoista”, Käpylehto sanoo.

Mies pienikokoisen aurinkovoimalan vieressä
Janne Käpylehto kehitti aurinkoenergiaa hyödyntävän Mökkivoimalan alun perin suomalaisille kesämökeille. Se tuottaa vuodessa 400 kilowattituntia sähköä. Ugandassa tuotto voi olla yli tuplasti sen verran. (Kuva: Teija Laakso)

Pakolaisille ammattikoulutusta

Käpylehto tunnetaan Suomessa muun muassa uusiutuvan energian asiantuntijana, kouluttajana ja keksijänä, joka on kehittänyt maailmankuulun jääkarusellin sekä purjehtinut saunalautalla Tallinnaan.

Puolitoista vuotta sitten hän kehitti Mökkivoimalan, pienen jääkaapin kokoisen aurinkovoimalan, joka tuottaa käytännössä kesämökkiin tarvittavan energian.

Sen etuna perinteisiin aurinkoenergiajärjestelmiin on, että asentaminen on huomattavasti helpompaa, sillä paketti on käytännössä kasattu valmiiksi ja sitä on testattu vuorokauden verran etukäteen.

Käpylehdon haaveena on jo pitkään ollut kouluttaa aurinkosähkön osaajia myös kehitysmaissa, ja viime vuonna hän esitteli idean Kirkon Ulkomaanavulle (KUA), jolla on useita kehitysyhteistyöhankkeita Ugandassa.

KUA innostui, ja Käpylehto ja järjestön innovaatiokoordinaattori Pasi Aaltonen veivät viime syksynä Mökkivoimalan Ugandan luoteisosiin Rwamwanjan pakolaisasutusalueelle. Siellä on toiminut KUA:n ja YK:n pakolaisjärjestön ylläpitämä ammattikoulu vuodesta 2015 alkaen.

Ugandaan on saapunut naapurimaista viime vuosina valtavasti pakolaisia. Rwamwanjaan tullaan pääosin Kongosta. Uganda ottaa pakolaiset vastaan antamalla heille palan maata ja työkaluja.

”Usein perheen vanhemmat jäävät hoitamaan puutarhaansa, mutta itsenäistyvillä nuorilla ei ole tekemistä. Siksi alueelle tarvittiin ammattikoulu”, Aaltonen kertoo.

Kouluun ovat tervetulleita pakolaisten lisäksi myös paikalliset opiskelijat. Tällä hetkellä oppilaita on 250. He opiskelevat muun muassa ompelua, metallialaa, sandaalinvalmistusta, maanviljelyä ja moottoripyörien korjausta. Valtaosa tähän mennessä valmistuneista on löytänyt ainakin jonkinlaista työtä.

Sähköä koulussa ei kuitenkaan ole ollut, vaan tietotekniikkaluokat olivat tyhjillään.

”Innostus korvaa osaamisen puutteet”

Aurinkovoiman mahdollisuudet tunnetaan Ugandassa hyvin, ja sen käyttö on viime vuosina kasvanut. Valtiolla on käynnissä laajoja aurinkovoimaprojekteja. Yksityisiä aurinkovoimayrityksiä – myös Suomesta – on markkinoilla yhä enemmän. Energiaa ei kuitenkaan vielä tuoteta tarpeeksi.

Aurinkovoiman voittokulkua estää Käpylehdon mukaan rahan sekä osaamisen puute.

”Koko aurinkovoimaloiden hankintatapa on väärä: painotetaan hintaa, teho-ominaisuuksia ja toimitusaikaa, mutta unohdetaan laatu ja ylläpito. Monet voimalat ovat huonosti asennettuja eikä niitä osata laittaa kuntoon”, hän sanoo.

Yksittäisille perheille aurinkovoimala on myös aivan liian kallis investointi. Myös Mökkivoimala olisi useimmille liian kallis. Käpylehdon mukaan pelkän kännykän latauksen ja valaistuksen hoitavan aurinkovoimalan hinta voisi kuitenkin olla vain muutamia kymmeniä euroja, mikäli volyymia olisi tarpeeksi.

Joukko nuoria tutkii aurinkovoiman opetusalustaa
Nuoret opettelivat Ugandassa aurinkosähkön perusteita käyttämällä Janne Käpylehdon suomalaisille peruskoululaisille suunnittelemaa oppimisympäristöä. (Kuva: Janne Käpylehto)

Aurinkoenergia voisi myös työllistää ihmisiä, ehkä jopa suhteellisen helposti. Käpylehto on erityisen tyytyväinen Ugandan matkaansa siksi, että hänen kouluttamansa 15 opiskelijaa asensivat Mökkivoimalan itse vain kolmen päivän pikakurssin jälkeen.

Siksi projektille saattaa olla tulossa jatkoa, vaikka vielä suunnitelmat ovat vasta alkuvaiheessa. Kolmen päivän koulutus ei vielä riitä, mutta hän haluaisi aloittaa uuden puolen vuoden koulutusohjelman, jonka seurauksena maahan saataisiin lisää aurinkoenergian asentajia. Suunnitteilla on myös aurinkoenergian ohjekirja paikallisiin olosuhteisiin.

Käpylehto toivoo myös löytävänsä paikallisen yrittäjän, joka voisi myydä aurinkovoimaloita Ugandassa ja ehkä joskus jopa valmistaa niitä itse.

Kehitysyhteistyössä suhtaudutaan perinteisesti kielteisesti tuotteiden viemiseen Suomesta kehitysmaihin, sillä varaosia ei aina tahdo löytyä eikä laitteita osata aina korjata, jos ne hajoavat. Aurinkoenergiaosaajien kouluttaminen kuitenkin poistaisi tämän ongelman, Pasi Aaltonen muistuttaa.

Käpylehto uskoo, että tärkeintä on saada ihmiset innostumaan aurinkoenergiasta ja pitämään sen parissa hauskaa. Se onnistui Rwamwanjassa.

”En ole missään nähnyt aiemmin noin innostuneita oppilaita. Vaikka heidän alkuosaamisensa oli lähes olematon, he olivat hyviä oppimaan. Ja innostuksella voi korvata hirveästi asioita, myös osaamisen puutetta”, hän kehuu.

Ilmastopolitiikka kehitysyhteistyökoulutussoveltava teknologiatiedeuusiutuva energia Uganda Kirkon Ulkomaanapu

Lue myös

Mielenosoittajia ja kyltti, jossa lukee "Climate crisis = death".

Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen

Valtioiden ilmastotoimia seuraava Climate Action Tracker on laskenut ennustettaan maapallon lämpenemisestä. Valtioiden kunnianhimoa on lisännyt muun muassa Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin huhtikuussa järjestämä ilmastokokous.
Mielenosoittajia ja maapallo.

Tutkimus: Kunnianhimoisen ilmastopolitiikan ei tarvitse johtaa köyhyyden kasvuun – Yksinkertainen keino voisi jopa vähentää köyhyyttä

Monet maailman maat aikovat torjua ilmastonmuutosta päästöjen hinnoittelun avulla. Jotta se ei kurittaisi ihmisten kukkaroita, päästömaksuista saatavat tulot pitäisi jakaa takaisin kansalaisille ja kehittyville maille. Näin köyhyys voisi jopa vähentyä, sanovat tutkijat.
Jäävuoria vedessä

YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan

YK:n uuden raportin mukaan nykyisillä päästövähennyssitoumuksilla päästöt vähenevät alle prosentin vuoteen 2030 mennessä, kun tavoite on 45 prosenttia. Kyseessä on kuitenkin vasta tilannekatsaus – lisää sitoumuksia odotetaan vielä ennen loppuvuoden ilmastokokousta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittaja ja kyltti, jossa lukee Open the borders.

Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on löytänyt uusia todisteita siitä, että Kreikka pakottaa siirtolaisia takaisin Turkkiin antamatta näille mahdollisuutta hakea turvapaikkaa. Samoja käytäntöjä on löydetty myös muualta Euroopasta. Järjestöt peräänkuuluttavat EU:lta toimia, sillä pohjimmiltaan sen siirtolaispolitiikka on ongelman taustalla.
Kyltti, jossa lukee Make eocide an international crime now.

Kansainvälinen asianajajatiimi loi ensimmäistä kertaa ”luonnontuhonnan” määritelmän – Tavoitteena määritellä ympäristötuho kansainvälisen tason rikokseksi

Kansainvälinen kampanja vaatii, että kansainvälinen rikostuomioistuin alkaisi tutkia kansanmurhien ja muiden vakavien rikosten lisäksi myös ympäristötuhoa. Nyt kampanjan lakitiimi on saanut valmiiksi ympäristötuhon määritelmän.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.

Tuoreimmat

Kansainvälinen asianajajatiimi loi ensimmäistä kertaa ”luonnontuhonnan” määritelmän – Tavoitteena määritellä ympäristötuho kansainvälisen tason rikokseksi
Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat
Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen