Uutiset Etelä-Sudanin konflikti

Suomalainen Rami Kolehmainen suojelee siviilejä ilman aseita Etelä-Sudanissa – ”muistutamme inhimillisyydestä konfliktin keskellä”

Nonviolent Peaceforce -järjestön rauhanturvaajat työskentelevät alueilla, joille muut kansainväliset toimijat eivät tule. Maassa työskentelevän Rami Kolehmaisen mukaan avainasemassa on läsnäolo.
Nonviolent Peaceforcen Rami Kolehmainen antaa koulutusta lastensuojelusta Etelä-Sudanissa
Nonviolent Peaceforcessa tittelillä international protection officer työskentelevä Rami Kolehmainen antaa koulutusta lastensuojelusta opettajien ja vanhempien yhdistykselle Etelä-Sudanissa. Siviilien kouluttaminen on osa aseettoman rauhanturvaajan työtä. (Kuva: Nonviolent Peaceforce)

Rami Kolehmainen vastaa puhelimeen Turusta, mutta pian hän istuu jälleen helikopterissa matkalla kohti Etelä-Sudanin pohjoisosia. Se on kätevin ja turvallisin tapa liikkua maassa, jossa päällystetty tie on harvinaisuus ja turvallisuustilanne arvaamaton.

Kolehmainen työskentelee Ranskassa päämajaansa pitävän kansainvälisen Nonviolent Peaceforce -kansalaisjärjestön (NP) riveissä. Pesti alkoi tammikuussa, ja toinen puolen vuoden jakso on juuri alkamassa.

NP:n filosofiana on aseeton rauhanturvaaminen. Sen työntekijät elävät maailman konfliktialueilla ilman aseita tai suojavarusteita siviilien parissa ja tekevät ruohonjuuritason rauhantyötä paikoissa, jonne muut toimijat eivät uskaltaudu.

Tärkein tehtävä on olla läsnä. Se on tehokas tapa suojella siviileitä.

”Etelä-Sudanissa tapahtuu koko ajan hirveitä asioita. Ilman kolmatta osapuolta tapahtumia ei rekisteröitäisi ja ne voisivat päästä pahenemaan nopeasti. Kun konfliktien osapuolet näkevät, etteivät he elä vain omassa kuplassaan, vaan paikalla on esimerkiksi blondi suomalainen, he ymmärtävät, etteivät voikaan tehdä kauheuksia ihan niin kuin ennen vanhaan”, Kolehmainen selittää.

Mutkikas kriisi

Etelä-Sudan kuvataan mediassa usein maanpäällisenä helvettinä. Maa kävi ennen itsenäistymistään vuonna 2011 vuosikausia kestäneen verisen sisällissodan Sudanin kanssa, ja se oli jo ennen nykyistä konfliktia rutiköyhä öljyrikkauksistaan huolimatta.

Maa ajautui kuilun partaalle, kun joulukuussa 2013 eri etnisiin ryhmiin kuuluva presidentti Salva Kiir ja varapresidentti Riek Machar riitaantuivat. Alkoi sisällissota, jossa useat osapuolet ovat syyllistyneet vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Siviilejä on tapettu ja raiskattu, lapsia kaapattu ja kyliä poltettu ja ryöstelty.

Lähes kaksi miljoonaa ihmistä on paennut maan sisällä ja saman verran maan ulkopuolelle. Päälle tulee vielä vaikea, nälänhädäksi kärjistymässä oleva ruokapula, joka johtuu osin kuivuudesta, osin siitä, ettei peltoja ole väkivallan keskellä päästy viljelemään.

Viime aikoina konfliktiin on liittynyt uusia, aiemmista ryhmistä irtautuneita aseistettuja ryhmiä. Väkivaltaista vyyhteä ei voikaan selittää pelkillä etnisillä eroilla, vaan syynä on pidetty esimerkiksi taistelua luonnonvaroista ja vallasta.

Rami Kolehmaisen mukaan ruohonjuuritasolla tilanne on vielä mutkikkaampi kuin uutiset antavat ymmärtää, sillä Etelä-Sudanissa konflikteja ja väkivaltaa on oikeastaan kaikilla tasoilla: kodeissa, kyläyhteisöissä, klaaneissa ja etnisissä ryhmissä. Paikallistasolla väkivalta voi alkaa vaikkapa karjavarkaudesta. Myös suurvaltojen politiikka ja naapurimaat vaikuttavat kriisiin, ja lopulta kaikki tasot vaikuttavat kaikkiin.

Naisia laulamassa juhlatilaisuudessa Etelä-Sudanissa
Naisten rauhanturvatiimin jäsenet laulavat juhlatilaisuudessa. Nonviolent Peaceforce kouluttaa paikallisia naisia aseettomiin rauhanturvatehtäviin. (Kuva: Nonviolent Peaceforce)

Jalkapallolla konfliktinhallintaa

Kolehmaisen työ tapahtuu ruohonjuuritasolla, siviilien parissa. Sijoituspaikkana on pohjoinen Upper Nilen osavaltio, asumuksena safariteltta.

Hänen tiiminsä antaa paikallisille johtajille ja siviileille koulutusta esimerkiksi lasten oikeuksista ja sukupuolittuneen väkivallan ehkäisystä sekä siitä, miten evakuoidaan tehokkaasti väkivallan kärjistyessä. Paikallisten kesken järjestetään myös tapaamisia ja kokouksia, jotta ihmiset pääsisivät kohtaamaan toisiaan.

Lähiaikoina luvassa on esimerkiksi jalkapalloturnaus, jonka tarkoituksena on harjoitella konfliktinhallintaa.

”Alueella on paljon nuoria, joilla on paljon aseita ja vähän tekemistä. Yritämme antaa heille muuta ajateltavaa.”

Rauhanturvaajat myös välittävät avustuskuormia tuoville järjestöille tietoja avuntarpeesta ja antavat näille neuvontaa.

Työn lomassa jutellaan paikallisten kanssa ja kysellään kuulumisia.

”Tarkoituksena on muistuttaa inhimillisyydestä konfliktin keskellä. Kun väkivaltaa on koko ajan, se heijastuu omaan yhteisöön ja jää herkästi päälle”, Kolehmainen selittää.

”Emme ole uhka”

Etelä-Sudan kuhisee aseita, eivätkä edes avustustyöntekijät eivät ole säästyneet väkivallalta.

Siitä huolimatta NP:n rauhanturvaajat toimivat täysin ilman aseita. Edes kypäriä tai luotiliivejä ei käytetä. Sillä halutaan kertoa, että työ perustuu hyviin suhteisiin paikallisten kanssa, ei väkivaltaan.

”Kun liikumme ilman luotiliivejä, kypärää ja panssariautoa, osoitamme, että turvallisuus perustuu luottamukseen sekä siihen, että emme ole minkäänlainen uhka”, Kolehmainen sanoo.

Maallikon korvaan se kuulostaa hurjalta, mutta Kolehmainen kertoo, ettei häntä ole Etelä-Sudanissa koskaan osoitettu aseella. Paikallisetkin suhtautuvat ulkomaalaiseen pääosin hyvin.

Leikkeletiski kummastuttaa

Etelä-Sudanin kriisiin ei tällä hetkellä ole näköpiirissä ratkaisua. Maan ruokapula on yhä pahentunut, samoin väkivalta. YK väläytteli viime vuonna jo kansanmurhan mahdollisuutta. Kolehmaisen mukaan kaiken keskellä yritetään kuitenkin elää arkea.

”Suurin osa ihmisistä yrittää elää normaalia elämää. He rakastuvat, menevät naimisiin ja saavat lapsia, yrittävät hankkia ruokaa. Hymyilyä, tanssia ja laulua näkee paljon, sillä ne ovat ihmisten selviytymiskeinoja”, hän kuvailee.

Hän nostaa hattua etenkin eteläsudanilaisille naisille, jotka väkivallan keskelläkin elättävät perheensä ja jopa osallistuvat aseettomaan rauhanturvaamiseen yhteisötasolla.

Paljon maailman kriisialueilla työskennelleelle Kolehmaiselle paluu Suomeen on aina kulttuurishokki, tosin hyvällä tavalla.

”Se ei ahdista, mutta oman yhteisön perusasiat näyttävät hassunkurisilta. Ihmiset käyttävät kaupassa useamman minuutin miettiäkseen 20 metriä pitkällä leikkelehyllyllä, mitä ostaisivat. Se hymyilyttää”, hän toteaa.

Etelä-Sudanin konflikti konfliktikonfliktinratkaisuturvallisuus Etelä-Sudan

Lue myös

YK:n turvallisuusneuvoston osallistujia

Pitkään odotettu päätös: YK:n turvallisuusneuvosto asetti Etelä-Sudanin asevientikieltoon

YK yrittää painostaa Etelä-Sudanin sotivia osapuolia rauhaan. Maan YK-edustajan mukaan asevientikielto on kuitenkin ”isku vasten kasvoja”.
Eteläsudanilaisia naisia ja lapsia myymässä ruokaa muoviämpäreistä

Unicef: Valtaosa Etelä-Sudanin lapsista on nähnyt pelkkää sotaa – 300 000 lasta nälkäkuoleman partaalla

Vuonna 2013 alkaneen sisällissodan seurauksena 70 prosenttia Etelä-Sudanin lapsista ei käy koulua, miljoona kärsii aliravitsemuksesta ja arviolta 19 000 on lapsisotilaina tai sotilaiden palveluksesta. Rauhanneuvottelujen toivotaan pian johtavan läpimurtoon.
Äiti ja lapsi sairaalan pihalla Jubassa Etelä-Sudanissa

Uusi rauhansopimus tuo Etelä-Sudaniin toivonpilkahduksen – tavallisilla kansalaisilla ”ei riitä sotimiselle enää pienintäkään ymmärrystä”

Etelä-Sudanin sisällissodan osapuolet allekirjoittivat eilen jälleen kerran alustavan rauhansopimuksen. Väkivallan loppuminen olisi tervetullut uutinen etenkin nälänhädän partaalla kamppailevalle kansalle. ”Eteläsudanilaiset alkavat olla todella turhautuneita”, kertoo maassa hiljattain vieraillut Unicefin tiedottaja Martti Penttilä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Naisia torilla pakolaisleirillä

Budjettiesitys 2019: Kansa pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, valtio esittää vain pientä korotusta

Talousarvioesitys lupaa kehitysyhteistyöhön hiukkasen lisää rahaa, mutta Suomi jää edelleen kauas omista sitoumuksistaan. Kansalaisjärjestöjen heikko rahoitus kurittaa kaikkein köyhimpiä, tyttöjä ja tasa-arvotyötä.
Ihmisiä Pride-kulkueessa

Seta: Muunsukupuolisten hoidon rajoittaminen lisää itsetuhoisuuden määrää – "HUS:n ja TAYS:n linjaukset päinvastaisia kuin alan kansanvälinen kehitys"

Uudessa kansainvälisessä tautiluokitusjärjestelmässä ei enää erotella hoidettavia transsukupuolisiin ja muunsukupuolisiin. Seta vaatii Suomea toimimaan samoin ja takaamaan sukupuolenkorjaushoidot myös muille kuin itsensä naiseksi tai mieheksi kokeville.
Mielenosoittajia

Ortega ajaa Nicaraguaa umpikujaan, yli 23 000 paennut Costa Ricaan – ”Vaikea poistaa syöpäläistä, jonka lonkerot ulottuvat joka kolkkaan”

Nicaraguan tilannetta pidempään seuranneille huhtikuussa alkanut mielenosoitusaalto ei tullut yllätyksenä. Jatko on Ortegan käsissä: suostuuko hän luopumaan vallasta ja järjestämään uudet vaalit?
Värikkäitä ilmapalloja

Costa Rica hyväksymässä samaa sukupuolta olevien avioliiton

Costa Rican korkein oikeus on linjannut syrjiväksi lain, jonka kieltää samaa sukupuolta olevia solmimasta avioliiton. Laki lakkaa olemasta voimassa, vaikka sen muuttamisesta ei päästäisi sopuun parlamentissa.
Varoituskyltti jossa lukee "Heat kills"

YK: Viilennys myös köyhien oikeus – tulisi toteuttaa ilman ilmastohaittoja

Kun ilmasto lämpenee, tarvitaan lisää jäähdytystä, mikä kuluttaa energiaa, mikä taas lämmittä ilmastoa. Tällä hetkellä kymmenesosa ilmaston lämpenemisestä johtuu jäähdytyksestä, ja osuus on nopeassa kasvussa.