Sisällissodan arvet kirvelevät yhä El Salvadorissa | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Sisällissodan arvet kirvelevät yhä El Salvadorissa

Maan korkein oikeus kumosi sisällissodan jälkeen voimaan tulleen armahduslain. Lain kumoamisen jälkeen ihmisyyden vastaisiin rikoksiin syyllistyneet voidaan ainakin periaatteessa saada tuomiolle.

Elsalvadorilaisen La Haciendan kylän asukkaat näyttävät armeijan vuonna 1980 murhaamien nunnien kuvia paikassa, jossa sotilaat rikoksensa tekivät. (Kuva: Edgardo Ayala / IPS.)

(IPS) -- El Salvadorissa pohditaan, pitäisikö sisällissodan aikana vakavia ihmisoikeusloukkauksia tehneitä vastaan nostaa syyte. Keskustelun herätti korkeimman oikeuden päätös, jolla kumottiin vuonna 1993 säädetty yleinen armahduslaki.

Korkein oikeus perusteli päätöstään sillä, että armahduslaki oli perustuslain vastainen ja loukkasi uhrien oikeuksia. Lain kumoamisen jälkeen sotarikoksiin ja ihmisyyden vastaisiin rikoksiin vuosien 1979–1992 sodan aikana syyllistyneet voidaan ainakin periaatteessa saada tuomiolle.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat moittineet armahduslakia sen voimaantulosta saakka. Niiden mielestä se edustaa rankaisemattomuuden kulttuuria ja suojelee ihmisoikeusrikoksiin syyllistyneitä sekä armeijan että vasemmistosissien riveissä.

"Ihmisoikeuksien loukkaajat eivät voi enää piiloutua armahduslain taakse, vaan heidän rikoksensa pitää tutkia heti ja kunnolla", vaatii El Salvadorin ihmisoikeuskomissiota johtava Miguel Montenegro, joka itsekin joutui pidätetyksi ja kidutetuksi sisällissodan aikana.

Puolesta ja vastaan

"Olemme odottaneet päätöstä vuosia, ilman sitä oikeus ei voi tapahtua", sanoo Engracia Echeverría Madeleine Lagadec -keskuksesta.

Echeverrían edustama ihmisoikeusjärjestö on saanut nimensä hallituksen joukkojen raiskaaman ja tappaman ranskalaisen nunnan mukaan. Armeija murhasi Madeleine Lagadecin hyökätessään kapinallisjärjestö FMLN:n ylläpitämään sairaalaan.

FMLN:n entinen päällikkö Salvador Samayoa kuitenkin katsoo, että maalla on riittävästi tekemistä nykyisten ongelmien kanssa ja vanhojen kaivelu veisi liikaa energiaa niiden ratkaisemiselta.

"Uskon, ettei El Salvadorin kansa eivätkä poliittiset puolueet halua palata sisällissodan rikoksiin, vaan ovat jo kääntäneet sivua", hän sanoo.

Pikainen armahdus

Armahduslain kannattajiin kuuluu myös sekä eläköityneitä että aktiivipalveluksessa olevia sotilaita, oikeistopoliitikkoja ja liikemiehiä. Laki säädettiin aikanaan vain viisi päivää sen jälkeen, kun YK:n asettama totuuskomitea oli julkaissut raportin 32 rikoksesta. Niistä 20 oli armeijan tekemiä ja 12 kapinallisten.

Armeijan syntilistalle kuuluivat muun muassa arkkipiispa Oscar Arnulfo Romeron murha 1980 ja neljän yhdysvaltalaisen nunnan murhat samana vuonna. Armeija tappoi myös satoja pienviljelijöitä. Totuuskomission mukaan FMLN puolestaan syyllistyi useiden hallitusta tukeneiden kaupunginjohtajien murhiin.

FMLN on nyt maan johtava puolue ja monella entisellä kapinallisella on valtion virka. Puolue arvosteli aiemmin armahduslakia, mutta päästyään valtaan 2009 se käänsi kelkkansa. Vuodesta 2014 maata on johtanut FMLN:n komentaja Salvador Sánchez Cerén.

Totuus ja oikeus

El Salvadorin sisällissodassa kuoli 70 000 ihmistä ja 8 000 katosi. Sodanaikaisten rikosten tutkiminen olisi mutkikasta, sillä todisteita on tuhoutunut ja todistajista monet ovat jo vainajia.

Ihmisoikeuspuolustaja Echeverría painottaa, että vaikka paljon tietoa on jo kadonnut, jotain on vielä löydettävissä, jos niin halutaan. Tärkeintä on saada tietää totuus.

"Emme halua syyllisille pitkiä vankilatuomioita. Haluamme heidän selittävän, miksi ihmiset tapettiin, vaikka heidän tiedettiin olevan siviilejä. Haluamme, että joku on vastuussa kuolemista ja että syylliset pyytävät anteeksi."

Lisää uusi kommentti