Uutiset Ilmastopolitiikka

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa

Rikkaiden maiden pitäisi ohjata köyhille maille sata miljardia dollaria ilmastorahoitusta vuoteen 2020 mennessä. Rahoituksen vastuullisuutta on kuitenkin vaikea arvioida, käy ilmi Suomen Lähetysseuran selvityksestä.
Mies kumartuneena kanavan varrella.
Kunnan työntekijä siivoaa kanavaa, joka on rakennettu Mosambikin Beiraan tulvien ehkäisemiseksi. (Kuva: Sarah Farhat / World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0)

Ilmastorahoitusta köyhiin maihin ohjaavien pankkien, rahoituslaitosten ja muiden toimijoiden vastuullisuutta on vaikea arvioida, sillä poliittinen ohjaus puuttuu, todetaan Suomen Lähetysseuran tuoreessa selvityksessä.

Eilen julkaistun selvityksen mukaan myöskään Suomella ei ole täsmällisiä tavoitteita siitä, mitä ilmastorahoituksella on tarkoitus saavuttaa. Myös tuloksista kerrotaan epäselvästi.

Ilmastorahoituksesta on sovittu Pariisin ilmastosopimuksessa. Tavoitteena on, että rikkaat maat ohjaavat vuoteen 2020 mennessä yhteensä 100 miljardia dollaria köyhille maille, jotta ne voisivat sopeutua paremmin ilmastonmuutokseen ja siirtyä puhtaaseen energiaan.

Käytännössä rahoitusta kanavoi kirjava joukko kansallisia ja kansainvälisiä pankkeja, rahoituslaitoksia, järjestöjä ja muita toimijoita. YK-pohjaisen järjestelmän ongelmana on, että selkeitä tavoitteita ei ole kuin rahoituksen määrän suhteen. Siksi vastuullisuuttakin on vaikea seurata, selvityksessä kerrotaan.

Suomessa ilmastorahoitus on hallinnollisesti osa kehitysyhteistyövaroja. Vuosina 2016–2018 rahoitus on ollut 43–119 miljoonaa euroa.

Selvityksessä vertailtiin Suomen ilmastorahoituksen keskeisempiä vastaanottajia sekä niiden vastuullisuutta. Siinä tutkittiin muun muassa markkinaperustaisen ja lahjamuotoisen rahoituksen suhdetta, niin kutsutun vivutetun yksityisen rahoituksen osuutta julkisesta rahoituksesta, ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja sopeutumisen tasapainoa, rahoituksen kohdentumista köyhiin valtioihin sekä rahoituksen läpinäkyvyyttä ja tavoitteellisuutta.

Tulosten mukaan eri toimijoiden välillä on paljon eroja. Tutkimusperustaiset rahastot ja YK:n rahastot huolehtivat parhaiten päätöksenteon reiluudesta suhteessa hyödynsaajiin. Pankit ja rahastot taas pärjäävät paremmin läpinäkyvyydessä.

Yksittäisistä toimijoista parhaiten menestyy YK:n Green Climate Fund. Sen sijaan Suomi–IFC-ilmastorahastolla olisi parantamisen varaa esimerkiksi läpinäkyvyydessä ja julkisten hyödynsaajien lisäämisessä.

Valtion kehitysrahoitusyhtiön Finnfundin puolestaan pitäisi lisätä lahjarahoitusta ja julkisten hyödynsaajien määrää, mutta toisaalta se pärjää hyvin esimerkiksi ilmastonmuutokseen sopeutumisen rahoittamisessa.

”Selvitys ei halua nostaa tikun nokkaan yksittäisiä toimijoita vaan osoittaa, että ilmastorahoituksen kanavoijien valinnalla on suuri merkitys sille, mitä rahoituksella halutaan saavuttaa. Eri pankkien, rahoituslaitosten tai tutkimusinstituutioiden tavoitteet ja toimintamallit eroavat huomattavasti toisistaan”, sanoo selvityksen toinen tekijä, Lähetysseuran asiantuntija Niko Humalisto tiedotteessa.

Lähetysseuran mukaan tarvittaisiin selkeämpiä laadullisia tavoitteita sekä valtioiden ohjausta, jotta ilmastorahoituksen vastuullisuutta voitaisiin arvioida paremmin.

”Yksi ilmastorahoituksen määrällisiä ja laadullisia päämääriä jämäköittävä ratkaisu voisi olla hallituskausia ylittävien rahoitustavoitteiden kirjaaminen ilmastolakiin”, Humalisto toteaa.

Tutkimus julkaistiin suomalaisessa Versus-verkkolehdessä, joka on kolmen tieteellisen seuran yhdessä kustantama verkkojulkaisu.

Ilmastopolitiikka politiikkarahoitusilmastonmuutos Suomi Suomen Lähetysseura

Lue myös

Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.
Mies puolilähikuvassa, taustalla maapallon kuva.

Glasgow’n ilmastokokouksesta uhkaa tulla rikkaiden maiden pelikenttä – Ympäristöjärjestöt vaativat kokouksen lykkäämistä rokotevajeen vuoksi

Köyhien maiden osallistuminen Glasgow’n ilmastokokoukseen on koronan takia riskialtista, vaikeaa ja kallista. Britannian hallitus on luvannut kustantaa rokotteet ja karanteenihotellit, mutta järjestelyjen kanssa alkaa olla kiire.
Puunrunkoja ja mustikanvarpuja. Kuva on talousmetsästä.

Oxfam: Metsän istutus ei riitä päästöjen vähentämiseksi – Pahimmillaan johtaisi ruokaturvan heikkenemiseen

Hiilinielujen eli metsien uudelleenistutus ja metsitys ovat suosittuja, mutta riittämättömiä keinoja päästöjen vähentämiseksi. Jos Pariisin ilmastotavoitteet haluttaisiin saavuttaa pelkästään hiilinieluilla, pitäisi metsää istuttaa viisi kertaa Intian kokoinen alue. Tämä johtaisi ruuan hinnanousuun ja nälänhätään, selviää Oxfamin tuoreesta raportista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa puisen seinän edessä.

Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”

Sadat miljoonat lapset eivät opi koulussa juuri mitään. Osasyynä on, että opetus tapahtuu kielellä, jota he eivät ymmärrä. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Kimmo Kosonen on tehnyt yli 20 vuotta työtä ongelman ratkaisemiseksi. Työ vaatii ennen kaikkea kärsivällisyyttä.
Kaksi ihmistä ja juliste, jossa mies kuokka olkapäällä.

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa

Rypäleaseet kieltävässä sopimuksessa on mukana noin 110 maata, mutta ne aiheuttavat yhä uhreja. Suurin osa uhreista vammautuu tai kuolee maassa olevien jäänteiden räjähtämisen seurauksena.
Ihminen kasveja kädessä, kuva kaulasta alaspäin.

Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa

Yksi torstaina järjestettävän YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksen aiheista on luontopositiivinen tuotanto. Kokousta edeltävä keskustelu on kuitenkin paljastanut, että käsitteen määritelmiä on yhtä monta kuin intressiryhmiäkin. Asiantuntijat toivovat isoja ja nopeita päätöksiä ruokasektorin aiheuttaman luontokadon pysäyttämiseksi.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.

Tuoreimmat

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Raportti: Yhä useampi maa ei enää rakenna uutta hiilivoimaa – Jäljellä olevat projektit keskittyvät kuuteen maahan, joille luopuminen voi olla vaikeampaa
Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”
Koronavuosi ei pysäyttänyt ympäristön puolustajiin kohdistuvia hyökkäyksiä – Tuoreen raportin mukaan viime vuonna tapettiin ainakin 227 aktivistia

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää