Uutiset Lasten oikeudet

Selvitys: Sotien seurauksena kuolee lapsia paljon enemmän kuin taistelijoita

Sotien epäsuorat syyt ovat tappaneet viime vuosina yli puoli miljoonaa lasta, kertoo Pelastakaa Lapset ry. Myös lapsiin kohdistuvat muut rikkomukset ovat yleistyneet.
Raunioituneen kaupungin rakennuksia
Irakin Mosul on pahoin vaurioitunut sodassa. (Kuva: Sam Tarling / Save The Children)

Aseellisista konflikteista kärsivillä alueilla elää enemmän lapsia kuin koskaan aiemmin viimeisten kahden vuosikymmenen aikana, selviää Pelastakaa Lapset -järjestön uudesta raportista.

Raportin mukaan ainakin 550 000 alle vuoden ikäistä lasta kuoli aseellisten konfliktien epäsuorien vaikutusten takia kymmenessä pahimmin kärsivässä maassa vuosina 2013–2017. Syynä olivat esimerkiksi nälkä ja hoidon puute. Niiden taustalla taas olivat esimerkiksi infrastruktuurin vauriot, huono sanitaatio ja avunsaannin estäminen. Lapset olisivat todennäköisesti jääneet henkiin, jos konfliktia ei olisi ollut.

Jos lasketaan kaikki alle 5-vuotiaat lapset, uhrien määrä nousee jopa 870 000. Vertailun vuoksi tutkimuksessa on arvioitu myös kuolleiden taistelijoiden määrää. Se on vajaat 175 000.

Tutkimuksen mukaan lähes joka viides maailman lapsi elää sodista ja muista aseellisista selkkauksista kärsivillä alueilla. Konfliktit tekevät lasten elämästä kaikkein vaikeinta Afganistanissa, Jemenissä, Etelä-Sudanissa, Keski-Afrikan tasavallassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Syyriassa, Irakissa, Malissa, Nigeriassa ja Somaliassa.

Määrän kasvu johtuu osittain siitä, että nykykonfliktit ovat pitkäkestoisia ja taisteluita käydään tiheästi asutetuilla alueilla. Samaan aikaan myös lapsiin kohdistuvat muut rikkomukset ovat kasvaneet.

”On äärimmäisen huolestuttavaa, että lapsiin ja muuhun siviiliväestöön kohdistetaan yhä laajamittaisemmin häikäilemätöntä väkivaltaa. Vakavat rikkomukset, kuten seksuaalinen väkivalta sekä sairaaloihin ja kouluihin kohdistuneet hyökkäykset, ovat lisääntyneet. Avun perille toimittamista pyritään myös usein vaikeuttamaan. Humanitaarisen avun rajoittamista tai estämistä käytetään tietoisesti sodankäynnin aseena”, sanoo Suomen Pelastakaa Lasten pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta tiedotteessa.

Raportin tulokset julkaistiin viime viikon lopulla Saksan Münchenissä järjestettävän turvallisuuskonferenssin alla. Siinä listataan päättäjille yli 20 suositusta. Niitä ovat esimerkiksi koulujen suojeleminen, rikkomuksiin syyllistyneiden tuominen oikeuteen sekä tietynlaisten aseiden käytön vähentäminen. Myös Suomen hallitus voisi Pelastakaa Lasten mukaan tehdä enemmän esimerkiksi lisäämällä humanitaarisen avun määrää.

Lasten oikeudet lapsetsota ja rauhakonflikti Pelastakaa Lapset ry

Lue myös

Vauva saamassa rokotusta lähikuvassa.

Lapsikuolleisuus laski viime vuonna ennätysalas – Korona uhkaa kääntää hyvän kehityksen

Miljoonia lapsia on pelastettu viime vuosikymmeninä muun muassa turvallisempien synnytysten ja rokottamisen avulla. Koronan takia terveyspalveluissa on kuitenkin häiriöitä, mikä voi maksaa monien lasten hengen, pelkäävät Unicef ja WHO.
Pienen lapsen jalat näkyvissä pinnasängyn pinnojen välistä.

Koronavirus sulki monet orpokodit – Pandemiasta seuraava taloustaantuma voi silti syventää laitostamisen kulttuuria

Moni orpokodissa asuva lapsi ei todellisuudessa ole orpo vaan on joutunut laitokseen köyhyyden takia. Koronan aiheuttama globaali taloustaantuma voi johtaa siihen, että köyhyydestä tulee entistä yleisempi syy laitostamiselle, varoittaa Larisa Abrickaja.
YK:n pääsihteeri pöydän takana, vieressä YK:n lippu.

YK:n pääsihteerille sataa kritiikkiä – Jemeniä pommittava, Saudi-Arabian johtama liittouma on poistettu lapsen oikeuksien rikkojien ”häpeälistalta”

YK:n vuotuinen lapsen oikeuksien rikkojien häpeälista herättää pahennusta, sillä Saudi-Arabian johtama liittouma on jälleen poistettu siltä. ”On ilmeistä, että toiset maat ovat tasa-arvoisempia kuin toiset”, toteaa kansainvälisen Pelastakaa Lapset -järjestön pääsihteeri Inger Ashing.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.