Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Suomalaiset kannattavat kehitysyhteistyötä, mutta luottamus tuloksiin hiipuu

Lähes kolmannes uskoo, että varat menevät pääosin hukkaan. Kehitysministeri kannustaa kertomaan väärinkäytösepäilyistä.
(Kuva: Erja-Outi Heino / global.finland.fi / cc 2.0)

Reilu neljä viidestä suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä yhä erittäin tai melko tärkeänä asiana, käy ilmi ulkoministeriön tuoreen kehitysyhteistyökyselyn tuloksista.

Taloustutkimuksen tekemän vuotuisen kyselyn mukaan mielikuvat kehitysyhteistyöstä ovat positiivisia, ja nykyisestä taloudellisesta tilanteesta huolimatta kaksi kolmasosaa pitäisi määrärahat ennallaan. Kielteisimmin kehitysyhteistyöhön suhtautuvat perussuomalaisten kannattajat, myönteisimmin vihreiden ja kristillisten tukijat.

Kyselyn mukaan kehitysyhteistyövarojen leikkausta kannattavien osuus on kuitenkin noussut viime vuodesta ja määrärahojen lisäystä tukevien osuus laskenut. Lisäksi lähes kolmannes suomalaisista on sitä mieltä, että kehitysyhteistyövarat menevät pääosin hukkaan.

Tutkimuksen mukaan myös usko Suomen kehitysyhteistyön tuloksiin on heikentynyt. Vaikka 62 prosenttia uskoo Suomen kehitysyhteistyön olevan tuloksellista ja tehokasta, osuus on pudonnut 16 prosenttiyksikköä vuodesta 2002.

Pessimistiset arviot köyhyydestä

Kehitysministeri Pekka Haaviston (vihr) mukaan tutkimus osoittaa, että tietoa työn tuloksista ja määrärahojen käytöstä tarvitaan lisää.

"Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että mitä enemmän vastaaja kokee kehitysyhteistyöstä tietävänsä, sitä enemmän hän haluaa siihen rahallisesti satsata. Jos epäilyjä väärinkäytöksistä on, niistä kannattaa kertoa: ulkoministeriö lanseerasi kesäkuun alussa valtionhallinnon ensimmäisen niin sanotun korruptionapin, jonka kautta voi ilmoittaa varojen käyttöön liittyvistä epäilyistä", hän muistuttaa.

Tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisista pitää tietotasoaan kehitysmaista heikkona. Se näkyy myös vastauksista: lähes 70 prosenttia uskoo äärimmäisen köyhyyden lisääntyneen vuoden 1990 jälkeen, vaikka todellisuus on päinvastainen. Lähes yli 80 prosenttia myös uskoo, että alle puolet kehitysmaiden lapsista aloittaa peruskoulun, vaikka todellisuudessa osuus on 90 prosenttia.

Tutkimusta varten haastateltiin tuhatta suomalaista toukokuussa. Virhemarginaali on 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikka Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Kaksi naista tietokoneen ääressä takaapäin kuvattuna.

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”

Eilen julkaistu uusi kehityspoliittinen selonteko linjaa, että Suomi saavuttaa vuonna 2030 tavoitteensa ohjata bruttokansantulostaan 0,7 prosenttia kehitysyhteistyöhön. Järjestöt kritisoivat kuitenkin aikataulun puuttumista. Selonteon toteuttamista varjostaa myös perussuomalaisten jääminen pois.
Lapsia leikkikentällä.

Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin

Lähes neljä viidestä suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä edelleen tärkeänä, mutta osuus on pudonnut tuntuvasti viime vuodesta, käy ilmi Taloustutkimuksen kyselystä. Sitä selittää sekä huoli oman maan tilanteesta että viestinnän vähäisyys. Kehitysministeri Ville Skinnari (sd) uskoo koronan osoittavan globaalien ratkaisujen löytämisen tärkeyden.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - ”Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta”

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.