Uutiset

Senegal kielsi kerjäämisen yleisillä paikoilla

Senegal kielsi elokuussa lailla kerjäämisen yleisillä teillä, aukioilla ja toreilla. Kadut ovat nyt siistimmät, mutta köyhyys ei ole kadonnut.

Senegal kielsi elokuussa lailla kerjäämisen yleisillä teillä, aukioilla ja toreilla.

 "Matka taittuu nyt aiempaa nopeammin keskustassa, jonka tiet olivat ennen tukossa kerjäläisten takia", pääkaupungissa Dakarissa asuva taksinkuljettaja Babacar Diagne kiittelee.

Senegalin pääministeri Souleymane Ndéné Ndiaye sanoo, että kerjääminen oli järjestäytynyttä toimintaa, jossa nuoret lähetettiin toisten asialle.

Hänen mukaansa islamilaisten koulujen oppilaat ja muut vähäosaiset saavat edelleen jatkaa almujen anelua moskeijoiden ja kirkkojen liepeillä.

Dakarissa arvioidaan olevan 7 000 - 8 000 kerjuulla elävää lasta ja epälukuisa määrä invalideja tai muista syistä kerjääviä aikuisia.

Länsi-Afrikan maissa on tapana lähettää lapsia yli rajojen uskonnollisiin kouluihin. Perhe ei monesti pysty maksamaan koululle, ja koulu lähettää lapset kerjuulle. Osaa opettajista epäillään lasten taloudellisesta hyväksikäytöstä.

Kielto on nostattanut perinteiset kerjäläiset vastalausemielenosoituksiin, joissa päättäjiä syytetään mielivallasta.

Islamilaiset koulut ovat esittäneet, että valtion pitäisi järjestää ruokailu niiden opiskelijoille, jos nämä eivät saa enää kerjätä.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat lakiin tyytyväisiä, mutta edellyttävät valtion auttavan puutteenalaisia löytämään muun leipäpuun kerjäämisen tilalle.

syrjäytyminenköyhyyslapsetlaki Senegal

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Yksityisautoilu on elintasosairaus -kyltti ja mielenosoittajia

Suomalaisjärjestöt raportoivat YK:lle ihmisoikeusongelmista – Varjoraportti nostaa esiin muun muassa terveydenhuollon eriarvoisuuden ja ilmastonmuutoksen

Suomen on otettava vakavasti pitkään jatkuneet ihmisoikeusongelmat, joista osaa koronapandemia on entisestään syventänyt, vaatii 24 järjestön ensimmäinen yhteisraportti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisesta.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Selvitys: Suomalaisten vaateyritysten avoimuus on parantunut – Pienet pärjäävät isoja paremmin

Yhä useampi suomalainen vaatebrändi julkaisee tehdaslistansa ja kertoo ilmastotoimistaan, käy ilmi Eetin selvityksestä. Järjestö peräänkuuluttaa parempaa avoimuutta etenkin riskimaissa tuottavien yritysten toimintaan.
Erivärisiä lippuja narulla, taustalla vuoret.

Entisten maaorjien asema on Nepalissa yhä surkea – Suomen Lähetysseura aloittaa uuden hankkeen vapautettujen orjien ihmisoikeuksien puolustamiseksi

Nepalin haliyat vapautettiin maaorjuudesta vuonna 2008, mutta monet eivät vieläkään tunne oikeuksiaan. Uusi EU:n rahoittama hanke kerää tietoa tilanteesta mobiilisovelluksen avulla.
Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.