Uutiset Ilmastopolitiikka

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa

Rikkaiden maiden pitäisi ohjata köyhille maille sata miljardia dollaria ilmastorahoitusta vuoteen 2020 mennessä. Rahoituksen vastuullisuutta on kuitenkin vaikea arvioida, käy ilmi Suomen Lähetysseuran selvityksestä.
Mies kumartuneena kanavan varrella.
Kunnan työntekijä siivoaa kanavaa, joka on rakennettu Mosambikin Beiraan tulvien ehkäisemiseksi. (Kuva: Sarah Farhat / World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0)

Ilmastorahoitusta köyhiin maihin ohjaavien pankkien, rahoituslaitosten ja muiden toimijoiden vastuullisuutta on vaikea arvioida, sillä poliittinen ohjaus puuttuu, todetaan Suomen Lähetysseuran tuoreessa selvityksessä.

Eilen julkaistun selvityksen mukaan myöskään Suomella ei ole täsmällisiä tavoitteita siitä, mitä ilmastorahoituksella on tarkoitus saavuttaa. Myös tuloksista kerrotaan epäselvästi.

Ilmastorahoituksesta on sovittu Pariisin ilmastosopimuksessa. Tavoitteena on, että rikkaat maat ohjaavat vuoteen 2020 mennessä yhteensä 100 miljardia dollaria köyhille maille, jotta ne voisivat sopeutua paremmin ilmastonmuutokseen ja siirtyä puhtaaseen energiaan.

Käytännössä rahoitusta kanavoi kirjava joukko kansallisia ja kansainvälisiä pankkeja, rahoituslaitoksia, järjestöjä ja muita toimijoita. YK-pohjaisen järjestelmän ongelmana on, että selkeitä tavoitteita ei ole kuin rahoituksen määrän suhteen. Siksi vastuullisuuttakin on vaikea seurata, selvityksessä kerrotaan.

Suomessa ilmastorahoitus on hallinnollisesti osa kehitysyhteistyövaroja. Vuosina 2016–2018 rahoitus on ollut 43–119 miljoonaa euroa.

Selvityksessä vertailtiin Suomen ilmastorahoituksen keskeisempiä vastaanottajia sekä niiden vastuullisuutta. Siinä tutkittiin muun muassa markkinaperustaisen ja lahjamuotoisen rahoituksen suhdetta, niin kutsutun vivutetun yksityisen rahoituksen osuutta julkisesta rahoituksesta, ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja sopeutumisen tasapainoa, rahoituksen kohdentumista köyhiin valtioihin sekä rahoituksen läpinäkyvyyttä ja tavoitteellisuutta.

Tulosten mukaan eri toimijoiden välillä on paljon eroja. Tutkimusperustaiset rahastot ja YK:n rahastot huolehtivat parhaiten päätöksenteon reiluudesta suhteessa hyödynsaajiin. Pankit ja rahastot taas pärjäävät paremmin läpinäkyvyydessä.

Yksittäisistä toimijoista parhaiten menestyy YK:n Green Climate Fund. Sen sijaan Suomi–IFC-ilmastorahastolla olisi parantamisen varaa esimerkiksi läpinäkyvyydessä ja julkisten hyödynsaajien lisäämisessä.

Valtion kehitysrahoitusyhtiön Finnfundin puolestaan pitäisi lisätä lahjarahoitusta ja julkisten hyödynsaajien määrää, mutta toisaalta se pärjää hyvin esimerkiksi ilmastonmuutokseen sopeutumisen rahoittamisessa.

”Selvitys ei halua nostaa tikun nokkaan yksittäisiä toimijoita vaan osoittaa, että ilmastorahoituksen kanavoijien valinnalla on suuri merkitys sille, mitä rahoituksella halutaan saavuttaa. Eri pankkien, rahoituslaitosten tai tutkimusinstituutioiden tavoitteet ja toimintamallit eroavat huomattavasti toisistaan”, sanoo selvityksen toinen tekijä, Lähetysseuran asiantuntija Niko Humalisto tiedotteessa.

Lähetysseuran mukaan tarvittaisiin selkeämpiä laadullisia tavoitteita sekä valtioiden ohjausta, jotta ilmastorahoituksen vastuullisuutta voitaisiin arvioida paremmin.

”Yksi ilmastorahoituksen määrällisiä ja laadullisia päämääriä jämäköittävä ratkaisu voisi olla hallituskausia ylittävien rahoitustavoitteiden kirjaaminen ilmastolakiin”, Humalisto toteaa.

Tutkimus julkaistiin suomalaisessa Versus-verkkolehdessä, joka on kolmen tieteellisen seuran yhdessä kustantama verkkojulkaisu.

Ilmastopolitiikka politiikkarahoitusilmastonmuutos Suomi Suomen Lähetysseura

Lue myös

Ihmisiä rivissä pöydän takana

Suomalaisjärjestöt: Madridin ilmastokokous loppui katastrofiin

Suuret saastuttajamaat asettivat politikoinnin ja fossiiliteollisuuden edut ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin edelle, moittivat järjestöt. ”Erityisesti Australia, Brasilia, Intia, Kiina, Saudi-Arabia, Venäjä ja Yhdysvallat keskittivät tarmonsa päätösten jarruttamiseen”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.
Eu-lippuja ikkunanpokien takana

EU ottaa pian askeleen kohti hiilineutraaliutta – Suurimpia vastaanpanijoita ovat Tsekki, Unkari ja Puola

YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Mies ottaa verikoetta toisen sormenpäästä.

Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt

Koronaviruspandemia on vaikuttanut myös hiv-epidemian hillitsemiseen, joka kompasteli jo ennen pandemian alkua. Riittämättömät investoinnit ja toimet hiv-epidemiaa ja muita pandemoita vastaan altisti maailman myös koronaviruspandemialle, muistuttaa YK:n hiv-ja aids-ohjelma.
Mopoja ajamassa jonossa kadulla.

Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa”

YK:n luoma valtionhallinnon digitaalinen alusta tekee Beninistä yhdessä Viron kanssa maan, jossa yrityksen käynnistäminen tapahtuu nopeimmin maailmassa. EU:ssa aikaa kuluu keskimäärin kolme päivää, New Yorkissa seitsemän päivää.
Nuori mies pellolla.

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Rypäleaseilla on yhä vähemmän uhreja, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole saatu kitkettyä eikä jäänteitä raivattua. Kansainvälistä rypäleasesopimusta seuraava koalitio on huolissaan myös rypäleaseiden käytöstä esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa.
Kultahippuja kämmenellä.

Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia

Useimmat suuret koruyhtiöt eivät seuraa kaivosten olosuhteita eivätkä toimi työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi. Moni on kuitenkin parantanut vastuullisuuttaan parin viime vuoden aikana, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.

Tuoreimmat

Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt
Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa”
Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista
Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia

Luetuimmat

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija