Uutiset

Sisällissodan arvet kirvelevät yhä El Salvadorissa

Maan korkein oikeus kumosi sisällissodan jälkeen voimaan tulleen armahduslain. Lain kumoamisen jälkeen ihmisyyden vastaisiin rikoksiin syyllistyneet voidaan ainakin periaatteessa saada tuomiolle.
Elsalvadorilaisen La Haciendan kylän asukkaat näyttävät armeijan vuonna 1980 murhaamien nunnien kuvia paikassa, jossa sotilaat rikoksensa tekivät. (Kuva: Edgardo Ayala / IPS.)

(IPS) -- El Salvadorissa pohditaan, pitäisikö sisällissodan aikana vakavia ihmisoikeusloukkauksia tehneitä vastaan nostaa syyte. Keskustelun herätti korkeimman oikeuden päätös, jolla kumottiin vuonna 1993 säädetty yleinen armahduslaki.

Korkein oikeus perusteli päätöstään sillä, että armahduslaki oli perustuslain vastainen ja loukkasi uhrien oikeuksia. Lain kumoamisen jälkeen sotarikoksiin ja ihmisyyden vastaisiin rikoksiin vuosien 1979–1992 sodan aikana syyllistyneet voidaan ainakin periaatteessa saada tuomiolle.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat moittineet armahduslakia sen voimaantulosta saakka. Niiden mielestä se edustaa rankaisemattomuuden kulttuuria ja suojelee ihmisoikeusrikoksiin syyllistyneitä sekä armeijan että vasemmistosissien riveissä.

"Ihmisoikeuksien loukkaajat eivät voi enää piiloutua armahduslain taakse, vaan heidän rikoksensa pitää tutkia heti ja kunnolla", vaatii El Salvadorin ihmisoikeuskomissiota johtava Miguel Montenegro, joka itsekin joutui pidätetyksi ja kidutetuksi sisällissodan aikana.

Puolesta ja vastaan

"Olemme odottaneet päätöstä vuosia, ilman sitä oikeus ei voi tapahtua", sanoo Engracia Echeverría Madeleine Lagadec -keskuksesta.

Echeverrían edustama ihmisoikeusjärjestö on saanut nimensä hallituksen joukkojen raiskaaman ja tappaman ranskalaisen nunnan mukaan. Armeija murhasi Madeleine Lagadecin hyökätessään kapinallisjärjestö FMLN:n ylläpitämään sairaalaan.

FMLN:n entinen päällikkö Salvador Samayoa kuitenkin katsoo, että maalla on riittävästi tekemistä nykyisten ongelmien kanssa ja vanhojen kaivelu veisi liikaa energiaa niiden ratkaisemiselta.

"Uskon, ettei El Salvadorin kansa eivätkä poliittiset puolueet halua palata sisällissodan rikoksiin, vaan ovat jo kääntäneet sivua", hän sanoo.

Pikainen armahdus

Armahduslain kannattajiin kuuluu myös sekä eläköityneitä että aktiivipalveluksessa olevia sotilaita, oikeistopoliitikkoja ja liikemiehiä. Laki säädettiin aikanaan vain viisi päivää sen jälkeen, kun YK:n asettama totuuskomitea oli julkaissut raportin 32 rikoksesta. Niistä 20 oli armeijan tekemiä ja 12 kapinallisten.

Armeijan syntilistalle kuuluivat muun muassa arkkipiispa Oscar Arnulfo Romeron murha 1980 ja neljän yhdysvaltalaisen nunnan murhat samana vuonna. Armeija tappoi myös satoja pienviljelijöitä. Totuuskomission mukaan FMLN puolestaan syyllistyi useiden hallitusta tukeneiden kaupunginjohtajien murhiin.

FMLN on nyt maan johtava puolue ja monella entisellä kapinallisella on valtion virka. Puolue arvosteli aiemmin armahduslakia, mutta päästyään valtaan 2009 se käänsi kelkkansa. Vuodesta 2014 maata on johtanut FMLN:n komentaja Salvador Sánchez Cerén.

Totuus ja oikeus

El Salvadorin sisällissodassa kuoli 70 000 ihmistä ja 8 000 katosi. Sodanaikaisten rikosten tutkiminen olisi mutkikasta, sillä todisteita on tuhoutunut ja todistajista monet ovat jo vainajia.

Ihmisoikeuspuolustaja Echeverría painottaa, että vaikka paljon tietoa on jo kadonnut, jotain on vielä löydettävissä, jos niin halutaan. Tärkeintä on saada tietää totuus.

"Emme halua syyllisille pitkiä vankilatuomioita. Haluamme heidän selittävän, miksi ihmiset tapettiin, vaikka heidän tiedettiin olevan siviilejä. Haluamme, että joku on vastuussa kuolemista ja että syylliset pyytävät anteeksi."

El Salvadorin faktat

  • Valtio Keski-Amerikassa
  • Asukkaita 6,4 miljoonaa
  • Kansallisen köyhyysrajan alla 37,8 %
  • Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 84,5 % (2012)
  • Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 116/188

(Lähde: YK)

ihmisoikeudetlakioikeus ja rikossota ja rauha El Salvador Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Musta-puna-vihreä Malawin lippu taivasta ja pilviä vasten.

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä

Ihmiskaupan uhreiksi joutuu Malawissa etenkin maaseudun naisia ja tyttöjä. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että tekijät selviytyvät usein vain sakoilla tai kokonaan ilman rangaistusta. ”Lainvalvojat eivät täysin ymmärrä lakia ja miten sitä pitäisi tulkita”, kritisoi ihmiskaupan vastaisten järjestöjen verkoston toiminnanjohtaja Caleb Thole.
Lapsi piirustusvälineiden kanssa kuvattuna ylhäältäpäin.

Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa

Koronaviruskriisistä seuraava ihmisten toimeentulon ja peruspalveluiden heikkeneminen voi syöstä lisää lapsia köyhyyteen. ”Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa”, muistuttaa Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.
Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.

Tuoreimmat

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset
Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
Unkari kielsi juridisen sukupuolen muuttamisen trans- ja intresukupuolisilta – ”Paluu pimeälle keskiajalle”

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
EU:hun pyrkivät siirtolaiset ahdingossa Balkanilla
Voisiko vaatteita valmistaa ekologisesti ja ilman hikipajoja? – Siihen tähtää uusi tutkimushanke
Kehitysyhteistyöstä tuli koronaviruksen torjuntaa – Moni suomalaisjärjestö jakaa nyt apua pandemian vaikutuksista kärsiville, mutta samalla pelätään lahjoitusten vähenemistä
Aavikkokulkusirkka on ”eloonjäämisen mestari”, jonka parvet voivat syödä päivässä 35 000 ihmisen ruuat – ”Ihmiset eivät uskalla viljellä, koska he tietävät, että ne ovat tulossa”, kertoo avustusjärjestön työntekijä Etiopiasta
”Monet pelkäävät, etteivät kuole koronaan vaan muihin tauteihin tai nälkään” – Afrikassa on todettu vielä vähän tartuntoja, mutta koronaviruksen vaikutukset näkyvät jo
Unkarin parlamentti kieltäytyi ratifioimasta naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista sopimusta – ”Yritys kääntää huomio pois maan omista epäonnistumisista”, sanoo Amnesty
Sudan kieltää tyttöjen sukuelinten silpomisen – Toimenpiteestä saa jatkossa kolmen vuoden vankeustuomion
Ensimmäinen koronavirustartunta todettu maailman suurimmalla pakolaisleirillä – ”Tämä pandemia voi viedä Bangladeshin kehitystä taaksepäin vuosikymmenillä”