Uutiset Ilmastopolitiikka

Suomalaisille kesämökeille tarkoitettu aurinkovoimala sähköistää ammattikoulua Ugandassa – Aurinkoenergian potentiaali on valtava, mutta esteenä on hinta

Aurinko paistaa Ugandassa ympäri vuoden kuin Suomessa kesällä, mutta silti yli 80 prosenttia maaseudun asukkaista elää ilman sähköä. Suomalainen keksijä Janne Käpylehto opetti kolmessa päivässä ammattikoululaisille, miten asentaa aurinkovoimala. Kokeilua saatetaan laajentaa tulevaisuudessa.
Joukko nuoria aurinkopaneelilla varustetun koulun edustalla
Suomalainen Janne Käpylehto (keskellä) koulutti joukon nuoria asentamaan ammattikouluun aurinkopaneelit Ugandassa. Konseptia ovat käyneet ihastelemassa myös YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n virkamiehet. (Kuva: Janne Käpylehto)

Kun ugandalaiseen Rwamwanjan ammattikouluun saatiin sähköt monen vuoden odottelun jälkeen, opiskelijat tiesivät heti, miten kokeilla tuoretta aurinkovoimalaansa: panemalla juhlat pystyyn.

”Musiikki soi aamusta iltaan. Rehtorilla meni hermot, mutta hän päätti, että musiikki saa soida vielä pari päivää”, muistelee suomalainen keksijä ja aurinkoenergiaekspertti Janne Käpylehto nauraen.

Käpylehto vei viime syksynä Kirkon Ulkomaanavun kanssa ugandalaiselle pakolaisasutusalueelle itse kehittämänsä aurinkovoimalan, joka oli alun perin tarkoitettu suomalaisille kesämökeille. Nyt se tuottaa sähköä yhteen koulurakennukseen, jossa on kaksi luokkahuonetta.

Maailmanpankin vuoden 2016 tilastojen mukaan Ugandan maaseudulla yli 80 prosenttia ihmisistä elää ilman sähköä, vaikka maalla on valtavat energiavarannot. Aurinko paistaa ympäri vuoden yhtä voimakkaasti kuin Suomessa kesäaikaan.

Suurin osa maaseudusta on kansallisen sähköverkon ulottumattomissa, mutta yhdeksi ratkaisuksi energiapulaan on keksitty paikalliset pienaurinkovoimalat. Niiden asentaminen on Ugandassa viime vuosina kasvanut. Myös Käpylehto uskoo niiden mahdollisuuksiin.

”Maanlaajuisen sähköverkon vetämisessä ei ole mitään järkeä. Se on kallista ja kestää liian kauan. Paikallisten järjestelmien hyöty taas on siinä, että ihmiset voivat tuottaa sähköä itse omistamallaan laitteistolla. Ja samalla energiasta voidaan tehdä hauskaa ja mielenkiintoista”, Käpylehto sanoo.

Mies pienikokoisen aurinkovoimalan vieressä
Janne Käpylehto kehitti aurinkoenergiaa hyödyntävän Mökkivoimalan alun perin suomalaisille kesämökeille. Se tuottaa vuodessa 400 kilowattituntia sähköä. Ugandassa tuotto voi olla yli tuplasti sen verran. (Kuva: Teija Laakso)

Pakolaisille ammattikoulutusta

Käpylehto tunnetaan Suomessa muun muassa uusiutuvan energian asiantuntijana, kouluttajana ja keksijänä, joka on kehittänyt maailmankuulun jääkarusellin sekä purjehtinut saunalautalla Tallinnaan.

Puolitoista vuotta sitten hän kehitti Mökkivoimalan, pienen jääkaapin kokoisen aurinkovoimalan, joka tuottaa käytännössä kesämökkiin tarvittavan energian.

Sen etuna perinteisiin aurinkoenergiajärjestelmiin on, että asentaminen on huomattavasti helpompaa, sillä paketti on käytännössä kasattu valmiiksi ja sitä on testattu vuorokauden verran etukäteen.

Käpylehdon haaveena on jo pitkään ollut kouluttaa aurinkosähkön osaajia myös kehitysmaissa, ja viime vuonna hän esitteli idean Kirkon Ulkomaanavulle (KUA), jolla on useita kehitysyhteistyöhankkeita Ugandassa.

KUA innostui, ja Käpylehto ja järjestön innovaatiokoordinaattori Pasi Aaltonen veivät viime syksynä Mökkivoimalan Ugandan luoteisosiin Rwamwanjan pakolaisasutusalueelle. Siellä on toiminut KUA:n ja YK:n pakolaisjärjestön ylläpitämä ammattikoulu vuodesta 2015 alkaen.

Ugandaan on saapunut naapurimaista viime vuosina valtavasti pakolaisia. Rwamwanjaan tullaan pääosin Kongosta. Uganda ottaa pakolaiset vastaan antamalla heille palan maata ja työkaluja.

”Usein perheen vanhemmat jäävät hoitamaan puutarhaansa, mutta itsenäistyvillä nuorilla ei ole tekemistä. Siksi alueelle tarvittiin ammattikoulu”, Aaltonen kertoo.

Kouluun ovat tervetulleita pakolaisten lisäksi myös paikalliset opiskelijat. Tällä hetkellä oppilaita on 250. He opiskelevat muun muassa ompelua, metallialaa, sandaalinvalmistusta, maanviljelyä ja moottoripyörien korjausta. Valtaosa tähän mennessä valmistuneista on löytänyt ainakin jonkinlaista työtä.

Sähköä koulussa ei kuitenkaan ole ollut, vaan tietotekniikkaluokat olivat tyhjillään.

”Innostus korvaa osaamisen puutteet”

Aurinkovoiman mahdollisuudet tunnetaan Ugandassa hyvin, ja sen käyttö on viime vuosina kasvanut. Valtiolla on käynnissä laajoja aurinkovoimaprojekteja. Yksityisiä aurinkovoimayrityksiä – myös Suomesta – on markkinoilla yhä enemmän. Energiaa ei kuitenkaan vielä tuoteta tarpeeksi.

Aurinkovoiman voittokulkua estää Käpylehdon mukaan rahan sekä osaamisen puute.

”Koko aurinkovoimaloiden hankintatapa on väärä: painotetaan hintaa, teho-ominaisuuksia ja toimitusaikaa, mutta unohdetaan laatu ja ylläpito. Monet voimalat ovat huonosti asennettuja eikä niitä osata laittaa kuntoon”, hän sanoo.

Yksittäisille perheille aurinkovoimala on myös aivan liian kallis investointi. Myös Mökkivoimala olisi useimmille liian kallis. Käpylehdon mukaan pelkän kännykän latauksen ja valaistuksen hoitavan aurinkovoimalan hinta voisi kuitenkin olla vain muutamia kymmeniä euroja, mikäli volyymia olisi tarpeeksi.

Joukko nuoria tutkii aurinkovoiman opetusalustaa
Nuoret opettelivat Ugandassa aurinkosähkön perusteita käyttämällä Janne Käpylehdon suomalaisille peruskoululaisille suunnittelemaa oppimisympäristöä. (Kuva: Janne Käpylehto)

Aurinkoenergia voisi myös työllistää ihmisiä, ehkä jopa suhteellisen helposti. Käpylehto on erityisen tyytyväinen Ugandan matkaansa siksi, että hänen kouluttamansa 15 opiskelijaa asensivat Mökkivoimalan itse vain kolmen päivän pikakurssin jälkeen.

Siksi projektille saattaa olla tulossa jatkoa, vaikka vielä suunnitelmat ovat vasta alkuvaiheessa. Kolmen päivän koulutus ei vielä riitä, mutta hän haluaisi aloittaa uuden puolen vuoden koulutusohjelman, jonka seurauksena maahan saataisiin lisää aurinkoenergian asentajia. Suunnitteilla on myös aurinkoenergian ohjekirja paikallisiin olosuhteisiin.

Käpylehto toivoo myös löytävänsä paikallisen yrittäjän, joka voisi myydä aurinkovoimaloita Ugandassa ja ehkä joskus jopa valmistaa niitä itse.

Kehitysyhteistyössä suhtaudutaan perinteisesti kielteisesti tuotteiden viemiseen Suomesta kehitysmaihin, sillä varaosia ei aina tahdo löytyä eikä laitteita osata aina korjata, jos ne hajoavat. Aurinkoenergiaosaajien kouluttaminen kuitenkin poistaisi tämän ongelman, Pasi Aaltonen muistuttaa.

Käpylehto uskoo, että tärkeintä on saada ihmiset innostumaan aurinkoenergiasta ja pitämään sen parissa hauskaa. Se onnistui Rwamwanjassa.

”En ole missään nähnyt aiemmin noin innostuneita oppilaita. Vaikka heidän alkuosaamisensa oli lähes olematon, he olivat hyviä oppimaan. Ja innostuksella voi korvata hirveästi asioita, myös osaamisen puutetta”, hän kehuu.

Ilmastopolitiikka kehitysyhteistyökoulutussoveltava teknologiatiedeuusiutuva energia Uganda Kirkon Ulkomaanapu

Lue myös

Eu-lippuja ikkunanpokien takana

EU ottaa pian askeleen kohti hiilineutraaliutta – Suurimpia vastaanpanijoita ovat Tsekki, Unkari ja Puola

YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.
Ilmastonmuutoksesta varoittava mainosteksti metrotunnelin seinällä

Madridin ilmastokokous alkaa – YK:n pääsihteeri vaatii kunnianhimoa ja muistuttaa toivosta

Madridin ilmastokokouksessa on määrä päättää muun muassa päästövähennyksiin liittyvistä markkinamekanismeista. YK:n pääsihteerin Antóno Guterresin mukaan maailmalla on yhä toivoa pysyä 1,5 asteen lämpenemisessä, mutta se vaatii lisää toimia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Ihmisiä veneissä

Etelä-Sudaniin nälänhätävaroitus – Sateet ja tulvat ovat ajaneet maan pahempaan kriisiin kuin on osattu ennakoida

Maailman ruokaohjelma varoittaa, että Etelä-Sudaniin tarvitaan lisää rahoitusta tai edessä on nälänhätä.
Kaksi kulhoa, joista toisessa vihanneksia, toisessa guacamolea

Kasvissyöjäksi yhdessä yössä – Kaikkea ei tarvitse osata heti

Suomalaisten hiilijalanjälki pitäisi kutistaa noin neljännekseen nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Roosa Mustonen halusi osallistua ilmastotalkoisiin ja valitsi keinoksi ruokavalioremontin. Lihaan tottuneelle ensimmäinen päivä kasvisruokailijana sai hämilleen ja valintaa sai selitellä kaveriporukoissa, mutta lopulta ilmastodieetti alkoi sujua.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.
Mies seisoo kukkuloiden edustalla

Menestyksekäs suojeluprojekti pelastaa metsiä ja vesilähteitä Brasiliassa – 14 vuodessa on istutettu kaksi miljoonaa puuta

Brasilian Extreman kunnassa maanomistajille maksetaan maiden suojelusta ja ennallistamisesta metsäksi. Samalla on onnistuttu suojelemaan myös vesivaroja.