Uutiset Ihmiskauppa

Selvitys: Ihmiskaupan uhrit jäävät Suomessa herkästi ilman apua

Yhdenvertaisuusvaltuutetun selvityksen mukaan viranomaisapu ei tavoita läheskään kaikkia ihmiskaupan uhreja. Samaa mieltä ovat uhrien parissa toimivat järjestöt.
Ihmisiä rakennuksen edustalla, grafiikka
Ihmiskaupan uhreja ei auteta tarpeeksi tehokkaasti Suomessa, sanoo yhdenvertaisuusvaltuutettu. (Kuva: LastHuckleBerry / Flickr.com / CC BY-SA 2.0)

Ihmiskaupan uhrien auttamista säätelevä laki ei toimi, sanoo yhdenvertaisuusvaltuutettu tuoreessa selvityksessään. 

Yhteistyössä Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin kanssa tehdyn selvityksen mukaan Suomessa on haasteita etenkin kunnissa pysyvämmin asuvien ihmiskaupan uhrien auttamisessa. Kuntien sosiaali- ja terveystoimi ei tunne ihmiskaupan uhrien auttamista koskevaa laki eivätkä uhrit usein saa palveluita.

Ihmiskaupan uhrien auttamisesta säätelee Suomessa vastaanottolaki. Suomessa on myös ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä, jota pyörittää Joutsenon vastaanottokeskus. Siinä oli Maahanmuuttoviraston mukaan viime vuoden lopulla 322 asiakasta, enemmän kuin koskaan aiemmin.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun asiakirja- ja haastatteluaineistoon perustuvan selvityksen mukaan keskus tekee kyllä hyvää työtä, mutta auttamisjärjestelmän tarjoama viranomaisapu ei tavoita kaikkia apua tarvitsevia ihmiskaupan uhreja eivätkä kaikki pääse järjestelmään. Jotkut uhreista poistetaan auttamisjärjestelmästä esimerkiksi rikosnimikkeen tai syytteen muuttumisen vuoksi. Kaikki uhrit eivät edes hae viranomaisavun piiriin.

Selvityksen mukaan ihmiskaupan uhrien auttamisesta olisi tärkeää säätää erillislaki, antaa laista ohje kunnille sekä parantaa kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä. 

Selvityksen tulokset eivät olleet yllätys myöskään ihmiskaupan uhrien parissa toimiville järjestöille. Niiden mielestä selvitystä pitäisi jatkossa käyttää jatkossa uhrien aseman parantamisessa. 

”Tällä hetkellä ihmiskaupan uhrien asema auttamisjärjestelmän ja kuntien asiakkaana on epäyhdenvertainen, alueelliset erot ovat isoja ja palvelujen saanti on epävarmaa. Uhrit jäävät usein liian yksin selviytymään erittäin haasteellisesta elämäntilanteesta, vaikka muodollisesti ovatkin oikeutettuja kunnan palveluihin”, Pro-tukipisteen, Pakolaisneuvonnan, Monika-naisten ja Rikosuhripäivystyksen julkaisemassa tiedotteessa sanotaan.

Järjestöt ovat huolissaan myös siitä, että monet uhrit eivät hakeudu viranomaisavun piiriin. Niiden selvitysten mukaan pelkästään tämän vuoden helmikuusta alkaen on tunnistettu 12 mahdollista ihmiskaupparikoksen uhria, joista vain neljä on suostunut hakemaan apua viranomaisilta. Syynä on esimerkiksi pelko ja epävarmuus seurauksista itselle tai läheisille.

Ihmiskauppa ihmiskauppapolitiikkalakioikeus ja rikos Suomi Pro-tukipiste ryPakolaisneuvonta

Lue myös

Stop human trafficking -t-paita.

Ihmiskaupan vaaroista kertominen ei riitä

On luotava turvallisia tapoja matkustaa ja löytää työtä joutumatta riistetyksi, kirjoittaa ugandalainen ihmiskaupan vastaista työtä tekevä Agnes Igoye. Hän pakeni ihmiskauppiaita 14-vuotiaana.
ILO:n Intian johtaja piirtää lapsityötä käsittelevään julisteeseen

Intia käy ihmiskaupan kimppuun – luvassa kovempia rangaistuksia kauppiaille ja parempia palveluita uhreille

Intiassa on enemmän ihmiskaupan uhreja kuin missään muussa maassa. Nyt maassa käsitellään lakiehdotusta, joka voi langettaa ihmiskaupasta jopa elinkautisia tuomioita.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomalainen sairaanhoitaja Hanna Majanen Bangladeshissa, lisäksi kuvassa nainen hengityssuojan kanssa

Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen

Maailman kriisien kärjistyminen on saanut kansainvälisen Lääkärit ilman rajoja -järjestön perustamaan toimiston myös Suomeen. Sairaanhoitaja Hanna Majanen on työskennellyt järjestön riveissä yli kymmenen vuotta ja suosittelee työtä etenkin stressiä pelkäämättömille.
Aasialainen mies lajittelee muovijätettä

Muovigaten jälkipyykki: mitä muovin dumppaaminen kehitysmaihin kertoo taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta?

Rikkaat valtiot viettävät kulutusjuhlaa ja sotkut kuljetetaan köyhempien siivottavaksi, kirjoittaa globaaleja jätevirtoja tutkinut Niko Humalisto.
Gorilla Virungan kansallispuistossa Kongossa

Kongo harkitsee öljyn etsinnän sallimista maailman tärkeimpiin kuuluvissa luonnonpuistoissa

Virungan ja Salongan luonnonpuistot ovat Unescon maailmanperintökohteita, joissa elää useita harvinaisia lajeja. Ympäristö- ja ihmisoikeusaktivistit ovat kauhuissaan Kongon hallituksen suunnitelmista, jotka saattavat sallia öljyn etsinnän puistoissa.
Lapsen suuhun laitetaan poliorokotetta Etelä-Sudanissa

Ennätysmäärä lapsia rokotettiin vuonna 2017

Rokotteen saavien lasten määrä on kasvanut miljoonilla 2010-luvulla, mutta nykyistä parempi rokotekattavuus voisi yhä pelastaa vuosittain 1,5 miljoonaa ihmishenkeä.