Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Siirtolaisuus suuntautuu usein maalta kaupunkiin – Jos olosuhteet kotiseudulla kohenevat, moni voi jättää lähtemättä, sanoo tutkija

Ihmiset muuttavat rutkasti enemmän kotimaidensa sisällä kuin rajojen yli, vaikka uutisten perusteella voisi luulla muuta. Tutkija Andrea Cattaneo sanoo, että maaseudulla esimerkiksi viljavarastojen, kylmäsäilytyksen ja tukkumarkkinoiden kehittäminen loisi työpaikkoja ja houkuttelisi siten ihmisiä jäämään sijoilleen.
Henkilö kahden korin kanssa takaapäin kuvattuna
Kiinassa maaseudun ja kaupunkien välinen elintasoero on suuri, mikä ruokkii siirtolaisuutta. (Kuva: KS&Bear / Flickr.com / CC BY-SA 2.0)

(IPS) -- ”Vaikka muuttoliikkeisiin sisältyy omat haasteensa, ne edustavat taloudellisen, sosiaalisen ja inhimillisen kehityksen ydintä”, muistuttaa taloustieteilijä Andrea Cattaneo, joka laati YK:n ruokajärjestön FAOn tuoreen siirtolaisuutta koskevan raportin.

Se painottaa, että ihmiset muuttavat rutkasti enemmän kotimaidensa sisällä kuin rajojen yli, vaikka uutisten perusteella voisi luulla muuta. Yli miljardi kehitysmaiden asukasta on vaihtanut paikkakuntaa, useimmiten maalta kaupunkiin.

Pakomatkatkin suuntautuvat enimmäkseen kehitysmaasta toiseen.  Noin 85 prosenttia maailman pakolaisista on kehitysmaissa ja vähintään kolmannes on majoitettu maaseudulle.

Cattaneon mukaan kansallisen ja kansainvälisen siirtolaisuuden välillä on yhteys: synnyinseudultaan pois muuttaneet lähtevät ulkomaille viisi kertaa niin todennäköisesti kuin kotikulmille jääneet.

Lähdetään, kun on pakko

Ihmiset ovat liikkuneet aina, mutta nykyisin moni lähtee pakosta, ei omasta halustaan. Taustalla voi olla pitkittynyt kriisi mutta myös työn ja toimeentulon puute.

Esimerkiksi Kiinassa maaseudun ja kaupunkien välinen jyrkkä elintasokuilu on aiheuttanut valtavan maaltapaon. Vuosina 1990–2015 kaupunkilaisten osuus väestöstä kasvoi 26 prosentista 56:een.

Maaltapakoa aiheuttavat myös ympäristöongelmat ja maatalouden heikko tuottavuus. Tuoreen tutkimuksen mukaan lämpötilan nousu asteella kasvattaa maatalousvaltaisissa yhteiskunnissa maan sisäistä muuttoliikettä viisi prosenttia.

Infrastruktuurin sekä koulutuksen ja terveydenhuollon puuttuminen kiihdyttää maaltapakoa muun muassa Thaimaassa ja Ghanassa. FAO kehottaakin valtioita investoimaan maaseudulle, jotta muuttovirrat pysyvät tolkullisina.

Moni jää kotiin, jos olot kohenevat

Cattaneon mukaan muuttoliikkeiden suitsimisen avain ovat oikeanlaiset sijoitukset maaseudulle. Esimerkiksi viljavarastojen, kylmäsäilytyksen ja tukkumarkkinoiden kehittäminen loisi työpaikkoja ja houkuttelisi siten ihmisiä jäämään sijoilleen.

Paikallisten tarpeiden tulisi sanella sijoitusten luonne: yhtäällä kannattaa kehittää uusia elinkeinoja, toisaalla saattaa riittää viljelykasvien vaihtaminen ilmastonmuutosta kestäviin lajikkeisiin.

Sijoituksilla ei tyrehdytetä siirtolaisuutta kokonaan, mutta sen ei enää tarvitsisi olla pakon sanelemaa, Cattaneo pohtii.

”Muutto on vapaa valinta, mutta jos olosuhteet kotiseudulla kohenevat, moni voi jättää lähtemättä. Jotkut kuitenkin lähtevät, ja se on itse valittua, toimivaa siirtolaisuutta”, hän täsmentää.

Siirtolaisuudella on usein tärkeä osuus eriarvoisuuden vähentämisessä, ja se mainitaan keinona myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteessa numero kymmenen, joka pyrkii lisäämään tasa-arvoa valtioiden sisällä ja välillä.

Ugandassa avoimet ovet

Cattaneo muistuttaa, että ihmiset ovat voimavara. ”Jos siirtolaisille löytyy tuottavaa käyttöä, se vaurastuttaa kohdemaata.”

Uganda on näyttänyt esimerkkiä avaamalla ovensa Etelä-Sudanin ja Kongon demokraattisen tasavallan selkkauksia pakeneville. Ugandassa on jo 1,4 miljoonaa pakolaista, ja heillä on lupa etsiä työtä, käydä koulua ja saada terveydenhoitoa. Valtio antaa pakolaisperheille palan maata omaan käyttöön.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus kaupungitpakolaisetsiirtolaisuustyötalous Suomen IPS

Lue myös

Ihmisiä ja telttoja leirillä.

Maan sisäisten pakolaisten määrä kasvanut tänä vuonna – ”Suurin osa säähän liittyvistä katastrofeista vasta tulossa”

Sekä konfliktit että luonnonkatastrofit ovat ajaneet ihmisiä pakolaiseksi kotimaidensa sisällä enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Koronavirus pahentaa tilannetta, sillä osa ihmisistä pelkää saavansa tartunnan evakuointikeskuksissa, kertoo tuore raportti.
Buddhalainen temppeli, jonka yllä värikkäitä rukouslippuja.

Korona ei vähentänyt siirtolaisten rahalähetyksiä Nepaliin, ainakaan vielä – Moni reagoi kriisin lähettämällä lisää rahaa

Pandemian alkukuukausina keväällä rahalähetykset notkahtivat, mutta ovat sittemmin lähteneet taas kasvuun. Kasvua on selitetty sillä, että siirtotyöläiset reagoivat kotimaan perheidensä talousahdinkoon lähettämällä enemmän rahaa sekä sillä, että aiemmin koronasulkujen pidättämät varat ovat päässeet perille.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhkat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.
Autoja jonossa.

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta

Miljoonia käytettyjä ajoneuvoja on viety viime vuosina Euroopasta, Yhdysvalloista ja Japanista kehittyviin maihin, etenkin Afrikan maihin. Ne saastuttavat ilmaa ja johtavat tieliikenneonnettomuuksiin, varoittaa YK:n ympäristöohjelma Unep.
Norsun veden äärellä.

Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta

Botswanassa on kuollut tänä vuonna satoja norsuja. Virallinen syy on sinilevä, mutta tutkinnan läpinäkymättömyys on synnyttänyt spekulointia siitä, että hallitus yrittää peitellä jotakin kuolemiin liittyvää.

Tuoreimmat

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”