Uutiset Ilmastopolitiikka

Selvitys: Vajaa puolet suomalaisista olisi valmis luopumaan ilmastolle haitallisista tuista jo tällä vaalikaudella

Fingon kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset ovat puolueita valmiimpia luopumaan ympäristölle vahingollisista tuista.
Suomen lippu ja puun lehtiä
Fingon Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 47 prosenttia suomalaisista luopuisi nopeasti ympäristölle haitallisista tuista. (Kuva: Fredrik Rubensson / CC BY-SA 2.0)

Äänestäjät luopuisivat ilmastolle haitallisista tuista nopeammin kuin puolueet, käy ilmi tuoreesta kyselystä.

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingon Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 47 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että korkeaan energiankulutukseen ja fossiilisten polttoaineiden sekä turpeen käyttöön kannustavat tuet on lopetettava seuraavan hallituskauden aikana.

Toisen, Fingon ja muiden järjestöjen vaalien alla tekemän kyselyn, mukaan tällä hetkellä hallitusneuvotteluissa olevista puolueista vain vihreät, vasemmistoliitto ja rkp ovat valmiita luopumaan tuista seuraavalla hallituskaudella. Oppositiopuolueista tähän olisi valmis kristilliset.

”Tulos osoittaa, että kansalaiset ovat valmiimpia tukien lopettamiseen seuraavalla hallituskaudella kuin puolueet. Se kuvaa sitoutumista nopeisiin taloutta uudistaviin toimiin, jotka ovat välttämättömiä 1,5 asteen polulla”, sanoo Fingon ilmastoasiantuntija Hanna Aho tiedotteessa.

Fingon mukaan valtion tämän vuoden budjetissa on 3,5 miljardin euron edestä ympäristölle haitallisia tukia. Esimerkiksi yrityksille maksettavien energiaverotukien arvo on 2,4 miljardia euroa. Suomi on kuitenkin sitoutunut luopumaan fossiilisten polttoaineiden tuesta.

”Jotta talous tukee 1,5 asteen tavoitetta ja jotta voimme näyttää esimerkkiä johdonmukaisesta ilmastopolitiikasta muulle maailmalle, tuista energiantuhlaukseen ja fossiilisille polttoaineille on luovuttava. Tukiuudistus on tärkeimpiä seuraavan hallituksen ilmastopoliittisia tehtäviä”, Aho sanoo.

Ilmaston lämpenemisen pitäminen kahdessa asteessa ja pyrkiminen 1,5 asteeseen sisältyy vuonna 2015 solmittuun Pariisin ilmastosopimukseen.

Tutkimus tehtiin huhtikuussa haastattelemalla 1 005:tä 15–79-vuotiasta suomalaista.

Ilmastopolitiikka energiapolitiikkailmastonmuutos Suomi Fingo

Lue myös

Eu-lippuja ikkunanpokien takana

EU ottaa pian askeleen kohti hiilineutraaliutta – Suurimpia vastaanpanijoita ovat Tsekki, Unkari ja Puola

YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.
Ilmastonmuutoksesta varoittava mainosteksti metrotunnelin seinällä

Madridin ilmastokokous alkaa – YK:n pääsihteeri vaatii kunnianhimoa ja muistuttaa toivosta

Madridin ilmastokokouksessa on määrä päättää muun muassa päästövähennyksiin liittyvistä markkinamekanismeista. YK:n pääsihteerin Antóno Guterresin mukaan maailmalla on yhä toivoa pysyä 1,5 asteen lämpenemisessä, mutta se vaatii lisää toimia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Ihmisiä veneissä

Etelä-Sudaniin nälänhätävaroitus – Sateet ja tulvat ovat ajaneet maan pahempaan kriisiin kuin on osattu ennakoida

Maailman ruokaohjelma varoittaa, että Etelä-Sudaniin tarvitaan lisää rahoitusta tai edessä on nälänhätä.
Kaksi kulhoa, joista toisessa vihanneksia, toisessa guacamolea

Kasvissyöjäksi yhdessä yössä – Kaikkea ei tarvitse osata heti

Suomalaisten hiilijalanjälki pitäisi kutistaa noin neljännekseen nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Roosa Mustonen halusi osallistua ilmastotalkoisiin ja valitsi keinoksi ruokavalioremontin. Lihaan tottuneelle ensimmäinen päivä kasvisruokailijana sai hämilleen ja valintaa sai selitellä kaveriporukoissa, mutta lopulta ilmastodieetti alkoi sujua.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.
Mies seisoo kukkuloiden edustalla

Menestyksekäs suojeluprojekti pelastaa metsiä ja vesilähteitä Brasiliassa – 14 vuodessa on istutettu kaksi miljoonaa puuta

Brasilian Extreman kunnassa maanomistajille maksetaan maiden suojelusta ja ennallistamisesta metsäksi. Samalla on onnistuttu suojelemaan myös vesivaroja.