Suomalaiset kannattavat kehitysyhteistyötä, mutta luottamus tuloksiin hiipuu | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Suomalaiset kannattavat kehitysyhteistyötä, mutta luottamus tuloksiin hiipuu

Lähes kolmannes uskoo, että varat menevät pääosin hukkaan. Kehitysministeri kannustaa kertomaan väärinkäytösepäilyistä.

(Kuva: Erja-Outi Heino / global.finland.fi / cc 2.0)

Reilu neljä viidestä suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä yhä erittäin tai melko tärkeänä asiana, käy ilmi ulkoministeriön tuoreen kehitysyhteistyökyselyn tuloksista.

Taloustutkimuksen tekemän vuotuisen kyselyn mukaan mielikuvat kehitysyhteistyöstä ovat positiivisia, ja nykyisestä taloudellisesta tilanteesta huolimatta kaksi kolmasosaa pitäisi määrärahat ennallaan. Kielteisimmin kehitysyhteistyöhön suhtautuvat perussuomalaisten kannattajat, myönteisimmin vihreiden ja kristillisten tukijat.

Kyselyn mukaan kehitysyhteistyövarojen leikkausta kannattavien osuus on kuitenkin noussut viime vuodesta ja määrärahojen lisäystä tukevien osuus laskenut. Lisäksi lähes kolmannes suomalaisista on sitä mieltä, että kehitysyhteistyövarat menevät pääosin hukkaan.

Tutkimuksen mukaan myös usko Suomen kehitysyhteistyön tuloksiin on heikentynyt. Vaikka 62 prosenttia uskoo Suomen kehitysyhteistyön olevan tuloksellista ja tehokasta, osuus on pudonnut 16 prosenttiyksikköä vuodesta 2002.

Pessimistiset arviot köyhyydestä

Kehitysministeri Pekka Haaviston (vihr) mukaan tutkimus osoittaa, että tietoa työn tuloksista ja määrärahojen käytöstä tarvitaan lisää.

"Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että mitä enemmän vastaaja kokee kehitysyhteistyöstä tietävänsä, sitä enemmän hän haluaa siihen rahallisesti satsata. Jos epäilyjä väärinkäytöksistä on, niistä kannattaa kertoa: ulkoministeriö lanseerasi kesäkuun alussa valtionhallinnon ensimmäisen niin sanotun korruptionapin, jonka kautta voi ilmoittaa varojen käyttöön liittyvistä epäilyistä", hän muistuttaa.

Tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisista pitää tietotasoaan kehitysmaista heikkona. Se näkyy myös vastauksista: lähes 70 prosenttia uskoo äärimmäisen köyhyyden lisääntyneen vuoden 1990 jälkeen, vaikka todellisuus on päinvastainen. Lähes yli 80 prosenttia myös uskoo, että alle puolet kehitysmaiden lapsista aloittaa peruskoulun, vaikka todellisuudessa osuus on 90 prosenttia.

Tutkimusta varten haastateltiin tuhatta suomalaista toukokuussa. Virhemarginaali on 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lisää uusi kommentti