Uutiset Somalian ja Somalimaan kehitys

Somalimaa räpistelee vailla tunnustusta

Vuonna 1991 itsenäiseksi julistautunut Somalimaa on yhä vailla kansainvälistä tunnustusta. Väestö on nuorta, eikä sillä ole tulevaisuutta, mikäli maata ei tunnusteta, varoittavat asiantuntijat.
Somalimaan pääkaupungista Hargeisasta löytyy perinteisiä markkinapaikkoja mutta myös lasiseinäisiä toimistorakennuksia ja ilmastoituja kuntosaleja. (Kuva: James Jeffrey / IPS)

(IPS) -- Vuonna 1991 itsenäiseksi julistautunut Somalimaa on yhä vailla kansainvälistä tunnustusta. Maa vakuuttaa tehneensä kaiken niin kuin länsimaat toivovat, mutta kansainvälisen aseman epämääräisyys jarruttaa kehitystä.

Somaliasta sisällissodan jälkeen irrottautuneen Somalimaan väkiluku on noin 3,5 miljoonaa, josta 800 000 asuu pääkaupungissa Hargeisassa.

Somalimaalla on oma rahayksikkö, virkamieskoneisto, poliisi ja armeija. Kaduilla vallitsee rauha, ja valta on vuodesta 2003 vaihtunut demokraattisissa vaaleissa.

"Teemme kaiken niin kuin pitää mutta emme hyödy siitä mitään. Emme odota almuja, vaan kannustusta", kulttuuriministeri Osman Abdillahi Sahardeed sanoo.

Rahalähetysten varassa

Somalimaan vuosibudjetti on 225 miljoonaa euroa, josta 60 prosenttia menee turvallisuuden ylläpitoon. Maan talous on erittäin heiveröinen, eikä kansainvälisten luottolaitosten puheille ole asiaa ilman valtiollista asemaa.

Talous nojaa ulkomailla asuvien somalimaalaisten tukeen. Rahalähetysten määrä ylittää reippaasti valtion budjetin. Toinen tärkeä tulonlähde on karjan myynti arabimaihin.

Köyhyyttä ja työttömyyttä on kuitenkin paljon, mikä näkyy Hargeisan katukuvassa joutilaina miesjoukkoina.

"Väestöstämme 70 prosenttia on alle 30-vuotiaita, eikä heillä ole tulevaisuutta, ellei valtiota tunnusteta", sanoo Jama Musse. Hän on entinen matematiikan professori, joka palasi Italiasta Somalimaahan johtamaan nuoria tukevaa Punaisenmeren kulttuurisäätiötä.

Kehitystä edistävän Horizon Instituten puheenjohtaja Rakiya Omaar varoittelee ääri-islamismin vaarasta. "Joutilaat nuoret miehet ovat hyvin alttiita häikäilemättömille värvääjille."

Pandoran lipas

Huseinin mielestä maailma ei saisi sulkea silmiään Somalimaalta, vaan sen kanssa pitäisi ryhtyä asioimaan.

Katseet kääntyvät naapurimaahan Etiopiaan, jonka talous on kasvanut vinhasti viime vuodet. Avain on Somalimaassa sijaitseva Berberan satama, jonka laajentaminen ja kunnostaminen annettiin viime vuonna dubailaisen DP World -yhtiön tehtäväksi 30 vuoden sopimuksella. Yli 400 miljoonan euron hanke käsittää myös satamasta Etiopian rajalle vievän 270 kilometrin mittaisen tien kunnostuksen.

Sisämaavaltio Etiopian kaupasta kulkee nyt 90 prosenttia Djiboutin kautta, mutta se on valmis ohjaamaan kolmanneksen liikenteestä Berberaan.

Somalimaan hallitusta neuvotteluissa avustanut Sharmarke Jama uskoo, että satama avaa taloudelle huikeat näkymät. Toiveena on, että se murtaa myös vastahakoisuuden tunnustaa Somalimaan itsenäisyys.

Tunnustuksen tiellä on kuitenkin pelko, että se avaa Pandoran lippaan, joka pursuu alueellisia itsenäisyyspyrkimyksiä lähialueella ja kauempanakin Afrikassa.

Somalian ja Somalimaan kehitys kehityspolitiikkageopolitiikka Somalimaa Suomen IPS

Lue myös

Kolme naista pienen pöydän ääressä

Somaliaa uhkaa taas nälänhätä huonon sadon vuoksi – Seitsemän sadekautta on epäonnistunut lyhyen ajan sisällä

YK:n mukaan Somalian tämän vuoden viljasato on huonoin sitten vuoden 2011, jolloin maa ajautui nälänhätään. Sen jälkeenkin maassa on kärsitty jatkuvasti kuivuudesta, eivätkä perheet yksinkertaisesti ole ehtineet toipua katastrofeista.
Ylen toimittaja Pasi Toivonen somalialaisten toimittajien kanssa

Somalialainen toimittaja on aina valppaana – Osa iskuja pelkäävistä reporttereista asuu työpaikallaan, kertoo Suomessa vieraillut kanavajohtaja Liban Abdi Ali

Somalian kansallisen tv-kanavan johtaja Liban Abdi Ali haaveilee samanlaisesta yleisradiosta kuin Suomessakin on. Siihen on vielä pitkä matka sekä konfliktin, politiikan että resurssipulan vuoksi. Viime vuosina Somalian lehdistönvapaus on kuitenkin parantunut.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nuori mies istuu sohvalla, taustalla punainen seinä

Yksin tulleiden alaikäisten perheenyhdistämisestä on tehty Suomessa poikkeuksellisen vaikeaa – ”Kotoutuisin sata kertaa paremmin, jos he olisivat täällä”

Perheenyhdistäminen on Suomessa esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan verrattuna niin vaikeaa, ettei moni edes yritä. Esimerkiksi afganistanilaisia hakijoita rajoittaa sääntö, jonka mukaan heidän pitää jättää hakemuksensa Intiassa. Opiskelijat Shayegh Adeli ja Ali Nazari uskovat, että he menestyisivät paremmin, jos perhe olisi tukemassa.
Istuvia ja seisovia mielenosoittajia Zimbabwessa

Zimbabwe syyttää talouskriisistään pakotteita, mutta todellinen syy on korruptio, sanovat asiantuntijat

Vain Venezuelassa on pahempi inflaatio kuin Zimbabwessa. Maan viranomaiset syyttävä taloustilanteesta kansainvälisiä talouspakotteita. Monien asiantuntijoiden mukaan tärkein syy on kuitenkin kaikkialla rehottava korruptio ja huono hallinto.
Tyttöjä urheiluasuissa

Maailman yleisin ihmisoikeussopimus täyttää 30 vuotta – Järjestöt vaativat lisäponnisteluja lasten oikeuksien toteuttamiseksi

Lapsen oikeuksien sopimuksen olemassaolon aikana esimerkiksi alle 5-vuotiaiden kuolleisuus on vähentynyt 60 prosenttia. Samaan aikaan kehitys monilla alueilla on hidastunut, varoittavat lapsijärjestöt.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.