Uutiset

Senegal: Marokosta palautettuja nuoria yritetään saada kiinnostumaan maanviljelystä

Syksyllä mediassa näytettiin afrikkalaisia siirtolaisia, jotka yrittivät päästä Europpaan Marokon ja Espanjan rajan yli. Suurin osa heistä oli kotoisin Senegalista ja ympäröivistä maista. Nyt Senegal yrittää saada palautettuja nuoria kiinnostumaan elinkeinosta maanviljelyksessä.

Marokosta väkisin Senegaliin palautettu Mamdou Diop, 28, ei ole toipunut seikkailustaan. Hän oli yksi niistä sadoista afrikkalaisista, jotka pyrkivät syyskuussa Eurooppaan Marokossa sijaitsevien, Espanjan hallitsemien Ceutan ja Mellilan kautta.

Tiedotusvälineissä ympäri maailmaa nähtiin kuvia siirtolaisista, jotka yrittivät päästä Ceutaa ja Melillaa ympäröivien aitojen yli. Suurin osa heistä oli kotoisin Senegalista, Malista, Ghanasta, Guineasta ja Nigeriasta.

Diop elelee taas perheensä parissa Senegalissa, mutta hänen on vaikea toipua epäonnistuneesta yrityksestä saada parempi elämä Euroopassa.

”Salakuljettajat Marokon ja Espanjan rajalla veivät kaikki rahamme ja jättivät meidät oman onnemme nojaan. Ainoat vaihtoehtomme olivat päästä jotenkin sisään tai palata kotiin kaikkien pilkan kohteeksi”, myös Marokosta palautettu Ousmane Ngom sanoo.

Ngom on palannut entiseen hommaansa katukaupustelijaksi Senegalin pääkaupungin Dakarin vilkkaalle Sandaga-torille.

Teknisen ja ammatillisen koulutuksen ministeriön mukaan Senegalin virallinen työttömyysaste on 14,7 prosenttia.

Ngom oli lähtenyt kohti Eurooppaa liittyäkseen veljensä seuraan Italiassa. Hän palasi pennittömänä Marokon hallituksen järjestämällä tilauslennolla lokakuussa. Samaan aikaan palautettiin 2 541 Länsi-Afrikan maiden kansalaista.

Kansalaisten palautus sai Senegalin hallituksen käynnistämään ohjelman otsikolla Siirtolaisten paluu maanviljelykseen. Siihen liittyvät saavat 5 871 euron alkupääoman, jolla heidän pitäisi selvitä ensimmäisen sadon myyntiin asti.

Ohjelman yksityiskohtia ei ole vielä julkistettu. Monet Dakarissa epäilevät, haluavatko nämä seikkailuun tottuneet, ”lännen kirkkaisiin valoihin pyrkivät” nuoret kuokkia Afrikan kuivia peltoja alkeellisilla työkaluilla.

Senegalin maatalous- ja vesiministerin Habib Syn mukaan ohjelman tarkoitus on auttaa nuoria ”ansaitsemaan kunniallinen elanto ja edistää hallituksen politiikkaa maatalouden monipuolistamiseksi”.

Senegaliin palautetuista muodostetaan kymmenen 50 hengen ryhmää. Jokainen niistä saa sata hehtaaria hyvää maatalousmaata ja työkaluja. Ensimmäisen vuoden aikana ryhmät saavat myös siemeniä ja lannoitteita, ja niitä opastaa ranskalainen vapaaehtoistyöntekijä.

Ohjelma käynnistyy joulukuussa 2006.

”Tämän ohjelman avulla haluamme näyttää kansalaisemme palauttaneille maille ja myös Euroopan maille, että me pystymme hoitamaan asiamme itse”, Sy sanoo vakuuttaen, ettei ohjelmalle etsitä ulkopuolista rahoitusta.

Ohjelmaan osallistuvat nuoret eivät tiedä maanviljelystä juuri mitään. Hallitus on perustanut heidän kouluttamisekseen 168 000 euron rahaston.

Senegalilaisilla on maine tottuneina maankiertäjinä. Kolme miljoonaa senegalilaista on lähtenyt maailmalle 11 miljoonan asukkaan maasta. He lähettävät perheilleen kotiin 503 miljoonaa euroa vuodessa.

Laittoman toiminnan kitkemiseksi Senegalin ja Ranskan hallitukset ovat neuvotelleet rahoituksesta Ranskassa eläville senegalilaisille, jotka haluavat investoida kotimaahansa. Senegal on keskustellut myös Italian hallituksen kanssa siellä asuvien kansalaistensa auttamisesta.

Laiton siirtolaisuus on yleinen ongelma kaikkialla maailmassa. Bisneksen tuottoisuus tekee siitä vaikeasti kitkettävän.

Kansainvälisen siirtolaisjärjestön (IOM) mukaan maailmanlaajuisiksi verkostoiksi järjestäytyneet salakuljettajat nettoavat laittomien siirtolaisten kuljettamisesta 9,2 miljardia euroa vuodessa.

Maailman 180 miljoonasta siirtolaisesta vain 20-22 prosenttia elää uusissa kotimaissaan laillisesti.

maatalousnuoriso Senegal

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Yksityisautoilu on elintasosairaus -kyltti ja mielenosoittajia

Suomalaisjärjestöt raportoivat YK:lle ihmisoikeusongelmista – Varjoraportti nostaa esiin muun muassa terveydenhuollon eriarvoisuuden ja ilmastonmuutoksen

Suomen on otettava vakavasti pitkään jatkuneet ihmisoikeusongelmat, joista osaa koronapandemia on entisestään syventänyt, vaatii 24 järjestön ensimmäinen yhteisraportti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisesta.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Selvitys: Suomalaisten vaateyritysten avoimuus on parantunut – Pienet pärjäävät isoja paremmin

Yhä useampi suomalainen vaatebrändi julkaisee tehdaslistansa ja kertoo ilmastotoimistaan, käy ilmi Eetin selvityksestä. Järjestö peräänkuuluttaa parempaa avoimuutta etenkin riskimaissa tuottavien yritysten toimintaan.
Erivärisiä lippuja narulla, taustalla vuoret.

Entisten maaorjien asema on Nepalissa yhä surkea – Suomen Lähetysseura aloittaa uuden hankkeen vapautettujen orjien ihmisoikeuksien puolustamiseksi

Nepalin haliyat vapautettiin maaorjuudesta vuonna 2008, mutta monet eivät vieläkään tunne oikeuksiaan. Uusi EU:n rahoittama hanke kerää tietoa tilanteesta mobiilisovelluksen avulla.
Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.