Uutiset Lasten oikeudet

Selvitys: Sotien seurauksena kuolee lapsia paljon enemmän kuin taistelijoita

Sotien epäsuorat syyt ovat tappaneet viime vuosina yli puoli miljoonaa lasta, kertoo Pelastakaa Lapset ry. Myös lapsiin kohdistuvat muut rikkomukset ovat yleistyneet.
Raunioituneen kaupungin rakennuksia
Irakin Mosul on pahoin vaurioitunut sodassa. (Kuva: Sam Tarling / Save The Children)

Aseellisista konflikteista kärsivillä alueilla elää enemmän lapsia kuin koskaan aiemmin viimeisten kahden vuosikymmenen aikana, selviää Pelastakaa Lapset -järjestön uudesta raportista.

Raportin mukaan ainakin 550 000 alle vuoden ikäistä lasta kuoli aseellisten konfliktien epäsuorien vaikutusten takia kymmenessä pahimmin kärsivässä maassa vuosina 2013–2017. Syynä olivat esimerkiksi nälkä ja hoidon puute. Niiden taustalla taas olivat esimerkiksi infrastruktuurin vauriot, huono sanitaatio ja avunsaannin estäminen. Lapset olisivat todennäköisesti jääneet henkiin, jos konfliktia ei olisi ollut.

Jos lasketaan kaikki alle 5-vuotiaat lapset, uhrien määrä nousee jopa 870 000. Vertailun vuoksi tutkimuksessa on arvioitu myös kuolleiden taistelijoiden määrää. Se on vajaat 175 000.

Tutkimuksen mukaan lähes joka viides maailman lapsi elää sodista ja muista aseellisista selkkauksista kärsivillä alueilla. Konfliktit tekevät lasten elämästä kaikkein vaikeinta Afganistanissa, Jemenissä, Etelä-Sudanissa, Keski-Afrikan tasavallassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Syyriassa, Irakissa, Malissa, Nigeriassa ja Somaliassa.

Määrän kasvu johtuu osittain siitä, että nykykonfliktit ovat pitkäkestoisia ja taisteluita käydään tiheästi asutetuilla alueilla. Samaan aikaan myös lapsiin kohdistuvat muut rikkomukset ovat kasvaneet.

”On äärimmäisen huolestuttavaa, että lapsiin ja muuhun siviiliväestöön kohdistetaan yhä laajamittaisemmin häikäilemätöntä väkivaltaa. Vakavat rikkomukset, kuten seksuaalinen väkivalta sekä sairaaloihin ja kouluihin kohdistuneet hyökkäykset, ovat lisääntyneet. Avun perille toimittamista pyritään myös usein vaikeuttamaan. Humanitaarisen avun rajoittamista tai estämistä käytetään tietoisesti sodankäynnin aseena”, sanoo Suomen Pelastakaa Lasten pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta tiedotteessa.

Raportin tulokset julkaistiin viime viikon lopulla Saksan Münchenissä järjestettävän turvallisuuskonferenssin alla. Siinä listataan päättäjille yli 20 suositusta. Niitä ovat esimerkiksi koulujen suojeleminen, rikkomuksiin syyllistyneiden tuominen oikeuteen sekä tietynlaisten aseiden käytön vähentäminen. Myös Suomen hallitus voisi Pelastakaa Lasten mukaan tehdä enemmän esimerkiksi lisäämällä humanitaarisen avun määrää.

Lasten oikeudet lapsetsota ja rauhakonflikti Pelastakaa Lapset ry

Lue myös

Vauva, nainen ja mies

Terveys- ja lapsijärjestöt: Keuhkokuumetta pitää torjua ponnekkaammin – Tappaa enemmän lapsia malaria ja ripuli yhteensä

Keuhkokuumetta voi torjua rokotteella ja hoitaa antibiooteilla, mutta käytännössä monet lapset jäävät ilman hoitoa. Järjestöjen vetoomuksen mukaan myöskään taudin tutkimustyötä ei rahoiteta riittävästi.
Vankilan käytävä ja sellien kaltereita

YK-tutkimus: Joka vuosi 1,5 miljoonaa lasta joutuu telkien taa

Monissa maissa lasten kiini ottaminen on lisääntynyt etenkin kansallisen turvallisuuden nimissä ja aseellisten konfliktien yhteydessä. Tuore YK-raportti vaatii maailman hallituksia soveltamaan parempia keinoja.
Lapsimorsian ihmisjoukon keskellä Indonesiassa

Indonesia kielsi lapsiavioliitot – ”Suuri virstanpylväs”

Indonesia nosti tyttöjen avioitumisen alaikärajaa. Lakimuutoksen lisäksi tarvitaan myös paljon asennetyötä, sillä esimerkiksi nouseva konservatiivinen liike lisää lapsiavioliittojen suosiota.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nuori mies istuu sohvalla, taustalla punainen seinä

Yksin tulleiden alaikäisten perheenyhdistämisestä on tehty Suomessa poikkeuksellisen vaikeaa – ”Kotoutuisin sata kertaa paremmin, jos he olisivat täällä”

Perheenyhdistäminen on Suomessa esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan verrattuna niin vaikeaa, ettei moni edes yritä. Esimerkiksi afganistanilaisia hakijoita rajoittaa sääntö, jonka mukaan heidän pitää jättää hakemuksensa Intiassa. Opiskelijat Shayegh Adeli ja Ali Nazari uskovat, että he menestyisivät paremmin, jos perhe olisi tukemassa.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.
Nainen lattialla käsin kudotun maton päällä

Satavuotias Afganistan on maailman vaarallisin maa – Dokumenttiteatteriesitys jäljittää pakolaisuuden syitä

Afganistan 100 – the years of interdependence -dokumenttiteatteriesitys kuvaa väkevästi Afganistanin nykyhetkeä ja historiaa. Suomessa vierailleen Kabulin yliopiston dekaanin Jawida Ahmadin mukaan afganistanilaiset haluavat rauhaa enemmän kuin mitään muuta.
Valkoisiin haalareihin pukeutuneita ihmisiä pilvenpiirtäjän edessä

Raportti: Asefirmat kehittävät jo tappajarobotteja – ”Autonomiset aseet ovat siirtymässä sci-fistä todellisuuteen”

Autonomisten aseiden uhka kasvaa, sillä yhä useammat valtiot ovat lisänneet niiden kehittelyä viime vuosina, selviää PAX-rauhanjärjestön tutkimuksesta. Kyselytutkimuksen mukaan muun muassa suomalaisista suurin osa kannattaa niiden kieltämistä.