Uutiset Somalian ja Somalimaan kehitys

Somalimaa räpistelee vailla tunnustusta

Vuonna 1991 itsenäiseksi julistautunut Somalimaa on yhä vailla kansainvälistä tunnustusta. Väestö on nuorta, eikä sillä ole tulevaisuutta, mikäli maata ei tunnusteta, varoittavat asiantuntijat.
Somalimaan pääkaupungista Hargeisasta löytyy perinteisiä markkinapaikkoja mutta myös lasiseinäisiä toimistorakennuksia ja ilmastoituja kuntosaleja. (Kuva: James Jeffrey / IPS)

(IPS) -- Vuonna 1991 itsenäiseksi julistautunut Somalimaa on yhä vailla kansainvälistä tunnustusta. Maa vakuuttaa tehneensä kaiken niin kuin länsimaat toivovat, mutta kansainvälisen aseman epämääräisyys jarruttaa kehitystä.

Somaliasta sisällissodan jälkeen irrottautuneen Somalimaan väkiluku on noin 3,5 miljoonaa, josta 800 000 asuu pääkaupungissa Hargeisassa.

Somalimaalla on oma rahayksikkö, virkamieskoneisto, poliisi ja armeija. Kaduilla vallitsee rauha, ja valta on vuodesta 2003 vaihtunut demokraattisissa vaaleissa.

"Teemme kaiken niin kuin pitää mutta emme hyödy siitä mitään. Emme odota almuja, vaan kannustusta", kulttuuriministeri Osman Abdillahi Sahardeed sanoo.

Rahalähetysten varassa

Somalimaan vuosibudjetti on 225 miljoonaa euroa, josta 60 prosenttia menee turvallisuuden ylläpitoon. Maan talous on erittäin heiveröinen, eikä kansainvälisten luottolaitosten puheille ole asiaa ilman valtiollista asemaa.

Talous nojaa ulkomailla asuvien somalimaalaisten tukeen. Rahalähetysten määrä ylittää reippaasti valtion budjetin. Toinen tärkeä tulonlähde on karjan myynti arabimaihin.

Köyhyyttä ja työttömyyttä on kuitenkin paljon, mikä näkyy Hargeisan katukuvassa joutilaina miesjoukkoina.

"Väestöstämme 70 prosenttia on alle 30-vuotiaita, eikä heillä ole tulevaisuutta, ellei valtiota tunnusteta", sanoo Jama Musse. Hän on entinen matematiikan professori, joka palasi Italiasta Somalimaahan johtamaan nuoria tukevaa Punaisenmeren kulttuurisäätiötä.

Kehitystä edistävän Horizon Instituten puheenjohtaja Rakiya Omaar varoittelee ääri-islamismin vaarasta. "Joutilaat nuoret miehet ovat hyvin alttiita häikäilemättömille värvääjille."

Pandoran lipas

Huseinin mielestä maailma ei saisi sulkea silmiään Somalimaalta, vaan sen kanssa pitäisi ryhtyä asioimaan.

Katseet kääntyvät naapurimaahan Etiopiaan, jonka talous on kasvanut vinhasti viime vuodet. Avain on Somalimaassa sijaitseva Berberan satama, jonka laajentaminen ja kunnostaminen annettiin viime vuonna dubailaisen DP World -yhtiön tehtäväksi 30 vuoden sopimuksella. Yli 400 miljoonan euron hanke käsittää myös satamasta Etiopian rajalle vievän 270 kilometrin mittaisen tien kunnostuksen.

Sisämaavaltio Etiopian kaupasta kulkee nyt 90 prosenttia Djiboutin kautta, mutta se on valmis ohjaamaan kolmanneksen liikenteestä Berberaan.

Somalimaan hallitusta neuvotteluissa avustanut Sharmarke Jama uskoo, että satama avaa taloudelle huikeat näkymät. Toiveena on, että se murtaa myös vastahakoisuuden tunnustaa Somalimaan itsenäisyys.

Tunnustuksen tiellä on kuitenkin pelko, että se avaa Pandoran lippaan, joka pursuu alueellisia itsenäisyyspyrkimyksiä lähialueella ja kauempanakin Afrikassa.

Somalian ja Somalimaan kehitys kehityspolitiikkageopolitiikka Somalimaa Suomen IPS

Lue myös

Ylen toimittaja Pasi Toivonen somalialaisten toimittajien kanssa

Somalialainen toimittaja on aina valppaana – Osa iskuja pelkäävistä reporttereista asuu työpaikallaan, kertoo Suomessa vieraillut kanavajohtaja Liban Abdi Ali

Somalian kansallisen tv-kanavan johtaja Liban Abdi Ali haaveilee samanlaisesta yleisradiosta kuin Suomessakin on. Siihen on vielä pitkä matka sekä konfliktin, politiikan että resurssipulan vuoksi. Viime vuosina Somalian lehdistönvapaus on kuitenkin parantunut.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Hiroshiman atomipommista selvinnyt rakennuksen raunio ja muistomerkki

Hiroshima, Suomi ja ydinaseriisunta

Suomen käyttäytyminen ydinaseriisuntakysymyksissä on ollut lähes identtistä ydinasevaltioiden ja Nato-maiden kanssa. Viimeisenä naulana aktiivisen ydinaseriisunnan edistämispolitiikan arkkuun on ollut Suomen kieltäytyminen allekirjoittamasta ydinaseet kieltävää sopimusta, kritisoi Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.
Joukko ihmisiä kävelee käytävällä

Jemenin hätäapuohjelmia uhkaa sulkeminen, sillä avunantajat eivät ole täyttäneet lupauksiaan – ”Kun rahaa ei tule, ihmiset kuolevat”

Avunantajamaat lupasivat Jemenille helmikuussa 2,6 miljardia dollaria apua. YK:n mukaan alle puolet tästä summasta on maksettu mikä tarkoittaa, että lähikuukausina joudutaan sulkemaan valtava määrä avustusohjelmia.
Pakolaisleirin rakennuksia

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Iran langetti naisaktivisteille vuosikymmenien vankeustuomion huntupakon rikkomisesta
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset