Seksistä tullut sensuurin väline Azerbaidžanissa

Azerbaidžanilainen toimittaja Hadija Izmailova sai maaliskuussa postitse kuusi valokuvaa itsestään harrastamassa seksiä omassa kodissaan. Hän ei tiedä, kuka oli kätkenyt kameran asuntoon.

Izmailova on paljastanut jutuissaan hallinnon korruptiota, ja kuvien tarkoitus oli pelotella hänet ja muut kriittiset journalistit hiljaisiksi.

Izmailova ei kuitenkaan säikkynyt. Kuvien intiimiydestä huolimatta hän julkisti asian ja toivoi nolaavansa hallituksen, kun sen laittomat ja hävyttömät toimintatavat paljastuvat.

Mutta sota jatkui: video, josta Izmailovan kuvat oli pätkitty, ilmestyi nettiin. Sivusto jäljitteli Azerbaidžanin johtavan oppositiopuolueen sivuja, mutta puolue kiisti tietävänsä asiasta mitään.

Izmailova uskoo hallituksen pyrkineen mitätöimään hänen työnsä arveluttavilla kuvilla. Vastaavaa on tapahtunut aiemminkin, mutta Izmailova on ensimmäisenä tuonut aran asian julkisuuteen.

Tappavaa sensuuria

Azerbaidžanin itsevaltainen presidentti Ilham Alijev ajoi vuonna 2009 läpi päätöksen, joka sallii hänen pysyä vallassa rajattomasti. Maata hallitsee hänen sukulaistensa verkosto, joka on alkanut kiinnostaa korruptiota tutkivia toimittajia.

Izmailovan mukaan erästä hänen kriittistä kollegaansa tölväistiin esittämällä televisiossa kuvia hänestä masturboimassa. Kyseistä tv-kanavaa johtaa Alijevin serkku.

Useita azerbaidžanilaisia toimittajia on siepattu ja jotkut ovat menettäneet henkensä. Politiikasta ja korruptiosta raportoinut Elmar Huseinov ammuttiin kotinsa portaille keväällä 2005. Perheen mukaan häntä oli aiemmin uhkailtu.

Ketään ei ole saatu vastuuseen Huseinovin murhasta. Toimittajat ilman rajoja -järjestön Keski-Aasian ja Euroopan osaston johtaja Johann Bihr sanoo, ettei journalisteihin kohdistunutta väkivaltaa ole sen jälkeen tutkittu kunnolla yhdessäkään tapauksessa.

Protestit tukahdutettu

Bihrin mukaan tuloksena on pelon ilmapiiri, jossa toimittajat tietävät kriittisyyden altistavan heidät väkivallalle.

Myös mielenosoitukset ovat olleet kiellettyjä Azerbaidžanin pääkaupungissa Bakussa vuodesta 2005. Arabimaiden liikehdinnän innoittamat protestit nujerrettiin alkuunsa keväällä 2011.

Osansa sai myös sosiaalinen media, sillä Facebookissa ja Twitterissä kirjoittaneet nuoret aktivistit päätyivät telkien taa. Heiltä evättiin asianajaja ja yhteydet kotiväkeensä, bloggaaja Parvana Persijani kertoo.

Human Rights Watchin (HRW) mukaan Azerbaidžan ei päästä Euroopan neuvoston edustajia tutustumaan poliittisten vankien kohteluun maassa.

Euroviisut tulossa

Azerbaidžan on sijalla 143 kaikkiaan 183 maan joukossa Transparency International -järjestön korruptioindeksissä.

Öljytulojen kasvu vauhdittaa uudistuksia Bakussa, jonka kasvoja ehostetaan toukokuun lopun euroviisuisännyyttä varten. HRW:n mukaan asukkaita on häädetty väkisin kodeistaan ilman asianmukaista korvausta.

Azerbaidžan on luvannut taata viisuvieraiden sananvapauden, mutta oikeus ei koske omaa väkeä.

"Azerbaidžanin ongelmien ydin on se, että asukkaat eivät saa todenmukaista tietoa", Izmailova sanoo.