Uutiset

Selvitys: Vain harva kunta huomioi eettisyyden hankinnoissaan

Sosiaalinen vastuullisuus ei yleensä ole kriteeri kuntien julkisissa hankinnoissa, vaikka laki sallisi en, käy ilmi Finnwatchin selvityksestä.
(Kuva: Janne / Flickr.com / cc 2.0)

Suomalaiset kunnat eivät juuri aseta eettisyyskriteereitä elintarvike- ja tavarahankinnoilleen, käy ilmi yhteiskuntavastuun puolesta lobbaavan Finnwatchin tuoreesta selvityksestä. Selvityksen mukaan kunnilta puuttuu eettisyyden soveltamiseksi niin tietoa kuin resurssejakin.

"Hankintojen vastuullisuutta valvotaan pöyristyttävän vähän. Kuntiin hankitaan yhteisillä verovaroilla miljoonilla euroilla tuotteita maista, joissa tuotanto-olot voivat olla ala-arvoisia. Suurin osa kunnista ei tiedä mistä ja millaisista oloista tuotteet tulevat", sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.

Suomen hankintalain mukaan kunnat voivat tarjouspyynnöissään asettaa yhdeksi kriteeriksi myös sosiaalisen kestävyyden, kuten vaikkapa lapsityövoiman käytön kiellon tai Kansainvälisen työjärjestön ILO:n perussopimusten noudattamisen. Kriteereitä asetettiin Finnwatchin selvityksen mukaan kuitenkin vain neljässä hankinnassa 76:sta.

Mukaan tarkasteluun oli otettu sellaisia tavara- ja elintarvikehankintoja, joiden valmistuksessa riski ihmisoikeusloukkauksiin on erityisen suuri: riskimaista tulevat elintarvikkeet, tekstiilit, katukivet ja elektroniikka.

Kriteereitä asettivat Helsingin kaupungin hankintakeskus, Lahden kaupungin hankintarengas sekä kuntien lääkärihelikopteritoiminnasta vastaava FinnHEMS Oy. Lisäksi osa kunnista pyysi tarjouspyynnössään Reilun kaupan tuotteita ja monet huomioivat myös ympäristöystävällisyyden.

Malmöstä mallia

Selvityksen mukaan kunnilta puuttuu osaamista, resursseja ja poliittista ohjausta toteuttaa sosiaalisesti vastuullisia hankintoja. Finnwatchin mukaan valtio ei satsaakaan riittävästi sosiaalisen vastuullisuuden huomiointiin. Järjestön mukaan sosiaalisten kriteerien asettaminen pitäisi tehdä pakolliseksi julkisissa hankinnoissa.

Kriteerien noudattaminen käytännössä on vaikeaa, sillä vaikkapa elektroniikan alkuperää on mahdotonta jäljittää kattavasti. Vartiala kuitenkin uskoo, että eettisyys voisi olla ainakin paremmalla tolalla kuin nyt. Sataprosenttisesti eettisiä tuotteita ei kunnilta vaadita, vaan edes vastuullisuuden kehittämistä.

"Jos ajattelee nykytilannetta, jossa kunnat eivät edes kysy, mistä niiden tuotteet tulevat ja miten vastuullisuus on varmistettu, auditointien tekeminen tai sertifiointien vaatiminen edes ensimmäiseltä tuotantoportaalta olisi jo valtava edistysaskel", Vartiala huomauttaa.

Hän suosittelee esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön viime vuonna julkaisemaa CSR-kompassia, jossa annetaan käytännön neuvoja eettisyyden huomioimiseksi. Esimerkkejä löytyy myös ulkomailta: esimerkiksi Malmössä kaupunki tekee itse tarkastusmatkoja riskimaatoimittajien tuotantolaitoksiin, Vartiala kertoo.

ihmisoikeudettalous Suomi Finnwatch

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.
Mies halaa vanhassa metsässä valtavaa puuta

”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa

Kenialaisia ogiekeja on yritetty useasti häätää asuinalueiltaan. Uuden, alkuperäiskansojen perimätietoa ja historiaa hyödyntävän 3D-mallinnustekniikan avulla ogiekit ja muut alkuperäiskansat voivat puolustaa maitaan ja suojella luontoa.

Tuoreimmat

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet
Tuore raportti: Työntekijöiden heikolla ravitsemuksella kova hinta bisnekselle – Yritykset menettävät vuosittain jopa 850 miljardia dollaria