Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Siirtolaisuus suuntautuu usein maalta kaupunkiin – Jos olosuhteet kotiseudulla kohenevat, moni voi jättää lähtemättä, sanoo tutkija

Ihmiset muuttavat rutkasti enemmän kotimaidensa sisällä kuin rajojen yli, vaikka uutisten perusteella voisi luulla muuta. Tutkija Andrea Cattaneo sanoo, että maaseudulla esimerkiksi viljavarastojen, kylmäsäilytyksen ja tukkumarkkinoiden kehittäminen loisi työpaikkoja ja houkuttelisi siten ihmisiä jäämään sijoilleen.
Henkilö kahden korin kanssa takaapäin kuvattuna
Kiinassa maaseudun ja kaupunkien välinen elintasoero on suuri, mikä ruokkii siirtolaisuutta. (Kuva: KS&Bear / Flickr.com / CC BY-SA 2.0)

(IPS) -- ”Vaikka muuttoliikkeisiin sisältyy omat haasteensa, ne edustavat taloudellisen, sosiaalisen ja inhimillisen kehityksen ydintä”, muistuttaa taloustieteilijä Andrea Cattaneo, joka laati YK:n ruokajärjestön FAOn tuoreen siirtolaisuutta koskevan raportin.

Se painottaa, että ihmiset muuttavat rutkasti enemmän kotimaidensa sisällä kuin rajojen yli, vaikka uutisten perusteella voisi luulla muuta. Yli miljardi kehitysmaiden asukasta on vaihtanut paikkakuntaa, useimmiten maalta kaupunkiin.

Pakomatkatkin suuntautuvat enimmäkseen kehitysmaasta toiseen.  Noin 85 prosenttia maailman pakolaisista on kehitysmaissa ja vähintään kolmannes on majoitettu maaseudulle.

Cattaneon mukaan kansallisen ja kansainvälisen siirtolaisuuden välillä on yhteys: synnyinseudultaan pois muuttaneet lähtevät ulkomaille viisi kertaa niin todennäköisesti kuin kotikulmille jääneet.

Lähdetään, kun on pakko

Ihmiset ovat liikkuneet aina, mutta nykyisin moni lähtee pakosta, ei omasta halustaan. Taustalla voi olla pitkittynyt kriisi mutta myös työn ja toimeentulon puute.

Esimerkiksi Kiinassa maaseudun ja kaupunkien välinen jyrkkä elintasokuilu on aiheuttanut valtavan maaltapaon. Vuosina 1990–2015 kaupunkilaisten osuus väestöstä kasvoi 26 prosentista 56:een.

Maaltapakoa aiheuttavat myös ympäristöongelmat ja maatalouden heikko tuottavuus. Tuoreen tutkimuksen mukaan lämpötilan nousu asteella kasvattaa maatalousvaltaisissa yhteiskunnissa maan sisäistä muuttoliikettä viisi prosenttia.

Infrastruktuurin sekä koulutuksen ja terveydenhuollon puuttuminen kiihdyttää maaltapakoa muun muassa Thaimaassa ja Ghanassa. FAO kehottaakin valtioita investoimaan maaseudulle, jotta muuttovirrat pysyvät tolkullisina.

Moni jää kotiin, jos olot kohenevat

Cattaneon mukaan muuttoliikkeiden suitsimisen avain ovat oikeanlaiset sijoitukset maaseudulle. Esimerkiksi viljavarastojen, kylmäsäilytyksen ja tukkumarkkinoiden kehittäminen loisi työpaikkoja ja houkuttelisi siten ihmisiä jäämään sijoilleen.

Paikallisten tarpeiden tulisi sanella sijoitusten luonne: yhtäällä kannattaa kehittää uusia elinkeinoja, toisaalla saattaa riittää viljelykasvien vaihtaminen ilmastonmuutosta kestäviin lajikkeisiin.

Sijoituksilla ei tyrehdytetä siirtolaisuutta kokonaan, mutta sen ei enää tarvitsisi olla pakon sanelemaa, Cattaneo pohtii.

”Muutto on vapaa valinta, mutta jos olosuhteet kotiseudulla kohenevat, moni voi jättää lähtemättä. Jotkut kuitenkin lähtevät, ja se on itse valittua, toimivaa siirtolaisuutta”, hän täsmentää.

Siirtolaisuudella on usein tärkeä osuus eriarvoisuuden vähentämisessä, ja se mainitaan keinona myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteessa numero kymmenen, joka pyrkii lisäämään tasa-arvoa valtioiden sisällä ja välillä.

Ugandassa avoimet ovet

Cattaneo muistuttaa, että ihmiset ovat voimavara. ”Jos siirtolaisille löytyy tuottavaa käyttöä, se vaurastuttaa kohdemaata.”

Uganda on näyttänyt esimerkkiä avaamalla ovensa Etelä-Sudanin ja Kongon demokraattisen tasavallan selkkauksia pakeneville. Ugandassa on jo 1,4 miljoonaa pakolaista, ja heillä on lupa etsiä työtä, käydä koulua ja saada terveydenhoitoa. Valtio antaa pakolaisperheille palan maata omaan käyttöön.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus kaupungitpakolaisetsiirtolaisuustyötalous Suomen IPS

Lue myös

Viisi naista kanoja sylissään

El Salvadorissa etsitään maaseudulta amerikkalaisen unelman korvaajaa

Miljoonat elsalvadorilaiset ovat muuttaneet Yhdysvaltoihin, mutta osa myös joutuu palaamaan takaisin. Uusi hanke kannustaa etsimään elantoa maaseudulta. Yhdysvalloista palanneen Lorena Mejían yhdistys kasvattaa kanoja.
Nainen katsoo koristeltua raja-aitaa Meksikossa

Meksiko avasi rajansa siirtolaisille – Tulijat saavat vuoden oleskeluluvan ja mahdollisuuden tehdä töitä

Meksiko avasi tammikuussa rajansa tuhansille ihmisille, jotka pakenevat Keski-Amerikan maiden väkivaltaa ja köyhyyttä. Taustalla on uuden presidentin Andrés Manuel López Obradorin politiikka.
Miespuolinen maanviljelijä lehmänsä vieressä

Ilmastonmuutos ajaa ihmisiä siirtolaisiksi Keski-Amerikassa

Turvattomuus ei ole ainoa syy siihen, miksi Keski-Amerikan maista lähdetään siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin. Elsalvadorilaisen maanviljelijän Gilberto Gómezin kolme lasta lähtivät, kun ilmastonmuutos teki elämästä kotikylässä liian vaikeaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nora Repo-Saeed

Turvapaikanhakijoiden hätä näkyy neuvontapalveluissa – Auttajat ovat huolissaan oikeusturvasta: ”Suomessa ei kyseenalaisteta riittävästi viranomaisten päätöksiä”

Kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat hakevat apua muun muassa Pakolaisneuvonnasta ja Helsingin monikulttuurisesta päiväkeskus Mosaiikista. Työntekijöiden mukaan viime vuosien lakimuutokset ja huolimattomasti tehdyt päätökset heikentävät turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa.
Teddykarhu

Suomen raportti lapsen oikeuksien sopimuksesta on toista vuotta myöhässä – Järjestöt huolissaan Suomen suhtautumisesta ihmisoikeusvelvoitteisiin

Suomen piti raportoida YK:n lapsen oikeuksien komitealle heinäkuussa 2017, mutta raporttia ei ole vieläkään saatu valmiiksi. Ulkoministeriön mukaan syynä on raporttisuma.
Kaksi miestä työskentelee nahanvärjäysaltailla

Globaali työttömyys on laskenut finanssikriisiä edeltäviin lukuihin, mutta ”työssäkäynti ei aina takaa kunnon elintasoa”, varoittaa Kansainvälinen työjärjestö

Yksi 20 työikäisestä on työttömänä. Työttömyysluvut ovat laskeneet, mutta uudet trendit, kuten teknologia, saattavat uhata työmarkkinoilla viime vuosina saavutettuja edistysaskeleita, varoitetaan uudessa raportissa.
Viisi naista kanoja sylissään

El Salvadorissa etsitään maaseudulta amerikkalaisen unelman korvaajaa

Miljoonat elsalvadorilaiset ovat muuttaneet Yhdysvaltoihin, mutta osa myös joutuu palaamaan takaisin. Uusi hanke kannustaa etsimään elantoa maaseudulta. Yhdysvalloista palanneen Lorena Mejían yhdistys kasvattaa kanoja.

Luetuimmat

Turvapaikanhakijoiden hätä näkyy neuvontapalveluissa – Auttajat ovat huolissaan oikeusturvasta: ”Suomessa ei kyseenalaisteta riittävästi viranomaisten päätöksiä”
Avustusjärjestöt: Syyriassa kuollut lapsia hypotermiaan – Perheet pakenevat taisteluita jalkaisin ja autojen lavoilla
Pula naisista lisää ihmiskauppaa Kiinassa ja Intiassa – Kauppias on usein oma sukulainen
Tutkimus: Monet länsimaisten brändien vaatteet viimeistellään intialaisnaisten kodeissa – Tuntipalkka voi olla vain 13 senttiä
Amnesty: Arabiemiirikunnat ohjaa länsimailta ostamiaan aseita Jemeniin sotarikoksiin syyllistyneille joukoille
Miinanraivaus etenee hitaasti Irakissa – Pelkästään Mosulissa on 7,6 miljoonaa tonnia vaarallista jätettä ja raivaukseen menee 8 vuotta, arvioi YK
Brasiliassa on murhattu tänä vuonna jo toistasataa naista – Rankaisemattomuus viestii, että väkivalta on sallittua, varoittaa ihmisoikeuskomissio
Venäjällä ensimmäinen rikostutkinta ”ei-toivottuun” ulkomaiseen järjestöön kuulumisesta
Raportti kertoo työpaikkakiusaamisesta ja syrjinnästä ihmisokeusjärjestö Amnestyssa – Suomen Amnestyn mukaan työtyytyväisyys hyvällä tolalla
Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen