Uutiset Somalian ja Somalimaan kehitys

Somalimaassa khatille mennään kuin kahville

Suurin osa somalimaalaismiehistä käyttää khat-huumetta. Suurimman taloudellisen hyödyn sen kaupasta kerää Etiopia, ja päihteen pelätään myös passivoivan etenkin miehiä.
Mies poimii khatin lehtiä iltapäiväpureskelua varten Somalimaan pääkaupungissa Hargeisassa. (Kuva: James Jeffrey / IPS)

(IPS)-- Khat luokitellaan laittomaksi päihteeksi Suomessa ja monissa muissa maissa. Afrikan sarven maissa khat-kasvin lehtien ja varsien pureskelu on kuitenkin arkista puuhaa.

Somalimaan miehistä arviolta 90 ja naisista 20 prosenttia käyttää khatia. Arviot kasvin päihdyttävästä vaikutuksesta vaihtelevat. Joidenkin mukaan se ei juuri poikkea teestä, toiset vertaavat sen aiheuttamaa riippuvuutta kokaiiniin.

Noin 3,5 miljoonan asukkaan Somalimaa julistautui vuonna 1991 itsenäiseksi Somaliasta, mutta se on yhä vailla kansainvälistä tunnustusta. Vuonna 2014 khat-kaupan verotulot kattoivat valtiovarainministeriön mukaan viidesosan Somalimaan noin 143 miljoonan euron budjetista.

Jopa 10 000 Somalimaan pääkaupungin Hargeisan asukasta saa ansionsa tavalla tai toisella khatista. Somalimaan nuorista arviolta 75 prosenttia on vailla työtä.

Valuutta valuu Etiopiaan

Suurimman taloudellisen hyödyn khat-kaupasta kerää Etiopia. Se myy kasvia naapurimaihinsa ja saa siitä huomattavan osan vientituloistaan.

Khat-pensaita kasvatetaan itäisessä Etiopiassa kahden suurehkon kaupungin, Dire Dawan ja Hararin lähistöllä, noin 150 kilometrin päässä Somalian rajasta. Niiden välissä sijaitsee pienempi, mutta khat-kaupan kannalta tärkeä Awedayn kaupunki.

Halvin khat maksaa hargeisalaisella torilla noin 11 euroa kilo, kallein viisi kertaa enemmän. Päivässä siihen kuluu käyttäjästä ja tämän varallisuudesta riippuen parista eurosta yli kymmeneen euroon.

"Olen huolissani terveysvaikutuksista, mutta khat auttaa minua jaksamaan töissä", sanoo Nafyariksi esittäytyvä virkamies, joka kertoo työskentelevänsä usein iltamyöhään. "Khatia todella ymmärtääkseen sitä on pureskeltava itse."

Khat vie miehen

Oppositiossa olevan Wadani-puolueen poliittinen neuvonantaja Fatima Saeed ei usko khatin positiivisiin vaikutuksiin.

"Miehet eivät ole läsnä perheessään, ja kaikki jää vaimon tehtäväksi", Saeed toteaa. "Miehet istuvat tuntikausia pureskelemassa khatia, ja se on hyvin addiktiivista."

Hän varoittaa, että khat voi aiheuttaa myös monenlaisia häiriöitä hallusinaatioista unettomuuteen ja erektiovaikeuksiin.

Britanniasta Somalimaahan muuttaneen Rakiya Omarin mielestä myös khatin merkitystä valtion taloudelle on liioiteltu.

"Khat on massiivinen taakka Somalimaan hauraalle taloudelle, sillä suuri osuus maan ulkomaisesta valuutasta kuluu siihen", Omar sanoo.

Vaikea rajoittaa

Valuutan lisäksi khat vie aikaa. "Valtiota on kehitettävä, ja se edellyttää kahdeksan tunnin työpäiviä, mutta sellaisia ei täällä tunneta", Omar valittaa.

Hänen mukaansa moni tekee aamupäivän töitä ja suuntaa sitten tuntikausiksi iltapäiväkhatille.

Fatima Saeedin mielestä tilannetta parantaisi jo se, että khatin tuonti ja myynti rajoitettaisiin tiettyihin päiviin. Samoin se, että khatin käytölle asetettaisiin alaikäraja.

Muutoksiin hallituksen khat-politiikassa Saeed ei kuitenkaan usko. Siitä pitävät raha ja khatiin liittyvät uskomukset huolen.

Somalian ja Somalimaan kehitys kehityshuumeet Somalimaa Suomen IPS

Lue myös

Kolme naista pienen pöydän ääressä

Somaliaa uhkaa taas nälänhätä huonon sadon vuoksi – Seitsemän sadekautta on epäonnistunut lyhyen ajan sisällä

YK:n mukaan Somalian tämän vuoden viljasato on huonoin sitten vuoden 2011, jolloin maa ajautui nälänhätään. Sen jälkeenkin maassa on kärsitty jatkuvasti kuivuudesta, eivätkä perheet yksinkertaisesti ole ehtineet toipua katastrofeista.
Ylen toimittaja Pasi Toivonen somalialaisten toimittajien kanssa

Somalialainen toimittaja on aina valppaana – Osa iskuja pelkäävistä reporttereista asuu työpaikallaan, kertoo Suomessa vieraillut kanavajohtaja Liban Abdi Ali

Somalian kansallisen tv-kanavan johtaja Liban Abdi Ali haaveilee samanlaisesta yleisradiosta kuin Suomessakin on. Siihen on vielä pitkä matka sekä konfliktin, politiikan että resurssipulan vuoksi. Viime vuosina Somalian lehdistönvapaus on kuitenkin parantunut.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Musta-puna-vihreä Malawin lippu taivasta ja pilviä vasten.

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä

Ihmiskaupan uhreiksi joutuu Malawissa etenkin maaseudun naisia ja tyttöjä. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että tekijät selviytyvät usein vain sakoilla tai kokonaan ilman rangaistusta. ”Lainvalvojat eivät täysin ymmärrä lakia ja miten sitä pitäisi tulkita”, kritisoi ihmiskaupan vastaisten järjestöjen verkoston toiminnanjohtaja Caleb Thole.
Lapsi piirustusvälineiden kanssa kuvattuna ylhäältäpäin.

Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa

Koronaviruskriisistä seuraava ihmisten toimeentulon ja peruspalveluiden heikkeneminen voi syöstä lisää lapsia köyhyyteen. ”Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa”, muistuttaa Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.
Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.

Tuoreimmat

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset
Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
Unkari kielsi juridisen sukupuolen muuttamisen trans- ja intresukupuolisilta – ”Paluu pimeälle keskiajalle”

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
EU:hun pyrkivät siirtolaiset ahdingossa Balkanilla
Voisiko vaatteita valmistaa ekologisesti ja ilman hikipajoja? – Siihen tähtää uusi tutkimushanke
Kehitysyhteistyöstä tuli koronaviruksen torjuntaa – Moni suomalaisjärjestö jakaa nyt apua pandemian vaikutuksista kärsiville, mutta samalla pelätään lahjoitusten vähenemistä
Aavikkokulkusirkka on ”eloonjäämisen mestari”, jonka parvet voivat syödä päivässä 35 000 ihmisen ruuat – ”Ihmiset eivät uskalla viljellä, koska he tietävät, että ne ovat tulossa”, kertoo avustusjärjestön työntekijä Etiopiasta
”Monet pelkäävät, etteivät kuole koronaan vaan muihin tauteihin tai nälkään” – Afrikassa on todettu vielä vähän tartuntoja, mutta koronaviruksen vaikutukset näkyvät jo
Unkarin parlamentti kieltäytyi ratifioimasta naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista sopimusta – ”Yritys kääntää huomio pois maan omista epäonnistumisista”, sanoo Amnesty
Sudan kieltää tyttöjen sukuelinten silpomisen – Toimenpiteestä saa jatkossa kolmen vuoden vankeustuomion
Ensimmäinen koronavirustartunta todettu maailman suurimmalla pakolaisleirillä – ”Tämä pandemia voi viedä Bangladeshin kehitystä taaksepäin vuosikymmenillä”