Uutiset

Sisällissodan arvet kirvelevät yhä El Salvadorissa

Maan korkein oikeus kumosi sisällissodan jälkeen voimaan tulleen armahduslain. Lain kumoamisen jälkeen ihmisyyden vastaisiin rikoksiin syyllistyneet voidaan ainakin periaatteessa saada tuomiolle.
Elsalvadorilaisen La Haciendan kylän asukkaat näyttävät armeijan vuonna 1980 murhaamien nunnien kuvia paikassa, jossa sotilaat rikoksensa tekivät. (Kuva: Edgardo Ayala / IPS.)

(IPS) -- El Salvadorissa pohditaan, pitäisikö sisällissodan aikana vakavia ihmisoikeusloukkauksia tehneitä vastaan nostaa syyte. Keskustelun herätti korkeimman oikeuden päätös, jolla kumottiin vuonna 1993 säädetty yleinen armahduslaki.

Korkein oikeus perusteli päätöstään sillä, että armahduslaki oli perustuslain vastainen ja loukkasi uhrien oikeuksia. Lain kumoamisen jälkeen sotarikoksiin ja ihmisyyden vastaisiin rikoksiin vuosien 1979–1992 sodan aikana syyllistyneet voidaan ainakin periaatteessa saada tuomiolle.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat moittineet armahduslakia sen voimaantulosta saakka. Niiden mielestä se edustaa rankaisemattomuuden kulttuuria ja suojelee ihmisoikeusrikoksiin syyllistyneitä sekä armeijan että vasemmistosissien riveissä.

"Ihmisoikeuksien loukkaajat eivät voi enää piiloutua armahduslain taakse, vaan heidän rikoksensa pitää tutkia heti ja kunnolla", vaatii El Salvadorin ihmisoikeuskomissiota johtava Miguel Montenegro, joka itsekin joutui pidätetyksi ja kidutetuksi sisällissodan aikana.

Puolesta ja vastaan

"Olemme odottaneet päätöstä vuosia, ilman sitä oikeus ei voi tapahtua", sanoo Engracia Echeverría Madeleine Lagadec -keskuksesta.

Echeverrían edustama ihmisoikeusjärjestö on saanut nimensä hallituksen joukkojen raiskaaman ja tappaman ranskalaisen nunnan mukaan. Armeija murhasi Madeleine Lagadecin hyökätessään kapinallisjärjestö FMLN:n ylläpitämään sairaalaan.

FMLN:n entinen päällikkö Salvador Samayoa kuitenkin katsoo, että maalla on riittävästi tekemistä nykyisten ongelmien kanssa ja vanhojen kaivelu veisi liikaa energiaa niiden ratkaisemiselta.

"Uskon, ettei El Salvadorin kansa eivätkä poliittiset puolueet halua palata sisällissodan rikoksiin, vaan ovat jo kääntäneet sivua", hän sanoo.

Pikainen armahdus

Armahduslain kannattajiin kuuluu myös sekä eläköityneitä että aktiivipalveluksessa olevia sotilaita, oikeistopoliitikkoja ja liikemiehiä. Laki säädettiin aikanaan vain viisi päivää sen jälkeen, kun YK:n asettama totuuskomitea oli julkaissut raportin 32 rikoksesta. Niistä 20 oli armeijan tekemiä ja 12 kapinallisten.

Armeijan syntilistalle kuuluivat muun muassa arkkipiispa Oscar Arnulfo Romeron murha 1980 ja neljän yhdysvaltalaisen nunnan murhat samana vuonna. Armeija tappoi myös satoja pienviljelijöitä. Totuuskomission mukaan FMLN puolestaan syyllistyi useiden hallitusta tukeneiden kaupunginjohtajien murhiin.

FMLN on nyt maan johtava puolue ja monella entisellä kapinallisella on valtion virka. Puolue arvosteli aiemmin armahduslakia, mutta päästyään valtaan 2009 se käänsi kelkkansa. Vuodesta 2014 maata on johtanut FMLN:n komentaja Salvador Sánchez Cerén.

Totuus ja oikeus

El Salvadorin sisällissodassa kuoli 70 000 ihmistä ja 8 000 katosi. Sodanaikaisten rikosten tutkiminen olisi mutkikasta, sillä todisteita on tuhoutunut ja todistajista monet ovat jo vainajia.

Ihmisoikeuspuolustaja Echeverría painottaa, että vaikka paljon tietoa on jo kadonnut, jotain on vielä löydettävissä, jos niin halutaan. Tärkeintä on saada tietää totuus.

"Emme halua syyllisille pitkiä vankilatuomioita. Haluamme heidän selittävän, miksi ihmiset tapettiin, vaikka heidän tiedettiin olevan siviilejä. Haluamme, että joku on vastuussa kuolemista ja että syylliset pyytävät anteeksi."

El Salvadorin faktat

  • Valtio Keski-Amerikassa
  • Asukkaita 6,4 miljoonaa
  • Kansallisen köyhyysrajan alla 37,8 %
  • Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 84,5 % (2012)
  • Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 116/188

(Lähde: YK)

ihmisoikeudetlakioikeus ja rikossota ja rauha El Salvador Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Oranssilla valaistu rakennus veden yli.

Naisiin kohdistuva väkivalta on pandemia, jota ei voi ohittaa

Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvät tilastot kertoivat karusta todellisuudesta jo ennen koronapandemiaa. Kriisin myötä naisten ja tyttöjen ahdinko on kuitenkin syventynyt entisestään, kirjoittaa UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas.
Kaksi miestä vierekkäin, taustalla Afghanistan 2020 -logo.

Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista

Genevessä virtuaalisesti järjestettyyn avustuskonferenssiin osallistui 66 maata ja yli 30 avustusjärjestöä. Yli puolet Afganistanin budjetista kattavan kehitysavun ehtona on muun muassa demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä korruption vastaiseen toimintaan sitoutuminen.
Seinämaalaus, jossa ihmisten kuvia.

Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan

Vain runsaat 15 000 pakolaista on tänä vuonna sijoitettu uuteen kotimaahan. Tarvetta olisi 1,4 miljoonalla.
Kaksi patsasta, joille on laitettu kasvomaski.

Korona murjoo ihmisoikeuksia, demokratiaa ja vapaata kansalaisyhteiskuntaa – Korjausliikkeen aika on nyt

Poikkeustilaa on käytetty maailmalla hyvin kärkkäästi kitkemään demokraattista osallistumista ja vaientamaan kriittisiä ääniä, kirjoittaa Fingon kansalaisyhteiskunnan ja edunvalvonnan asiantuntija Pauliina Savola.

Tuoreimmat

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista
Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia
Raportti: Lapsiin kohdistui viime vuonna konflikteissa ennätysmäärä rikkomuksia – ”Voi hyvällä syyllä kysyä, onko maailma lakannut välittämästä”
Chilessä on valtava uusiutuvan energian potentiaali, mutta monet tavalliset kansalaiset eivät ole päässeet vielä hyötymään
Eurooppalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestöön suomalainen puheenjohtaja
Lääkeyhtiöiden patenteista koronalääkkeisiin halutaan luopua pandemian ajaksi – Sama tehtiin aids-epidemian huippuvuosina, ja miljoonia ihmishenkiä pelastui
Hyvä varautuminen pelasti ihmishenkiä taifuunien nuijiessa Filippiinejä – ”Ihmiset oikeasti uskoivat varoituksia”, kertoo suomalainen avustustyöntekijä

Luetuimmat

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua