Uutiset Järjestöissä tapahtuu

Selvitys: Asenteiden koveneminen mullistaa kansalaisyhteiskuntaa

Järjestöjen toimintaympäristöä myllertävät muun muassa kansalaisyhteiskunnan tilan kapeneminen maailmalla sekä yritysyhteistyön lisääntyminen ja kehitysyhteistyöleikkaukset Suomessa, selviää Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta.
Järjestöjen kehitysyhteistyöleikkauksia vastaan protestoitiin Helsingissä syyskuussa 2015. (Kuva: Teija Laakso CC BY-NC-ND 2.0)

Kansalaisyhteiskunta elää niin Suomessa kuin maailmallakin suuren muutoksen aikaa. Syynä on muun muassa yhteiskunnallisen ilmapiirin muuttuminen, käy ilmi Jyväskylän yliopiston tuoreesta selvityksestä.

"Poliittinen ilmapiiri on muuttunut nopeasti ja voimakkaasti. Asenteet kaikenlaista erilaisuutta ja kansainvälisiä teemoja kohtaan ovat tiukentuneet. Se vaikuttaa kehitysyhteistyöhön monella tavalla: pitää pystyä puolustamaan aiempaa enemmän sitä, miksi työ ylipäätään on tärkeää", toteaa yksi selvityksen tekijöistä, tutkija Eija Ranta.

Selvityksen tilaajana oli ulkoministeriö, ja sitä varten haastateltiin suomalaisten, kenialaisten ja tansanialaisten järjestöjen edustajia sekä ulkoministeriön virkamiehiä.

Selvityksen mukaan ilmapiirin muutos näkyy esimerkiksi populismin, nationalismin ja oman edun korostamisen kasvuna. Osa tutkimukseen haastatelluista järjestöistä oli sitä mieltä, että trendi ulottuu myös kehitysyhteistyöhön, jossa vallitsevat yhä itsekkäämmät motiivit.

Ilmapiiri on selvityksen mukaan muuttunut myös globaalissa etelässä, jossa kansalaisyhteiskunnan tila on kaventunut. Yhä useammat valtiot rajoittavat aiempaa tiukemmin järjestöjen toimintaa esimerkiksi lakien tai säädösten avulla.

"Globaalisti ollaan uudenlaisessa tilanteessa verrattuna vaikkapa siihen, missä oltiin 10–20 vuotta sitten, jolloin kansalaisyhteiskunta oli trendikäs kehityspoliittinen teema. Nyt yhteiskunnalliset ajat ovat selkeästi aivan erilaiset", Ranta sanoo.

Ristiriitaiseksi trendin tekee se, että samaan aikaan yksi suurimmista kehityspolitiikan kansainvälisistä muutoksista on selvityksen mukaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden hyväksyminen vuonna 2015. Niissä korostetaan globaalien ongelmien ratkaisua nimenomaan yhteistyön avulla.

Yksityinen sektori houkuttaa

Suomalaisjärjestöjen toimintaympäristöä ovat selvityksen mukaan viime aikoina järisyttäneet myös äkilliset rahoitusleikkaukset sekä yritysyhteistyön kasvu.

Leikkaukset veivät ulkoministeriön kansalaisjärjestöbudjetista viime vuonna noin 43 prosenttia, mistä on seurannut järjestöille irtisanomisia ja toiminnan supistamista. Samaan aikaan yrityssektorille on suunnattu yhä lisää rahaa. Toisaalta myös järjestöt itse tekevät aiempaa enemmän yritysyhteistyötä.

Yksityisen sektorin nousu onkin selvityksen mukaan yksi uusista trendeistä, mutta se ei nouse esiin ensimmäistä kertaa Suomen kehityspolitiikassa.

"Trendit menevät niin, että tiettynä aikana korostetaan valtavasti valtiota, jonakin toisena taas kansalaisyhteiskuntaa ja taas yrityssektoria. Nyt ollaan osittain samanlaisessa tilanteessa kuin 1970- ja 80-luvuilla, jolloin kehitysyhteistyön suhdetta vienninedistämiseen korostettiin", Ranta toteaa.

Uusi kansalaisyhteiskuntalinjaus tulossa

Yliopiston selvityksen tarkoituksena on tarjota taustatietoa, kun ulkoministeriö tänä vuonna uusii kansalaisyhteiskuntalinjauksensa, joka määrittelee esimerkiksi järjestöjen saaman valtionavun kriteerit. Selvitys otetaan huomioon sen suunnittelutyössä, lupasi ulkoministeriön kansalaisyhteiskuntayksikön päällikkö Jyrki Nissilä ulkoministeriön seminaarissa keskiviikkona.

Uudessa linjauksessa pitäisi tutkijoiden mukaan esimerkiksi nostaa kansalaisyhteiskunnan vapaus itseisarvoksi. Kansalaisyhteiskunta pitäisi myös määritellä mahdollisimman laajasti.

"Kansalaisyhteiskunta ei ole ainoastaan yhdistys- tai järjestötoimintaa vaan myös yhteiskunnallinen tila ja areena, jossa keskustellaan ja kamppaillaan yhteisistä teemoista", Ranta huomauttaa.

Järjestöissä tapahtuu kehitysyhteistyöpolitiikkaaktivismikansalaisyhteiskunta Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Suomalainen sairaanhoitaja Hanna Majanen Bangladeshissa, lisäksi kuvassa nainen hengityssuojan kanssa

Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen

Maailman kriisien kärjistyminen on saanut kansainvälisen Lääkärit ilman rajoja -järjestön perustamaan toimiston myös Suomeen. Sairaanhoitaja Hanna Majanen on työskennellyt järjestön riveissä yli kymmenen vuotta ja suosittelee työtä etenkin stressiä pelkäämättömille.
Kynänteroitusjätteitä

Unicefin koulutustyöhön suurlahjoitus suomalaispariskunnalta

”Koulutus ja tieteellinen tutkimus ovat tehokkaimmat tavat muuttaa maailmaa”, sanoo Unicefin koulutustyöhön suurlahjoituksen tehnyt suomalaispariskunta.
Kaisaniemin puisto, Maailma kylässä -festivaalit 2018

Maailma kylässä -festareilla 80 000 kävijää

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) myönsi Maailma kylässä -keskustelussa, ettei Pariisin ilmastosopimus riitä maapallon lämpenemisen pitämiseen alle kahdessa asteessa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomalainen sairaanhoitaja Hanna Majanen Bangladeshissa, lisäksi kuvassa nainen hengityssuojan kanssa

Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen

Maailman kriisien kärjistyminen on saanut kansainvälisen Lääkärit ilman rajoja -järjestön perustamaan toimiston myös Suomeen. Sairaanhoitaja Hanna Majanen on työskennellyt järjestön riveissä yli kymmenen vuotta ja suosittelee työtä etenkin stressiä pelkäämättömille.
Lehmiä laitumella

Tutkimus: Viisi suurinta liha- ja maitoyritystä tuottaa enemmän päästöjä kuin suurimmat öljyfirmat

Fossiiliset polttoaineet ovat usein syytettyjen penkillä, kun puhutaan kasvihuonekaasupäästöjen tuottamisesta. Tuore tutkimus kehottaa kääntämään katseet myös liha- ja maitoteollisuuteen.
Etiopian lippuja

Yli 820 000 paennut taisteluita Etiopiassa – ”kriisi on täysin poissa kansainvälisen yhteisön tutkalta”

Keväällä ja kesällä kiihtyneet etnisten ryhmien väliset kahakat Etelä-Etiopiassa ovat pakottaneet sadat tuhannet ihmiset kodeistaan. Lähestyvä sadekausi tekee tilanteesta vieläkin vaikeamman, varoittavat avustusjärjestöt.
Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó

Unkari vetäytyy kansainvälisestä siirtolaisuussopimuksesta

Joulukuussa hyväksyttävä sopimus on Unkarin mukaan ”terveen järjen vastainen”. Yhdysvaltoja ja Unkaria lukuun ottamatta kaikki muut YK-maat ovat hyväksyneet sopimuksen.