Uutiset Somalian ja Somalimaan kehitys

Somalimaa räpistelee vailla tunnustusta

Vuonna 1991 itsenäiseksi julistautunut Somalimaa on yhä vailla kansainvälistä tunnustusta. Väestö on nuorta, eikä sillä ole tulevaisuutta, mikäli maata ei tunnusteta, varoittavat asiantuntijat.
Somalimaan pääkaupungista Hargeisasta löytyy perinteisiä markkinapaikkoja mutta myös lasiseinäisiä toimistorakennuksia ja ilmastoituja kuntosaleja. (Kuva: James Jeffrey / IPS)

(IPS) -- Vuonna 1991 itsenäiseksi julistautunut Somalimaa on yhä vailla kansainvälistä tunnustusta. Maa vakuuttaa tehneensä kaiken niin kuin länsimaat toivovat, mutta kansainvälisen aseman epämääräisyys jarruttaa kehitystä.

Somaliasta sisällissodan jälkeen irrottautuneen Somalimaan väkiluku on noin 3,5 miljoonaa, josta 800 000 asuu pääkaupungissa Hargeisassa.

Somalimaalla on oma rahayksikkö, virkamieskoneisto, poliisi ja armeija. Kaduilla vallitsee rauha, ja valta on vuodesta 2003 vaihtunut demokraattisissa vaaleissa.

"Teemme kaiken niin kuin pitää mutta emme hyödy siitä mitään. Emme odota almuja, vaan kannustusta", kulttuuriministeri Osman Abdillahi Sahardeed sanoo.

Rahalähetysten varassa

Somalimaan vuosibudjetti on 225 miljoonaa euroa, josta 60 prosenttia menee turvallisuuden ylläpitoon. Maan talous on erittäin heiveröinen, eikä kansainvälisten luottolaitosten puheille ole asiaa ilman valtiollista asemaa.

Talous nojaa ulkomailla asuvien somalimaalaisten tukeen. Rahalähetysten määrä ylittää reippaasti valtion budjetin. Toinen tärkeä tulonlähde on karjan myynti arabimaihin.

Köyhyyttä ja työttömyyttä on kuitenkin paljon, mikä näkyy Hargeisan katukuvassa joutilaina miesjoukkoina.

"Väestöstämme 70 prosenttia on alle 30-vuotiaita, eikä heillä ole tulevaisuutta, ellei valtiota tunnusteta", sanoo Jama Musse. Hän on entinen matematiikan professori, joka palasi Italiasta Somalimaahan johtamaan nuoria tukevaa Punaisenmeren kulttuurisäätiötä.

Kehitystä edistävän Horizon Instituten puheenjohtaja Rakiya Omaar varoittelee ääri-islamismin vaarasta. "Joutilaat nuoret miehet ovat hyvin alttiita häikäilemättömille värvääjille."

Pandoran lipas

Huseinin mielestä maailma ei saisi sulkea silmiään Somalimaalta, vaan sen kanssa pitäisi ryhtyä asioimaan.

Katseet kääntyvät naapurimaahan Etiopiaan, jonka talous on kasvanut vinhasti viime vuodet. Avain on Somalimaassa sijaitseva Berberan satama, jonka laajentaminen ja kunnostaminen annettiin viime vuonna dubailaisen DP World -yhtiön tehtäväksi 30 vuoden sopimuksella. Yli 400 miljoonan euron hanke käsittää myös satamasta Etiopian rajalle vievän 270 kilometrin mittaisen tien kunnostuksen.

Sisämaavaltio Etiopian kaupasta kulkee nyt 90 prosenttia Djiboutin kautta, mutta se on valmis ohjaamaan kolmanneksen liikenteestä Berberaan.

Somalimaan hallitusta neuvotteluissa avustanut Sharmarke Jama uskoo, että satama avaa taloudelle huikeat näkymät. Toiveena on, että se murtaa myös vastahakoisuuden tunnustaa Somalimaan itsenäisyys.

Tunnustuksen tiellä on kuitenkin pelko, että se avaa Pandoran lippaan, joka pursuu alueellisia itsenäisyyspyrkimyksiä lähialueella ja kauempanakin Afrikassa.

Somalian ja Somalimaan kehitys kehityspolitiikkageopolitiikka Somalimaa Suomen IPS

Lue myös

Kolme naista pienen pöydän ääressä

Somaliaa uhkaa taas nälänhätä huonon sadon vuoksi – Seitsemän sadekautta on epäonnistunut lyhyen ajan sisällä

YK:n mukaan Somalian tämän vuoden viljasato on huonoin sitten vuoden 2011, jolloin maa ajautui nälänhätään. Sen jälkeenkin maassa on kärsitty jatkuvasti kuivuudesta, eivätkä perheet yksinkertaisesti ole ehtineet toipua katastrofeista.
Ylen toimittaja Pasi Toivonen somalialaisten toimittajien kanssa

Somalialainen toimittaja on aina valppaana – Osa iskuja pelkäävistä reporttereista asuu työpaikallaan, kertoo Suomessa vieraillut kanavajohtaja Liban Abdi Ali

Somalian kansallisen tv-kanavan johtaja Liban Abdi Ali haaveilee samanlaisesta yleisradiosta kuin Suomessakin on. Siihen on vielä pitkä matka sekä konfliktin, politiikan että resurssipulan vuoksi. Viime vuosina Somalian lehdistönvapaus on kuitenkin parantunut.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies ja nainen puolilähikuvassa

”Robotti ei ole fiksumpi kuin kastemato” – Googlelta irtisanoutunut ohjelmistoinsinööri Laura Nolan seuraa huolestuneena tappajarobottiteknologian kehitystä

Laura Nolan irtisanoutui Googlelta kuultuaan yhtiön olevan mukana Yhdysvaltain puolustusministeriön projektissa. Hänen sekä yritysten asekehitystä tutkineen Frank Slijperin mukaan armeijat kääntyvät nyt teknologiafirmojen puoleen kehittääkseen nopeammin robottiaseita, jotka tekisivät päätöksen ihmisten tappamisesta itsenäisesti.
Kalastaja katselee järvelle järven rannalla

Maatalous ja pajuviljelmät uhkaavat Kashmirin Wular-järveä ja yli 30 000 perheen elantoa

Kashmirissa sijaitsevan Wularin alkuperäinen koko oli yli 200 neliökilometriä. Nyt se on alle puolet siitä. ”Meidän täytyy kirjaimellisesti kiskoa veneitämme, koska vettä on niin vähän”, kertoo paikallinen asukas Mohammad Subhan Dar.
Käsi kirjoittamassa suurelle paperille

Ennakkoluulot ja rooliodotukset vaikeuttavat maahanmuuttajanaisten työllistymistä – Uusi bisnesverkosto kannustaa työelämään ja yrittäjäksi

Viime syksynä perustettu Finnish Somali Women in Business -verkosto kehittää etenkin suomensomalialaisten naisten yrittäjyys- ja työelämätaitoja. ”Liian usein yrittäjyyden esteenä on epävarmuus omasta osaamisesta”, sanoo projektityöntekijä Amina Mohamed.
Lehtiä aseteltuna esille kioskissa

Naisten murhat ovat Meksikossa sensaatiolehtien perusmateriaalia – Väkivalta selitetään intohimorikoksilla ja uhreja syyllistetään

Meksikon lehdissä julkaistaan poliisin ja syyttäjän vuotamia kuvia naisten silvotuista ruumiista osana viihdepalstojen tarjontaa. Naisten oikeuksia puolustava asianajaja Verónica Bérber ei näe paljastuksiin muuta syytä kuin sairaan uteliaisuuden ruokkiminen yhteiskunnassa.
Mies puolilähikuvassa

Afganistanin sodassa viime vuonna yli 10 000 siviiliuhria

Afganistanin konfliktissa kuolleiden ja haavoittuneiden määrä oli viime vuonna kuudetta vuotta peräjälkeen yli 10 000, kertoo YK. Samaan aikaan neljännes väestöstä tarvitsee humanitaarista apua.

Tuoreimmat