Uutiset Demokratia

Selvitys: Afrikan maiden hallinto kohentunut – turvallisuuden heikkeneminen uhkana

Afrikan hallintoindeksin tähtisuoriutujia ovat Mauritius, Botswana ja Kap Verde.
(Kuva: Harvey Barrison / CC BY-SA 2.0)

Afrikan maiden hallinto on viimeisten kymmenen vuoden aikana keskimäärin parantunut mutta melko vähän. Lisäksi turvallisuuden ja oikeusvaltioperiaatteen heikkeneminen rapauttaa hyvää kehitystä, varoittaa Afrikan maiden demokratian ja hyvän hallinnon edistämiseen keskittynyt Mo Ibrahim -säätiö.

Säätiö julkisti maanantaina kymmenennen Afrikan hallintoindeksinsä, jossa arvioidaan Afrikan jokaista 54:ää maata 95 indikaattorin avulla.

Tämänvuotisen raportin mukaan 37 maassa hallinto on viimeisen vusikymmenen aikana kehittynyt parempaan suuntaan. Etenkin inhimillinen kehitys – koulutus, hyvinvointi ja terveys – sekä kansalaisten osallistumismahdollisuudet ovat parantuneet.

Sen sijaan turvallisuus ja oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen ovat heikentyneet 33 maassa, joista lähes puolessa merkittävästi. Trendi on vain pahentunut viime aikoina, ja se heikentää myös muilla alueilla saavutettua edistystä. Kategoriassa mitataan esimerkiksi ihmisten henkilökohtaista turvallisuutta sekä oikeusjärjestelmän toimivuutta.

"Olen hieman pettynyt, sillä hallinto edistyi melko nopeasti vuosina 2000–2006. --- Viimeisten kymmenen vuoden aikana se on parantunut vain yhdellä pisteellä. Meidän täytyy pärjätä paremmin ja todellakin tarkastella alueita, jotka pidättelevät meitä", säätiön perustaja Mo Ibrahim sanoi uutistoimisto Reutersille.

Indeksin tähtisuoriutujia ovat Afrikan muutenkin kehittyneimpinä pidetyt maat Mauritius, Botswana ja Kap Verde. Hännillä taas on monia konfliktimaita, kuten Somalia, Etelä-Sudan, Keski-Afrikan tasavalta sekä Libya. Eniten ovat parantaneet kymmenen vuoden aikana Norsunluurannikko, Togo, Zimbabwe, Liberia ja Ruanda.

Demokratia kehityspolitiikkademokratiahallinto Afrikka

Lue myös

Temppelin raunioituneita pylväitä

Poliitikot, nobelistit ja järjestöt vetoavat demokratian puolesta: ”Autoritaariset johtajat käyttävät koronakriisiä hyväkseen”

Tänään julkaistun avoimen kirjeen mukaan koronapandemia on valtava haaste demokratian kannalta, sillä sen varjolla monet johtajat yrittävät heikentää demokratiaa. ”Meidän on tehtävä selväksi kaikille, mitä on pelissä”, vetoaa International IDEAn pääsihteeri Kevin Casas-Zamora.
Kaksi kasvomaskein suojautunutta ihmistä liikenteen seassa.

Maailman haavoittuvimmat kärsivät koronaviruspandemiasta eniten – Ympäri maailman raportoidaan köyhimpiin kohdistuvia väkivallantekoja

Niin Nigeriassa, Intiassa, Filippiineillä kuin Etelä-Afrikassakin on raportoitu viranomaisten väkivallan kasvaneen koronaviruspandemian aikana. Kohteina ovat useimmiten köyhimmät, kirjoittaa Olli-Pekka Haavisto.
Rakennus ja ihmisiä kadulla

Burundi äänestää presidentistä koronaviruksesta huolimatta – Kampanjointia on leimannut väkivalta ja häirintä

Kolme kautta istunut presidentti Pierre Nkurunziza on väistymässä syrjään, mutta vaalikampanjoita on käyty väkivallan ja ihmisoikeusloukkausten keskellä. Koronaviruksesta huolimatta maassa on nähty kymmenien tuhansien ihmisten kokoontumisia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.