Uutiset

Siat tuottavat sähköä Brasiliassa

Brasilialaiseen Entre Rios do Oesten kaupunkiin on ideoitu ja toteutettu minilämpövoimala, joka käyttää kahdeksantoista sikafarmin tuottamaa biokaasua. Energiakuluista syntyvät säästöt sijoitetaan terveyteen ja koulutukseen.
Mies maatilalla
Claudinei Steinilla on 7300 sikaa lihotettavana, kunnes ne painavat 23 kiloa. Niiden lihotusaikana tuottama lanta muuttuu kompostorissa sekä biokaasuksi että luonnonmukaiseksi lannoitteeksi. (Kuva: Mario Osava / IPS)

(IPS) -- Lounaisbrasilialaisessa Entre Rios do Oesten kunnassa asuu 4 400 ihmistä ja 155 000 sikaa. Sikojen kasvatus onkin seudun pääelinkeino. Heinäkuusta lähtien siat ovat myös tuottaneet sähköä.

Kaupunkiin on ideoitu ja toteutettu minilämpövoimala, joka käyttää kahdeksantoista sikafarmin tuottamaa biokaasua.

Hankkeen mahdollisti uusia uria aukova teknis-kaupallinen sopimus brasilialais-paraguaylaisen Itaipun vesivoimalan opetus- ja kehitystutkimuskeskuksen PTI:n, CIBiogás-yhdistyksen, kaupunginhallituksen, voimayhtiö Copelin ja sikafarmareiden kesken.

Kaupunki ostaa farmareilta biokaasun, josta saatava sähkö johdetaan Copelin jakeluverkkoon ja sieltä kaupungin 72 hallintorakennukseen ja kouluun.

”Energiakuluista syntyvät säästöt sijoitamme terveyteen ja koulutukseen. Seuraavassa vaiheessa laitamme katuvalot”, pormestari Jones Heiden sanoo.

Sähköä yli tarpeen

Voimala nielee päivittäin 4 600 kuutiometriä biokaasua, joka puristuu 39 000 sian tuottamasta 215 tonnista lantaa. Energiaa se tuottaa 250 megawattituntia kuussa, mikä on 43 prosenttia enemmän kuin kaupungin omistamat kiinteistöt kuluttavat.

Lähialueella toimivista yli sadasta sikatilasta vain 18 on mukana. Tilojen täytyy olla kaasuputkiverkoston ulottuvilla, eivätkä kaikki ole valmiita sijoittamaan kompostoriin, joka muuttaa lannan luonnonmukaiseksi lannoitteeksi samalla kun uuttaa siitä biokaasua.

”Jotkut eivät tulleet mukaan, sillä kompostorilainan takaisinmaksuun menisi yli kymmenen vuotta. Alkuperäisistä 19 osallistujasta yksi sitä vastoin vetäytyi, sillä hän päättikin rakentaa yksityisyrityksenä oman kompostorinsa ja generaattorinsa. Hän hyödyntää yli neljäntuhannen sikansa yltäkylläistä lannantuotantoa”, projektiin osallistuva sikafarmari Claudinei Stein kertoo.

Ei vain rahan takia

Steinilla itsellään on 7 300 possua, joiden lihotuksen Friella-yhtiö on hänelle ulkoistanut. Kun siat saavuttavat riittävän painon, yhtiö käy hakemassa ne takaisin.

Stein arvioi, että vaikka hän saa lihotettavista possuista vähemmän lantaa kuin jos kasvattaisi sikoja koko niiden elinkaaren, hän ansaitsee niillä 1 800–2 000 realia (335–385 euroa) kuussa. Se riittää, jotta hän saa kahdeksassa vuodessa maksettua 75 000 realin (17 700 euroa) kompostorilainan.

Sikafarmari ei olekaan hankkeessa mukana pelkästään rahan takia. Biokaasutulot ovat sivuseikka, tärkeämpää on saada kompostorista luonnonmukaista lannoitetta maissi- ja soijapapuviljelmille ja samalla parantaa ympäristön tilaa. Kompostori poistaa hajut sekä torjuu hyttysiä ja pohjaveden pilaantumista.

Joki puhdistui

Entre Riosin biokaasuvoimala ei ole seudun ensimmäinen laatuaan. Vuonna 2014 CIBiogás käynnisti voimalaprojektin Marechal Candido Rondonin kunnassa, mutta se ei pysynyt käynnissä kauankaan. Voimalaosuuskunnan 33 alkuperäisestä jäsenestä vain 15 on jäljellä, voimala on suljettu ja biokaasu myydään läheiselle siipikarjatehtaalle.

CIBiogásin teknologisen kehityksen johtaja Rafael González sanoo, ettei tuokaan projekti silti epäonnistunut, päinvastoin. ”Sen tarkoituskaan ei ollut muodostua taloudellisesti kannattavaksi, vaan parantaa ympäristöä, puhdistaa joki”, González sanoo.

Sitä paitsi projekti tavallaan jatkuu yhä. Joka päivä 250 kuutiometriä biokaasua matkaa 25-kilometrisen putkiston läpi ja paikalliset perheet edelleen käyttävät kaasua kodeissaan, esimerkiksi maidon pastörointiin. Toimeliaisuus on kuitenkin niin vaatimatonta, ettei siitä saada taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa.

maatalouseläimetuusiutuva energia Brasilia Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Puolilähikuva naisesta

Keniassa naispoliitikko joutuu sietämään julkisia nöyryytyksiä ja väkivallalla uhkailua – Korona hidastaa tasa-arvokehitystä entisestään

Keniassa naisia suljetaan ulos poliittisesta päätöksenteosta pitämällä kokouksia öisin ja päättämällä asioista ”poikien klubeissa”, sanoo Nairobin maakuntakokouksen entinen edustaja Asha Abdi. Koronan vuoksi politiikan tasa-arvoon tähtäävät aloitteet ovat jääneet taka-alalle.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.

Tuoreimmat

Keniassa naispoliitikko joutuu sietämään julkisia nöyryytyksiä ja väkivallalla uhkailua – Korona hidastaa tasa-arvokehitystä entisestään
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”
Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö
Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa
Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon
Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”
Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten