Uutiset Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä

Somalian kehitys on menossa kohti parempaa, mutta harva haluaa palata sinne vapaaehtoisesti

Maahanmuuttovirasto kannustaa kielteisen päätöksen saaneita somalialaisia turvapaikanhakijoita palaamaan takaisin kotimaahansa vapaaehtoisen paluun ohjelman avulla. Rahallisesta tuesta huolimatta vain harva palaa. Yksi syy on se, että kotimaasta lähdön syyt ovat yhä olemassa kielteisestä päätöksestä huolimatta, kertoo paperittomia somalialaisia haastatellut tutkija Abdirashid Ismail.
Bussi ja sen edessä ja päällä ihmisiä
Somaliasta tulleita pakolaisia Dolo Adon pakolaisleirillä Etiopiassa. Somalialaisia oli vuoden 2018 lopussa pakolaisina maailmalla lähes miljoona, suurin osa heistä Etiopiassa, Keniassa ja Jemenissä. (Kuva: UNICEF Ethiopia / CC BY-NC-ND 2.0)

Vain harva kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut turvapaikanhakija käyttää Maahanmuuttoviraston tarjoaman mahdollisuuden palata vapaaehtoisesti Suomesta Somaliaan. Viime vuonna lähtijöitä oli vain 11.

Kielteisen turvapaikkapäätöksen sai vuonna 2018 Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan yhteensä 111 somalialaista. Moni heistä jää mieluummin paperittomana Suomeen kuin palaa takaisin Somaliaan.

Siihen on useita syitä, sanoo Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkija Abdirashid Ismail, joka on haastatellut Suomessa paperittomina asuvia somalialaisia.

”Syyt jotka ovat ajaneet ihmiset pois kotimaastaan, vaikuttavat edelleen, vaikka turvapaikkapäätös olisi kielteinen”, hän muistuttaa.

Vapaaehtoisen paluun ohjelman kautta lähtevät saatetaan kotimaahan lentokentälle, ja he saavat harkinnanvaraisen avustuksen. Ohjelma on ollut olemassa jo vuosikausia, mutta sen toiminta vakinaistettiin vuonna 2015 voimaan tulleella lakimuutoksella.

Ohjelman vapaaehtoisuuden voi kyseenalaistaa, sillä vaihtoehtona on jäädä paperittomana Suomeen tai tulla pakkopalautetuksi. Paperittomien määrä Suomessa on viime vuosina kasvanut voimakkaasti, ja Diakonissalaitoksen arvion mukaan heitä on tällä hetkellä yhteensä 3 000–10 000.

Kielteisistä turvapaikkapäätöksistä ja palautuksista keskustellaan parhaillaan vilkkaasti, sillä poliisi keskeytti palautukset Irakiin sen jälkeen, kun Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) marraskuun puolivälissä tuomitsi Suomen Euroopan ihmisoikeussopimuksen rikkomisesta. Vuonna 2017 Suomi palautti turvapaikkaa hakeneen irakilaismiehen, joka pian paluunsa jälkeen tapettiin.

Irakilaismiehen tapaus ei ole ainoa laatuaan. Viime kesänä Somaliassa tapettiin 24-vuotias Osman Ali Abdirahman, jonka Suomi oli palauttanut Mogadishuun edellisenä keväänä. Abdirahman oli paennut terroristiryhmä Al-Shabaabia ja hakenut turvapaikkaa Suomesta, mutta saanut kielteisen päätöksen, Iltalehti uutisoi kesällä.

Palaajien asema yhteisössä heikko

Abdirashid Ismailin mukaan Suomeen tulleet somalialaiset voi lähtösyyn perusteella jakaa kahteen ryhmään. Noin viidesosa on lähtenyt maasta yleisen turvattomuuden ja väkivallan sekä työn, koulutuksen ja mahdollisuuksien puutteen vuoksi.

Kasvokuva miehestä valkovihreää taustaa vasten
Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkija Abdirashid Ismail on tutkinut paperittomuuden vaikutuksia Suomessa asuviin somaleihin ja heidän perheisiinsä. (Kuva: Silja Ylitalo / Maailma.net)

Loput kahdeksankymmentä prosenttia ovat paenneet henkilökohtaisen uhan vuoksi. Uhkaaja voi olla kuka tahansa: kapinallisryhmän jäsen, terroristi, sukulainen, entinen aviomies. Eräs Ismailin haastattelema jalkapalloilija oli yritetty tappaa, koska hän oli uhkauksista huolimatta tehnyt ottelussa kaksi maalia ja aiheuttanut vastustajajoukkueen häviön.

”Tällaista tapahtuu, koska maassa ei ole turvallista eikä oikeuslaitos toimi.”

Yksi syy siihen, miksi vain harva haluaa palata, on se, että matka Suomeen on usein tullut siirtolaiselle kalliiksi. Koska laillista tietä Eurooppaan ei pääse, ainoaksi vaihtoehdoksi jäävät kalliit ja vaaralliset ihmissalakuljettajien reitit.

”Matka voi kestää kolme vuotta, ja iso osa siitä kuluu salakuljettajien vankina Libyan autiomaassa. Ihmisiä kidutetaan ja raiskataan, jotkut myydään orjiksi, heidän rahansa viedään ja sukulaisilta kiristetään lisää. Kotimaahan jääneet perheet joutuvat myymään maansa ja kotinsa ja ottamaan velkaa pystyäkseen maksamaan salakuljettajille.”

Kun ihminen vihdoin pääsee Eurooppaan, hänen odotetaan voivan auttaa perhettään. Jos hänet sen sijaan palautetaan pennittömänä takaisin, hänen asemansa yhteisössä ei ole kovin hyvä.

”Palaajia pidetään epäonnistuneina, he syrjäytyvät ja marginalisoituvat.”

Asiantuntija on eri asemassa kuin työtön nuori

Yksi vapaaehtoisesti Suomesta Somaliaan palannut on Abdirizak Mohamed. Hänenkään kohdallaan kyse ei tosin ollut Maahanmuuttoviraston vapaaehtoisen paluun ohjelmasta vaan YK:n siirtolaisuusjärjestö IOM:n Mida Finnsom-hankkeesta, joka rahoittaa terveydenhuolto- ja koulutusalan asiantuntijoiden ja ammattilaisten paluuta Somaliaan.

Mohamed lähti Somaliasta jo vuonna 1983, ensin stipendin turvin opiskelemaan yliopistoon Sudaniin, sitten muutamaksi vuodeksi Egyptiin. Suomeen hän tuli vuonna 1990.

Suomessa Mohamed on toiminut muun muassa Suomen Somalia-verkoston ja Suomen somaliliiton puheenjohtajana. Tällä hetkellä hän viimeistelee väitöskirjaa johtamisesta Jyväskylän yliopistoon ja työskentelee muun muassa tutkijana Ihmisoikeusliitossa, Maahanmuuttovirastossa ja Johtamistaidon opistossa.

Vuonna 2015 Mohamed sai IOM:n hankkeen kautta mahdollisuuden lähteä Somalimaahan Hargeisaan paikallisen sairaalan johdon konsultiksi ja sen jälkeen Somaliaan Mogadishuun johtamaan kokonaan uutta, järjestöjen perustamaa sairaalaa.

”Olin ollut pitkään poissa ja halusin palata auttamaan Somaliaa tiedoillani ja taidoillani ja viedä sairaaloihin suomalaisia hyvän hallinnon periaatteita”, Mohamed sanoo.

Mohamedin mukaan hanke toimii, sillä korruption mahdollisuutta ei ole: raha ei kierrä, ainoastaan asiantuntemus. Maassa on kuitenkin edelleen vaarallista, ja viime aikoina väkivalta on lisääntynyt.

Kasvokuva miehestä kuviollista taustaa vasten
Abdirizak Mohamed työskentelee tällä hetkellä muun muassa tutkijana Ihmisoikeusliitossa silpomisen vastaiseen työhön liittyvässä hankkeessa. (Kuva: Silja Ylitalo / Maailma.net)

YK:n turvallisuusneuvoston marraskuun raportin mukaan Al-Shabaab tekee aktiivisesti iskuja sekä siviilejä, hallitusta että turvallisuusviranomaisia vastaan. Lisäksi tulvat ovat ajaneet satoja tuhansia ihmisiä kodeistaan. Sisäisiä pakolaisia on Somaliassa YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan tällä hetkellä yli 2,6 miljoonaa.

Mohamed ei pidä hyvänä ajatuksena palauttaa maahan kauan poissa olleita nuoria, joilla ei ole tiedossa työpaikkaa tai kansainvälisen järjestön suojelua.

”Suomessa tarvitaan siirtolaisia. Miksi palauttaa nuori, joka haluaa jäädä Suomeen, ei ole tehnyt rikoksia, on jo kotoutunut ja tottunut talveen ja pimeyteen?”

Somalia kehittyy, mutta hitaasti

Sekä Ismailin että Mohamedin mukaan Somalian kehitys on menossa ”ehdottomasti” kohti parempaa. Talous kasvaa, ja monen vuosikymmenen sekasorron jälkeen maassa on toimiva hallitus ja parlamentti. Tahti on kuitenkin hidas. Ismail ei usko, että ensi vuodeksi suunnitellut parlamenttivaalit toteutuvat.

”Hallituksen hallussa on vain osa alueista, ja monet osavaltiot eivät ole kovin yhteistyöhaluisia liittovaltion kanssa. Konflikteja on siellä ja täällä, ja erimielisyyttä on myös siitä, miten vaalit pitäisi järjestää.”

Jos ja kun vaalit joskus toteutuvat, se on iso asia, sillä maassa on viimeksi äänestetty vuonna 1969.

Vaikka suunta on parempaan, Ismailin mukaan Somaliasta puuttuu edelleen sekä poliittista kykyä että tahtoa, jotta maa voisi nousta kunnolla jaloilleen. Tahdonpuutteesta kertoo korkea korruptio, kykyjen puutteesta väkivalta ja turvattomuus. Paradoksaalisesti Al-Shabaabin hallitsemilla alueilla on jopa turvallisempaa kuin hallituksen hallinnassa olevalla – jos maksaa järjestön kiristämät suojelumaksut ja toimii sen sääntöjen mukaan.

Mohamed ja Ismail toivovat, että Suomi kantaisi vastuun Somaliaan palauttamistaan ihmisistä.

”Kun oikeudesta turvapaikkaan tulee poliittinen kysymys humanitaarisen tai ihmisoikeuskysymyksen sijaan, tällaisia asioita voi tapahtua”, Ismail sanoo Osman Ali Abdirahmanin kuolemaan viitaten.

Jotain muutoksia turvapaikkaprosessiin saattaa olla tiedossa, sillä irakilaismiehen palautuksen johdosta annetun EIT:n tuomion seurauksena Maahanmuuttovirasto on päättänyt käydä uudestaan läpi viidensadan maasta poistamista odottavan turvapaikanhakijan turvapaikkapäätökset

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi maahanmuuttoon, eriarvoisuuteen tai kestävään kehitykseen liittyvistä kysymyksistä?

Tämä asiakirja on tuotettu Euroopan unionin rahoitustuella. Tämän asiakirjan sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida missään olosuhteissa katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa.

Logo FVR 2019
Logo EU 2019 FVR
Logo 2019 Fingo pieni FVR

Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä pakolaisetsiirtolaisuuspolitiikkahallintosota ja rauhakonfliktiturvallisuus SomaliaSuomi

Lue myös

Eu:n lippuja suuren rakennuksen edustalla

EU:n kumppanuusneuvottelut Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden kanssa etenevät hitaasti – Komissaari Jutta Urpilaiselta vaaditaan nyt diplomaattista taitoa

EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin Jutta Urpilaisen (sd) pitäisi saada päätökseen kumppanuusneuvottelut, joita käydään unionin sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden välillä. Tehtävä on vaikea, sillä osapuolten intressit ovat hyvin erilaiset.
Toimittajat ottavat kuvia kylttiä pitelevästä luurangosta

Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa

Meksiko on yksi maailman vaarallisimmista maista toimittajille. Erityisen hankalaa on naistoimittajilla, jotka muiden uhkien lisäksi voivat joutua kokemaan seksuaalista ahdistelua, syrjintää ja miehiä suosivia asenteita työssään.
Puolilähikuva naisesta

Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma

Suomalaiset maahanmuuttajavanhempien lapset elävät usein kahdessa hyvin erilaisessa kulttuurissa. Moni onnistuu yhdistämään kummankin maailman parhaat puolet, mutta yhteiskunta ei sitä aina ymmärrä. “Jotkut ihmiset määrittelevät minut asettamalla minut kulttuuriin, joka on tuntematon itsellenikin”, sanoo Amina Mohamed.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies palestiinalaishuivi olkapäillään

Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”

Ahmed Abu Artema sai liikkeelle gazalaisten suurmielenosoitukset, joissa vaaditaan palestiinalaispakolaisille oikeutta palata kotiseuduilleen. Hän uskoo, että väkivallaton vastarinta johtaa konfliktin rauhanomaiseen ratkaisuun.
Kaksi nuorta miestä seisoo pellolla

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta

Afrikka voisi periaatteessa olla jopa ruokaomavarainen, mutta etenkään nuoria raskaana pidetty ala ei houkuttele. ”Meidän täytyy muuttaa tuo asenne ja saada heidät ymmärtämään, että maanviljely voi olla vaurauden, bisneksen ja mielihyvän lähde”, sanoo maatalousinstituutti IITA:n pääjohtaja Nteranya Sanginga.
Kulkusirkka

Satojen miljoonien kulkusirkkojen parvet tuhoavat satoa Itä-Afrikassa – ”Työntekijämme taistelevat lähes läpinäkymättömän tiheitä parvia vastaan”, kertoo Pelastakaa Lasten edustaja

Etiopia, Kenia ja Somalia kärsivät vakavimmasta kulkusirkkavitsauksesta vuosikymmeniin. Jopa 150 kilometriä päivässä liikkuvat sirkkaparvet voivat suistaa Afrikan sarven yhä pahempaan ruokakriisiin.
Nainen selaa kirjaa pöydän ääressä

2000-luvun oppikirjat kertovat edelleen vanhanaikaista tarinaa kehitysmaista – ”Kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä”, sanoo tutkija Eeva Rinne

Vastaako oppikirjojen kuvaus kehitysmaista nykypäivän todellisuutta, vai ovatko kirjat jämähtäneet kertomaan ikiaikaista savimajatarinaa? Voionmaan opiston opiskelijat selailivat oppikirjoja tutkijan kanssa ja havaitsivat, että niiden maailmankuvassa on päivittämisen varaa.
YK:n pääekonomisti Elliot Harris (vas.) ja YK:n talous- ja sosiaaliasioiden osaston edustaja Marta Roig  pöydän ääressä

Raportti: Vaurauserojen lisäksi myös maailman tuloerot ovat kasvaneet – Pohjoisamerikkalainen tienaa 16 kertaa afrikkalaista enemmän

Oxfamin mukaan 22 maailman rikkainta miestä omistaa enemmän kuin Afrikan naiset. Tuoreen YK-raportin mukaan myös tuloerot ovat kasvaneet, ja siinäkin rikkain yksi prosentti on voittanut.

Tuoreimmat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Satojen miljoonien kulkusirkkojen parvet tuhoavat satoa Itä-Afrikassa – ”Työntekijämme taistelevat lähes läpinäkymättömän tiheitä parvia vastaan”, kertoo Pelastakaa Lasten edustaja
2000-luvun oppikirjat kertovat edelleen vanhanaikaista tarinaa kehitysmaista – ”Kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä”, sanoo tutkija Eeva Rinne
Raportti: Vaurauserojen lisäksi myös maailman tuloerot ovat kasvaneet – Pohjoisamerikkalainen tienaa 16 kertaa afrikkalaista enemmän
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa
Keski-Aasian jäätiköt sulavat, ja sen on huomannut myös maanviljelijä Kylych Bekeshov – Kirgisiassa harva voi kuitenkaan varautua ilmastonmuutokseen
Yli puolet apua tarvitsevista elää vain kymmenessä maassa – Järjestö listasi vuoden pahimmat humanitaariset kriisit
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Työttömyyttä on pidetty yhtenä syynä arabikevään mielenosoituksiin – Tuoreen tutkimuksen mukaan merkitystä on liioiteltu