Uutiset Lasten oikeudet

Selvitys: Sotien seurauksena kuolee lapsia paljon enemmän kuin taistelijoita

Sotien epäsuorat syyt ovat tappaneet viime vuosina yli puoli miljoonaa lasta, kertoo Pelastakaa Lapset ry. Myös lapsiin kohdistuvat muut rikkomukset ovat yleistyneet.
Raunioituneen kaupungin rakennuksia
Irakin Mosul on pahoin vaurioitunut sodassa. (Kuva: Sam Tarling / Save The Children)

Aseellisista konflikteista kärsivillä alueilla elää enemmän lapsia kuin koskaan aiemmin viimeisten kahden vuosikymmenen aikana, selviää Pelastakaa Lapset -järjestön uudesta raportista.

Raportin mukaan ainakin 550 000 alle vuoden ikäistä lasta kuoli aseellisten konfliktien epäsuorien vaikutusten takia kymmenessä pahimmin kärsivässä maassa vuosina 2013–2017. Syynä olivat esimerkiksi nälkä ja hoidon puute. Niiden taustalla taas olivat esimerkiksi infrastruktuurin vauriot, huono sanitaatio ja avunsaannin estäminen. Lapset olisivat todennäköisesti jääneet henkiin, jos konfliktia ei olisi ollut.

Jos lasketaan kaikki alle 5-vuotiaat lapset, uhrien määrä nousee jopa 870 000. Vertailun vuoksi tutkimuksessa on arvioitu myös kuolleiden taistelijoiden määrää. Se on vajaat 175 000.

Tutkimuksen mukaan lähes joka viides maailman lapsi elää sodista ja muista aseellisista selkkauksista kärsivillä alueilla. Konfliktit tekevät lasten elämästä kaikkein vaikeinta Afganistanissa, Jemenissä, Etelä-Sudanissa, Keski-Afrikan tasavallassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Syyriassa, Irakissa, Malissa, Nigeriassa ja Somaliassa.

Määrän kasvu johtuu osittain siitä, että nykykonfliktit ovat pitkäkestoisia ja taisteluita käydään tiheästi asutetuilla alueilla. Samaan aikaan myös lapsiin kohdistuvat muut rikkomukset ovat kasvaneet.

”On äärimmäisen huolestuttavaa, että lapsiin ja muuhun siviiliväestöön kohdistetaan yhä laajamittaisemmin häikäilemätöntä väkivaltaa. Vakavat rikkomukset, kuten seksuaalinen väkivalta sekä sairaaloihin ja kouluihin kohdistuneet hyökkäykset, ovat lisääntyneet. Avun perille toimittamista pyritään myös usein vaikeuttamaan. Humanitaarisen avun rajoittamista tai estämistä käytetään tietoisesti sodankäynnin aseena”, sanoo Suomen Pelastakaa Lasten pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta tiedotteessa.

Raportin tulokset julkaistiin viime viikon lopulla Saksan Münchenissä järjestettävän turvallisuuskonferenssin alla. Siinä listataan päättäjille yli 20 suositusta. Niitä ovat esimerkiksi koulujen suojeleminen, rikkomuksiin syyllistyneiden tuominen oikeuteen sekä tietynlaisten aseiden käytön vähentäminen. Myös Suomen hallitus voisi Pelastakaa Lasten mukaan tehdä enemmän esimerkiksi lisäämällä humanitaarisen avun määrää.

Lasten oikeudet lapsetsota ja rauhakonflikti Pelastakaa Lapset ry

Lue myös

Lapsi piirustusvälineiden kanssa kuvattuna ylhäältäpäin.

Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa

Koronaviruskriisistä seuraava ihmisten toimeentulon ja peruspalveluiden heikkeneminen voi syöstä lisää lapsia köyhyyteen. ”Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa”, muistuttaa Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.
Nepalin lippu kahden muun lipun välissä, taustalla rakennuksia

Nepalin viranomaisten epäillään sekaantuneen laittomiin adoptioihin

Manju ja Bhimsen Khadka antoivat poikansa lastenkotiin, koska toivoivat näiden pääsevän kouluun. Pojat kuitenkin adoptoitiin Italiaan vanhempien tietämättä. Tapaus ei ole Nepalissa harvinainen.
Nuoria miehiä rivissä kädet puuskassa

Raportti: Terrorismin vastaiset toimet kurittavat lapsia

Terrorismin vastaisessa taistelussa ei riittävästi huomioida lapsia eikä ymmärretä, mitä haittaa heille aiheutetaan. Terroristijärjestöyhteyksistä epäiltyjä lapsia tulisi kohdella terrorismin uhreina, ei rikoskumppaneina, sanoo kansalaisjärjestö Watchlist on Children and Armed Conflict.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennuksia.

”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa

Raskauskomplikaatiot ovat Keniassa yleinen nuorten naisten kuolinsyy. Heillä pitäisi olla samat oikeudet seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin kuin aikuisillakin, mutta käytännössä näin ei tapahdu, sanoo yhteisöjärjestö Umoja Women Mobile Health Caren perustaja Georgina Nyambura.
Musta-puna-vihreä Malawin lippu taivasta ja pilviä vasten.

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä

Ihmiskaupan uhreiksi joutuu Malawissa etenkin maaseudun naisia ja tyttöjä. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että tekijät selviytyvät usein vain sakoilla tai kokonaan ilman rangaistusta. ”Lainvalvojat eivät täysin ymmärrä lakia ja miten sitä pitäisi tulkita”, kritisoi ihmiskaupan vastaisten järjestöjen verkoston toiminnanjohtaja Caleb Thole.
Lapsi piirustusvälineiden kanssa kuvattuna ylhäältäpäin.

Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa

Koronaviruskriisistä seuraava ihmisten toimeentulon ja peruspalveluiden heikkeneminen voi syöstä lisää lapsia köyhyyteen. ”Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa”, muistuttaa Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.
Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.

Tuoreimmat

”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset
Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla