Uutiset Somalian ja Somalimaan kehitys

Somalimaa kamppailee pitääkseen väkensä kotimaassa

Ihmisten elinkeinoja on parannettava, muuten he lähtevät muualle, varoittavat Somalimaan asiantuntijat Airi Kähärä ja Hussein Ismail Jama. Avunantajat näyttävät kuitenkin unohtaneet Somalimaan.
Airi Kähärä ja Hussein Ismail Jama suuntaisivat lisää kehitysapua Somalimaahan. (Kuva: Teija Laakso)

Ihmisiä on autettava siellä, missä he ovat, muuten he lähtevät etsimään onneaan muualta. Euroopan pakolais- ja siirtolaiskriisin kärjistyessä lausetta on toisteltu niin monta kertaa, että sen painoarvo tuntuu jo kadonneen. Köyhässä Somalimaassa se on yhä karu fakta.

"Maaseudun yhteisöjä on tuettava köyhyyden vähentämiseksi sekä tuottavuuden ja elinkeinojen lisäämiseksi. Muuten ihmiset lähtevät muille alueille tai ulkomaille hakemaan parempaa elämää", toteaa Hussein Ismail Jama, somalimaalaisen maatalouden kehitysjärjestö ADO:n toiminnanjohtaja.

Kolmen ja puolen miljoonan asukkaan Somalimaa kuuluu virallisesti Somaliaan, mutta se julistautui itsenäiseksi jo vuonna 1991 ja on onnistunut pitämään olot suhteellisen vakaina ja rauhallisina Somalian sisällissodasta huolimatta.

Maan hallinto yrittää pitää kansalaisensa maassa, mutta se ei ole kovin helppoa. Kukaan ei tiedä tarkkaan, kuinka moni somalimaalainen on jättänyt kotimaansa, mutta esimerkiksi IRIN-uutistoimiston kesällä haastatteleman maahanmuuttoviranomaisen mukaan maasta lähtee muualle jopa 300 ihmistä kuussa. Syynä on köyhyys.

"Ihmiset joutuvat kamppailemaan perustarpeidensa eteen. Työttömyys on korkealla, ja kymmenhenkistä perhettä voi elättää yksi ihminen", Suomessa tällä viikolla vieraileva Jama kertoo.

Esimerkiksi nuorisotyöttömyyden arvellaan huitelevan 70 prosentin paikkeilla. Yleisimpiä elinkeinoja ovat maanviljelys ja karjanhoito, joita on tänä vuonna vaikeuttanut ennätyskuivuus. Normaaleinakin aikoina ongelmia kuitenkin riittää. Maatalouden tuotantokapasiteetti on kehno, ja tuotantojärjestelmät alkeellisia. Viljelijät ovat riippuvaisia sateista eikä kastelujärjestelmiä juuri ole. Moni joutuu ostamaan kallista tuontiruokaa Lähi-idästä, Jama kertoo.

Ongelmia ei helpota sekään, että monet kansainväliset avustusjärjestöt tuovat maahan muualta ostettua ruoka-apua, jonka kanssa viljelijät joutuvat kilpailemaan, kertoo puolestaan ADO:n tukijajärjestön, suomalaisen Solidaarisuuden maakoordinaattori Airi Kähärä, joka Jaman tavoin asuu Somalimaassa.

Itsenäistyminen haaveena

Solidaarisuus on tukenut vuodesta 2012 alkaen kahta maataloushanketta Somalimaassa. Niissä on muun muassa kehitetty pienviljelijöille uusia toimeentulomuotoja, rakennettu kastelukanavia sekä opetettu viljelijöitä jalostamaan raaka-aineita, kuten jauhamaan viljaa. Näin pyritään luomaan viljelijöille paremmat tulot. Samalla ehkäistään muuttoa kaupunkeihin ja edelleen ulkomaille. Hankkeissa on ollut mukana 668 viljelijää.

Jaman ja Kähärän mukaan Somalimaa tarvitsisi kuitenkin kipeästi lisää kehitysyhteistyövaroja – pelkät järjestöhankkeet eivät riitä, sillä köyhällä valtiolla ei yksinkertaisesti ole riittävästi resursseja tarjotakseen kansalaisilleen hyvää elämää. Avunantajien kukkaronnyörit ovat pysyneet tiukalla: maa on esimerkiksi laskenut tarvitsevansa vuosien 2012–2016 kehitysohjelmansa toteuttamiseen yli miljardi dollaria, mutta alle kymmenen prosenttia on saatu kasaan.

"Somalimaalaisten on ollut vaikea vakuuttaa kansainvälisiä avunantajia, koska sen turvallisuustilanne on parempi kuin Somaliassa ja se on 20 vuotta Somaliaa kehittyneempi. Kansainvälisen avun fokus näyttää keskittyvän Etelä-Somaliaan, Somalimaa jää ilman. Somalimaassa voi kuitenkin jo tehdä kehitysyhteistyötä, Somalia taas tarvitsee apua", Kähärä muistuttaa.

Mikään maa ei myöskään ole tunnustanut Somalimaan itsenäisyyttä, joten se ei voi saada virallista kahdenvälistä apuakaan. Syiksi on arveltu esimerkiksi sitä, että tunnustamisen pelätään laukaisevan myös muiden Afrikan alueiden itsenäistymistoiveet sekä sitä, että kaikki maat yksinkertaisesti odottavat jonkun muun tekevän aloitteen.

"Ihmiset ovat pysyneet maassa, koska he odottavat, että jonakin päivänä kansainvälinen yhteisö tunnustaa Somalimaan ja asiat järjestyvät. Nyt toivo alkaa vähentyä", Jama toteaa.

Niinpä monella tavallisella somalimaalaisella on tilanteeseen vain yksi ratkaisu: muuttaa muualle.

"Somalimaa kamppailee pitääkseen kansan maassa, mutta se tarkoittaa, että maata pitäisi auttaa ja sinne pitäisi investoida, jotta ihmiset voivat elää siellä. Muuten he lähtevät ja menevät maihin, joissa he voivat ansaita elantonsa", Airi Kähärä toteaa.

Somalian ja Somalimaan kehitys kehitysyhteistyösiirtolaisuuskonflikti Somalia Solidaarisuus

Lue myös

Ihmisiä tulvavedessä ajavan rekka-auton lavalla

Ensin kuivuus, sitten tulvat – Somaliassa on satanut eniten yli 30 vuoteen

Somalia on kärsinyt viime vuosina useista peräkkäisistä kuivuuskausista, mutta tänä vuonna on kääntynyt lähes päälaelleen.
Katunäkymä Hargeisasta, Somalimaasta

Somalimaan parlamentin ylähuone hyväksyi raiskauskiellon – kuivuus uhkaa lisätä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa

Somalimaa on passittamassa raiskaajat viimein vankilaan. Naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta ei välttämättä kuitenkaan vähene, sillä vakava kuivuus voi lisätä esimerkiksi pakkoavioliittoja.
Pakolaisleirin teltta ja ihmisiä Somaliassa

Somaliassa häädettiin pakolaisia – tuhansia jäi kodittomaksi

Somalian turvallisuusjoukot tuhosivat puskutraktoreilla tuhansia maan sisäisten pakolaisten asumuksia. Pakkohäädöt ovat yleinen ongelma: pelkästään Mogadishussa häädettiin viime vuonna yli 150 000 ihmistä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Punaisen Ristin avustustyöntekijä pukee ebolasuojavarusteita toiselle henkilölle Kongon demokraattisessa tasavallassa

Kuumeen mittausta ja käsienpesua – Kongossa torjuttiin ebolakatastrofi yksinkertaisin keinoin

Kongossa pelättiin alkukesästä yhtä tuhoisaa ebolaepidemiaa kuin Länsi-Afrikassa muutama vuosi sitten, mutta se onnistuttiin torjumaan. Avustustyöntekijä Leena Railimo-Saareksen mukaan yksi syy on se, että aiemmista epidemioista on otettu oppia. Silti ebola pysyy luonnossa aina, ja paras tapa torjua sitä on vahva terveysjärjestelmä.
Lapsen suuhun laitetaan poliorokotetta Etelä-Sudanissa

Ennätysmäärä lapsia rokotettiin vuonna 2017

Rokotteen saavien lasten määrä on kasvanut miljoonilla 2010-luvulla, mutta nykyistä parempi rokotekattavuus voisi yhä pelastaa vuosittain 1,5 miljoonaa ihmishenkeä.
Pakolaisleirin asumuksia Kabulin ulkopuolella Afganistanissa

Afganistanin siviiliuhrien määrä ennätyskorkealla – Amnesty: Palautukset pitää keskeyttää

Kymmeniä tuhansia ihmisiä on viime vuosina palautettu Afganistaniin maan heikkenevästä turvallisuustilanteesta huolimatta. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty nostaa esiin muun muassa Saksasta palautetun, itsemurhaan päätyneen afganistanilaisen tapauksen.
YK:n siirtolaisuussopimuksen neuvottelijoita kädet ylhäällä

Ensimmäinen globaali siirtolaisuussopimus hyväksyttiin ilman Yhdysvaltoja

YK:n jäsenmaat ovat hyväksyneet ensimmäistä kertaa siirtolaisuuden hallintaan pyrkivän sopimuksen. Sopimus on kuitenkin ei-sitova, Yhdysvallat jättäytyi pois prosessista jo aiemmin ja nyt Unkari harkitsee, ettei se hyväksykään sopimusta.