Uutiset

Sisällissodan arvet kirvelevät yhä El Salvadorissa

Maan korkein oikeus kumosi sisällissodan jälkeen voimaan tulleen armahduslain. Lain kumoamisen jälkeen ihmisyyden vastaisiin rikoksiin syyllistyneet voidaan ainakin periaatteessa saada tuomiolle.
Elsalvadorilaisen La Haciendan kylän asukkaat näyttävät armeijan vuonna 1980 murhaamien nunnien kuvia paikassa, jossa sotilaat rikoksensa tekivät. (Kuva: Edgardo Ayala / IPS.)

(IPS) -- El Salvadorissa pohditaan, pitäisikö sisällissodan aikana vakavia ihmisoikeusloukkauksia tehneitä vastaan nostaa syyte. Keskustelun herätti korkeimman oikeuden päätös, jolla kumottiin vuonna 1993 säädetty yleinen armahduslaki.

Korkein oikeus perusteli päätöstään sillä, että armahduslaki oli perustuslain vastainen ja loukkasi uhrien oikeuksia. Lain kumoamisen jälkeen sotarikoksiin ja ihmisyyden vastaisiin rikoksiin vuosien 1979–1992 sodan aikana syyllistyneet voidaan ainakin periaatteessa saada tuomiolle.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat moittineet armahduslakia sen voimaantulosta saakka. Niiden mielestä se edustaa rankaisemattomuuden kulttuuria ja suojelee ihmisoikeusrikoksiin syyllistyneitä sekä armeijan että vasemmistosissien riveissä.

"Ihmisoikeuksien loukkaajat eivät voi enää piiloutua armahduslain taakse, vaan heidän rikoksensa pitää tutkia heti ja kunnolla", vaatii El Salvadorin ihmisoikeuskomissiota johtava Miguel Montenegro, joka itsekin joutui pidätetyksi ja kidutetuksi sisällissodan aikana.

Puolesta ja vastaan

"Olemme odottaneet päätöstä vuosia, ilman sitä oikeus ei voi tapahtua", sanoo Engracia Echeverría Madeleine Lagadec -keskuksesta.

Echeverrían edustama ihmisoikeusjärjestö on saanut nimensä hallituksen joukkojen raiskaaman ja tappaman ranskalaisen nunnan mukaan. Armeija murhasi Madeleine Lagadecin hyökätessään kapinallisjärjestö FMLN:n ylläpitämään sairaalaan.

FMLN:n entinen päällikkö Salvador Samayoa kuitenkin katsoo, että maalla on riittävästi tekemistä nykyisten ongelmien kanssa ja vanhojen kaivelu veisi liikaa energiaa niiden ratkaisemiselta.

"Uskon, ettei El Salvadorin kansa eivätkä poliittiset puolueet halua palata sisällissodan rikoksiin, vaan ovat jo kääntäneet sivua", hän sanoo.

Pikainen armahdus

Armahduslain kannattajiin kuuluu myös sekä eläköityneitä että aktiivipalveluksessa olevia sotilaita, oikeistopoliitikkoja ja liikemiehiä. Laki säädettiin aikanaan vain viisi päivää sen jälkeen, kun YK:n asettama totuuskomitea oli julkaissut raportin 32 rikoksesta. Niistä 20 oli armeijan tekemiä ja 12 kapinallisten.

Armeijan syntilistalle kuuluivat muun muassa arkkipiispa Oscar Arnulfo Romeron murha 1980 ja neljän yhdysvaltalaisen nunnan murhat samana vuonna. Armeija tappoi myös satoja pienviljelijöitä. Totuuskomission mukaan FMLN puolestaan syyllistyi useiden hallitusta tukeneiden kaupunginjohtajien murhiin.

FMLN on nyt maan johtava puolue ja monella entisellä kapinallisella on valtion virka. Puolue arvosteli aiemmin armahduslakia, mutta päästyään valtaan 2009 se käänsi kelkkansa. Vuodesta 2014 maata on johtanut FMLN:n komentaja Salvador Sánchez Cerén.

Totuus ja oikeus

El Salvadorin sisällissodassa kuoli 70 000 ihmistä ja 8 000 katosi. Sodanaikaisten rikosten tutkiminen olisi mutkikasta, sillä todisteita on tuhoutunut ja todistajista monet ovat jo vainajia.

Ihmisoikeuspuolustaja Echeverría painottaa, että vaikka paljon tietoa on jo kadonnut, jotain on vielä löydettävissä, jos niin halutaan. Tärkeintä on saada tietää totuus.

"Emme halua syyllisille pitkiä vankilatuomioita. Haluamme heidän selittävän, miksi ihmiset tapettiin, vaikka heidän tiedettiin olevan siviilejä. Haluamme, että joku on vastuussa kuolemista ja että syylliset pyytävät anteeksi."

El Salvadorin faktat

  • Valtio Keski-Amerikassa
  • Asukkaita 6,4 miljoonaa
  • Kansallisen köyhyysrajan alla 37,8 %
  • Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 84,5 % (2012)
  • Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 116/188

(Lähde: YK)

ihmisoikeudetlakioikeus ja rikossota ja rauha El Salvador Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Vanha kivikirkko.

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan

Eritrean sotilaat kävivät Axumin kaupunkia läpi talo talolta, ryöstelivät omaisuutta ja tappoivat siviilejä, paljastaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportti. Etiopian ja Eritrean joukot ovat aiemmin kiistäneet, että Eritrean joukot olisivat osallistuneet Tigrayn konfliktiin.
Nepalinkielisten kirjojen selkämyksiä hyllyssä.

Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Nepalin valtio on ajanut kuningas Mahendran valtakaudesta 1955–1972 lähtien nepalia maan yleiskieleksi, ja lapsiaan kouluttaville vanhemmille on tullut tärkeimmäksi lasten nepalin ja englannin taito. Niinpä monia vähemmistökieliä ei enää puhuta.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.

Tuoreimmat

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi