Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Siirtolaisuus suuntautuu usein maalta kaupunkiin – Jos olosuhteet kotiseudulla kohenevat, moni voi jättää lähtemättä, sanoo tutkija

Ihmiset muuttavat rutkasti enemmän kotimaidensa sisällä kuin rajojen yli, vaikka uutisten perusteella voisi luulla muuta. Tutkija Andrea Cattaneo sanoo, että maaseudulla esimerkiksi viljavarastojen, kylmäsäilytyksen ja tukkumarkkinoiden kehittäminen loisi työpaikkoja ja houkuttelisi siten ihmisiä jäämään sijoilleen.
Henkilö kahden korin kanssa takaapäin kuvattuna
Kiinassa maaseudun ja kaupunkien välinen elintasoero on suuri, mikä ruokkii siirtolaisuutta. (Kuva: KS&Bear / Flickr.com / CC BY-SA 2.0)

(IPS) -- ”Vaikka muuttoliikkeisiin sisältyy omat haasteensa, ne edustavat taloudellisen, sosiaalisen ja inhimillisen kehityksen ydintä”, muistuttaa taloustieteilijä Andrea Cattaneo, joka laati YK:n ruokajärjestön FAOn tuoreen siirtolaisuutta koskevan raportin.

Se painottaa, että ihmiset muuttavat rutkasti enemmän kotimaidensa sisällä kuin rajojen yli, vaikka uutisten perusteella voisi luulla muuta. Yli miljardi kehitysmaiden asukasta on vaihtanut paikkakuntaa, useimmiten maalta kaupunkiin.

Pakomatkatkin suuntautuvat enimmäkseen kehitysmaasta toiseen.  Noin 85 prosenttia maailman pakolaisista on kehitysmaissa ja vähintään kolmannes on majoitettu maaseudulle.

Cattaneon mukaan kansallisen ja kansainvälisen siirtolaisuuden välillä on yhteys: synnyinseudultaan pois muuttaneet lähtevät ulkomaille viisi kertaa niin todennäköisesti kuin kotikulmille jääneet.

Lähdetään, kun on pakko

Ihmiset ovat liikkuneet aina, mutta nykyisin moni lähtee pakosta, ei omasta halustaan. Taustalla voi olla pitkittynyt kriisi mutta myös työn ja toimeentulon puute.

Esimerkiksi Kiinassa maaseudun ja kaupunkien välinen jyrkkä elintasokuilu on aiheuttanut valtavan maaltapaon. Vuosina 1990–2015 kaupunkilaisten osuus väestöstä kasvoi 26 prosentista 56:een.

Maaltapakoa aiheuttavat myös ympäristöongelmat ja maatalouden heikko tuottavuus. Tuoreen tutkimuksen mukaan lämpötilan nousu asteella kasvattaa maatalousvaltaisissa yhteiskunnissa maan sisäistä muuttoliikettä viisi prosenttia.

Infrastruktuurin sekä koulutuksen ja terveydenhuollon puuttuminen kiihdyttää maaltapakoa muun muassa Thaimaassa ja Ghanassa. FAO kehottaakin valtioita investoimaan maaseudulle, jotta muuttovirrat pysyvät tolkullisina.

Moni jää kotiin, jos olot kohenevat

Cattaneon mukaan muuttoliikkeiden suitsimisen avain ovat oikeanlaiset sijoitukset maaseudulle. Esimerkiksi viljavarastojen, kylmäsäilytyksen ja tukkumarkkinoiden kehittäminen loisi työpaikkoja ja houkuttelisi siten ihmisiä jäämään sijoilleen.

Paikallisten tarpeiden tulisi sanella sijoitusten luonne: yhtäällä kannattaa kehittää uusia elinkeinoja, toisaalla saattaa riittää viljelykasvien vaihtaminen ilmastonmuutosta kestäviin lajikkeisiin.

Sijoituksilla ei tyrehdytetä siirtolaisuutta kokonaan, mutta sen ei enää tarvitsisi olla pakon sanelemaa, Cattaneo pohtii.

”Muutto on vapaa valinta, mutta jos olosuhteet kotiseudulla kohenevat, moni voi jättää lähtemättä. Jotkut kuitenkin lähtevät, ja se on itse valittua, toimivaa siirtolaisuutta”, hän täsmentää.

Siirtolaisuudella on usein tärkeä osuus eriarvoisuuden vähentämisessä, ja se mainitaan keinona myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteessa numero kymmenen, joka pyrkii lisäämään tasa-arvoa valtioiden sisällä ja välillä.

Ugandassa avoimet ovet

Cattaneo muistuttaa, että ihmiset ovat voimavara. ”Jos siirtolaisille löytyy tuottavaa käyttöä, se vaurastuttaa kohdemaata.”

Uganda on näyttänyt esimerkkiä avaamalla ovensa Etelä-Sudanin ja Kongon demokraattisen tasavallan selkkauksia pakeneville. Ugandassa on jo 1,4 miljoonaa pakolaista, ja heillä on lupa etsiä työtä, käydä koulua ja saada terveydenhoitoa. Valtio antaa pakolaisperheille palan maata omaan käyttöön.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus kaupungitpakolaisetsiirtolaisuustyötalous Suomen IPS

Lue myös

Seinämaalaus, jossa ihmisten kuvia.

Uudet pakolaistilastot: Pakenemaan joutuneiden määrä on melkein kaksinkertaistunut vuosikymmenessä

Maailmassa oli viime vuonna ennätykselliset 79,5 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan. Samaan aikaan pakolaisuus ilmiönä on pitkittynyt, sanoo YK:n pakolaisjärjestö UNHCR.
Kaksi naista välissään pieni poika.

Koronaviruksen aiheuttama pelko kiristää pinnaa pakolaisleireillä Libanonissa – Äidit huolissaan mielenterveysongelmien kasvusta

Kun palestiinalaisäidit kirjoittivat karanteenikokemuksistaan sosiaalityöntekijöille, esille nousi huoli omasta mielenterveydestä. Libanonissa sijaitsevassa, neliökilometrin kokoisessa Ein El Hilwen pakolaisleirissä mielenterveysongelmat olivat yleisiä jo ennen koronaviruskriisiä. Yksi syy ovat äärimmäisen ahtaat asuinolot.
Joukko miehiä istumassa tuoleilla riveissä, osa kumartuneina.

Palautettujen siirtolaisten pelätään levittävän koronavirusta Keski-Amerikassa – Yhdysvallat ja Meksiko ovat karkottaneet siirtolaisia ilman testejä

Maailman pahin korona-alue, Yhdysvallat, ja siirtolaisten läpikulkumaa Meksiko ovat alkuvuodesta passittaneet tuhansia keskiamerikkalaisia kotiin testaamatta näitä. Esimerkiksi Guatemalassa jopa puolet tartunnoista on Yhdysvalloista karkotetuilla.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.
Mies halaa vanhassa metsässä valtavaa puuta

”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa

Kenialaisia ogiekeja on yritetty useasti häätää asuinalueiltaan. Uuden, alkuperäiskansojen perimätietoa ja historiaa hyödyntävän 3D-mallinnustekniikan avulla ogiekit ja muut alkuperäiskansat voivat puolustaa maitaan ja suojella luontoa.

Tuoreimmat

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet
Tuore raportti: Työntekijöiden heikolla ravitsemuksella kova hinta bisnekselle – Yritykset menettävät vuosittain jopa 850 miljardia dollaria