Uutiset

Sotarikoksista syytetty Sudanin presidentti pakeni Etelä-Afrikasta

Joukkomurhista syytetyn vapauttaminen on häpeällistä, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.
Etelä-Afrika presidentti Jacob Zuma (vas.) Sudanin presidentin Omar al-Bashirin kanssa helmikuussa Sudanissa. (Kuva: GovernmentZA / cc 2.0)

Ihmisoikeusjärjestöt ovat kritisoineet Etelä-Afrikan hallituksen eilistä päätöstä päästää sotarikoksista etsintäkuulutettu Sudanin presidentti Omar al-Bashir pois maasta.

Eteläafrikkalainen oikeusistuin linjasi eilen, että al-Bashir olisi pitänyt pidättää ja luovuttaa kansainväliselle sotarikostuomioistuimelle ICC:lle, mutta tämä ehti lähteä ennen oikeuden päätöksen valmistumista.

"On erittäin vastenmielistä, että Etelä-Afrikka, joka on ICC:n jäsen, jättää huomiotta kansainväliset velvoitteensa tällä tavoin ja sallii rankaisemattomuuden kukoistaa. Se ei ole heikentänyt vain maan sitoumuksia ICC:lle, vaan myös tallonut jalkoihinsa kaikkien Darfurin sodan aikana kuolleiden ja paenneiden ihmisten oikeuden ja toiveet oikeudenmukaisuudesta", kritisoi ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Afrikan tutkimus- ja vaikuttamistoiminnan johtaja Netsanet Belay.

ICC antoi al-Bashirista pidätysmääräykset vuosina 2009 ja 2010. Tätä epäillään sotarikoksista sekä rikoksista ihmisyyttä vastaan yli 300 000 ihmisen hengen vaatineessa, vuonna 2003 alkaneessa Darfurin konfliktissa. Al-Bashir on kuitenkin vältellyt pidätystä, sillä Afrikan maat eivät ole luovuttaneet häntä ICC:lle. Hänet valittiin viime keväänä uudelleen Sudanin presidentiksi.

Al-Bashir matkusti viime viikon lopulla Etelä-Afrikkaan osallistuakseen Afrikan unionin kokoukseen. Eteläafrikkalainen oikeusistuin linjasi eilen, että tämän pidättämättä jättäminen ei ollut linjassa perustuslain kanssa.

Myös ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch oli tapahtuneesta pöyristynyt.

"Jos tämä pitää paikkansa, Etelä-Afrikka on uhmannut häpeällisesti kotimaista oikeutta ja ICC:tä vapauttaakseen miehen, joka on etsintäkuulutettu afrikkalaisten murhien takia", järjestön johtaja Kenneth Roth twiittasi.

Myös YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon sanoi eilen, että pidätysmääräystä on syytä noudattaa. Sudanin ulkoministeri sen sijaan väitti lähdöstä noussutta "draamaa" Afrikan ja Sudanin vihollisten juoniksi, kertoo uutistoimisto Reuters. Reutersin mukaan Etelä-Afrikan sisäasiainministeriö aikoo tutkia al-Bashirin paon.

ihmisoikeudetlakioikeus ja rikos Etelä-AfrikkaSudan Amnesty InternationalHuman Rights Watch

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen ja mies käsissään iso tekstiilityö ja takanaan maalauksia

Kholod Hawashin päälle heitettiin happoa, Saddam Jumailya kohti ammuttiin – Suomalainen residenssiohjelma auttaa vainottuja taiteilijoita

Suomessa toimii residenssiohjelma, joka auttaa taiteilijoita pääsemään turvaan vallanpitäjien ja ääriryhmien vainoa. Tarve on kova, sillä etenkään vaarassa oleville kuvataiteilijoille ei ole maailmalla tarjolla tukea.
Auringonlasku Berliinin rakennusten takana

Kysely: Monet vaarallisen matkan Eurooppaan tehneet siirtolaiset tekisivät saman uudestaankin

Moni niistä afrikkalaisista, jotka eivät tule Eurooppaan hakemaan turvapaikkaa, etsivät parempia valinnanmahdollisuuksia, selviää UNDP:n lähes 2 000 siirtolaiselle tekemästä kyselystä.
Vuorimaisema ja puita Intian Kashmirissa

Kashmirista on tullut ihmiskauppiaiden turvasatama – Konfliktin vaurioittamille sulhasille myydään teini-ikäisiä morsiamia

Ihmiskauppiaat toimittavat teini-ikäisiä vaimoja keski-ikäisille miehille, jotka ovat osallistuneet konfliktiin tai kärsivät sen seurauksista. Avioliitot päättyvät yleensä huonosti. ”Se ei ollut missään mielessä oikea avioliitto. Se oli pelkkä kauppatoimi”, sanoo 13-vuotiaana myyty Haseena Akhtar.
Koululaisia pulpettien ääressä

Maailmanpankki haluaa eroon ”oppimisköyhyydestä” – Yli puolet kehittyvien maiden koululaisista ei osaa lukea kunnolla

Maailmanpankin mukaan opetusjärjestelmiä on uudistettava merkittävästi, jotta oppimisen laatu paranisi. Ongelma ei ratkea nopeasti, mutta muun muassa Kenian, Egyptin ja Vietnamin esimerkit ovat myönteisiä.