Suomalainen somali vaalityössä Somalimaassa | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Suomalainen somali vaalityössä Somalimaassa

Suomalainen somali, Abdirahman Abdillahi, on koko syksyn tehnyt vaalityötä Somalimaassa. Hän on Oikeudenmukaisuus ja Hyvinvointi -puolueen, UCID:n ulkoasiainsihteeri. Toiveet ovat korkealla, kun somalimaalaiset ensimmäistä kertaa käyvät monipuoluevaaleihin, joulukuun 15.päivänä.

Abdillahin perhe asuu Vantaan Länsimäessä, vaimo ja viisi poikaa. Abdillahi on ollut kotikaupungissaan Hargeisassa, Somalimaan pääkaupungissa, huhtikuusta lähtien. Vaalikampanjoinnin lisäksi hän on ottamassa selvää, olisiko perheen ehkä mahdollista muuttaa takaisin Somalimaahan - siitäkin huolimatta, että maa on äärimmäisen köyhä, työttömyys korkealla ja Hargeisa edelleen suurelta osin raunioina.

Somalimaahan?

Aivan, Abdillahi nyökkää. Somalimaa on eri asia kuin Somalia. Somalimaa on pohjoinen osa Somaliaa, entinen Englannin siirtomaa. Vuonna 1991 se irtautui valtioliitosta Somalian - entisen Italian siirtomaan - kanssa ja julistautui itsenäiseksi, Maassa on ollut rauhallista viimeiset kuutisen vuotta. Kaduilla ei näy sotilaita eikä aseita, rahojensa tai kultakorujensa takia ei tarvitse pelätä.

Somalimaalaiset ovat väsyneitä sotaan. Eivätkä he missään tapauksessa halua tulla sekoitetuiksi eteläisen Somalian päättymättömältä näyttävään sotimiseen.

UCID-puolue saa rahoituksensa maanpaossa eläviltä diaspora-somaleilta. Puolue kampanjoi Somalimaahan pohjoismaisen hyvinvointivaltion kaltaista mallia, ahkeraa työntekoa ja vahvaa johtoa, klaanijärjestelmälle vastapainoksi.

Vahvaksi johtajaksi puolue tarjoaa - jos paikallisvaalit ensin menevät hyvin - omaa presidenttiehdokasta helmikuisissa presidentinvaaleissa. Hänkin on suomalainen somali, Leppävaarassa asuva Farah Faisal Ali.

KEHITYSHANKKEITA JA KASVAVAA SORTOA

Nuorena miehenä Abdirahman Abdillahi, 48, työskenteli Mogadishussa ulkoasiaiministeriön kehitysyhteistyövirkamiehenä. Somalia sai 1970- ja 80-luvuilla paljon kehitysapua ja Abdillahi hallinnoi mm. Saksan ja USAn rahoittamia vesihankkeita.

"Mogadishu kehittyi ja kukoisti tuolloin. Mutta sen jälkeen kun Somalimaan kansallinen vapautusliike SNM vuonna 1981 perustettiin, pohjoisen ihmisiä alettiin karsastaa, heitä erotettiin tai ei ainakaan ylennetty. Minustakin olisi muuten todennäköisesti tullut suurlähettiläs", Abdillahi hymähtää.

SNM syntyi, koska Somalimaassa kapinamieli etelää kohtaan kasvoi. Valtioliitossa pohjoinen joutui laiminlyödyn provinssin asemaan. Valta, rahat ja kehityshankkeet keskittyivät Mogadishuun.

"Hargeisa oli silloin vielä kaunis kaupunki, mutta pelko vallitsi. Edes kaksikerroksisia taloja ei saanut enää rakentaa."

Kenraali Siad Barren punabarettien harjoittama sorto yltyi 1980-luvulla kidutuksiksi ja siviilien joukkomurhiksi. Vuonna 1988 puhkesi täysimittainen sota.

VIRKAMIEHESTÄ KAMELIPOJAKSI

Naapurimaassa Etiopiassa asuu paljon somaleita. Myös Abdillahin sukulaisia asui rajan toisella puolella. Sodan syttyessä hän pakeni heidän luokseen.

"Etiopiassa minusta tuli kamelipoika", hän naurahtaa. Työ eläinten kanssa ei ollut hänelle outoa. Suurin osa somaleista on paimentolaisia ja lapsena Abdirahmankin oli usein kaitsenut vuohia ja lampaita.

Etiopiasta hän muutti sitten perheineen Venäjälle. Vuonna 1992 vaimo ja kaksi poikaa pääsivät pakenemaan sieltä Suomeen.

"Minä pääsin perheenyhdistämisen kautta Suomeen vuonna 1995. Minusta tuli vantaalainen", Abdillahi sanoo, hieman sarkastisesti.

SILTAA SUOMEN JA SOMALIMAAN VÄLILLE

Suomessa hän meni heti kielikursseille ja alkoi hakea töitä.

"Tein yli 300 työpaikkahakemusta. Tuloksetta."

"Suomi on hyvä maa. Terveydenhoito ja koulutus, tietokoneistaminen ym. ovat huippuluokkaa. Mutta työllisyystilanne on hyvin huono. - Eivätkä suomalaiset ole ihmisinä avoimia", hän sanoo.

Abdillahi turhautui mutta ei menettänyt toimintakykyään.

"Somalimaa-seuran puitteissa yritimme rakentaa siltaa kotimaamme ja Suomen välille. Järjestimme delegaatioita sieltä tänne ja täältä sinne, aloitimme kehitysapuhankkeita ym."

"Perustimme myös somalien sosiaalidemokraattisen puolueen, jonka SDP hyväksyi piiriinsä."

VAALIEN JÄLKEEN TUNNUSTAMINEN?

Heti kun paikallisvaalit on käyty, Abdirahman Abdillahi palaa Suomeen perheensä luo. Somalimaahan hän lähtee taas helmikuussa, omaa presidenttiehdokasta, Faisalia, äänestämään.

Hän on vaalien suhteen optimistinen. UCID-puolue on rekisteröitynyt 18:ssa Somalimaan 23 alueesta. Vain yksi puolue on rekisteröitynyt 19:ssa.

"EU tukee vaalien järjestelyä. Monien maiden suurlähettiläät ovat sanoneet, että jos paikallisvaalit onnistuvat, Somalimaan itsenäisyys voidaan tunnustaa", Abdirahman Abdillahi sanoo.

Julkaisija: Kirkko ja Kaupunki

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia