Uutiset

Sekava sähkömarkkina ruotuun Somalimaassa

Kilpailevien yrittäjien johdot spagettimaisena sotkuna, kansa maksaa kiskurihintaa, kirjoittaa Ed McKenna.
(Kuva: Bert Kaufmann / cc 2.0)

(IPS) -- Tuulivoimala Somalimaan pääkaupungin Hargeisan edustalla on nousemassa muuttuvan energiatalouden toteemiksi. Somaliasta vuonna 1991 irrottautunut Somalimaa on kamppaillut koko ajan heikon sähkönsaannin kurimuksessa.

"Yrityksemme eivät ole pystyneet tuottamaan täysillä, koska sähkönjakelu ei ole säännöllistä eikä luotettavaa. Ongelma hidastaa alueen talouskehitystä", Somalimaan kaivos-, energia- ja vesiministeri Hussein Abdi Dualeh sanoo.

Köyhässä Somalimaassa sähkö on huippukallista. Muualla maailmassa kilowattitunti maksaa 11-23 senttiä, mutta Hargeisassa 76 senttiä.

Vähän ja kallista

Edes korkea hinta ei ole houkuttanut yksityisiä sähköyhtiöitä kasvattamaan tuotantoaan. Riskit pelottavat, kun linjaukset pitkän tähtäimen energiapolitiikasta puuttuvat.

Sähkön korkea hinta puolestaan kurittaa yrityksiä. "Meiltä menee niin paljon rahaa sähköön, että emme pärjää hintakilpailussa tuontitavaroille", pienen tehtaan omistaja Faisil Wadani sanoo.

Ongelmaa yritetään vihdoin ratkaista. Somalimaan hallitukselta odotetaan vielä tänä vuonna maan ensimmäistä sähköenergialakia. Laki luo turvallisia ja toimivia standardeja sähköverkkojen rakennukseen. Se myös painottaa uusiutuvaa energiaa, ja neljän suuren kaupungin ympärille kaavaillaan tuulivoimapuistoja.

Lamppu palaa aina

Hargeisa pursuaa pieniä katukioskeja. Omistajat maksavat yksityisille sähköntoimittajille noin kahdeksan euroa kuussa ja saavat vastineeksi sähköä sadan watin hehkulamppuun. Virityksestä puuttuu usein katkaisija, joten lamppu palaa yötä päivää, ellei sitä ruuvata irti.

Kun Somalimaa julistautui itsenäiseksi vuonna 1991, uusi hallinto haali kasaan sähköjohtoja ja generaattoreita sisällissodan runteleman Hargeisan raunioista. Tarkoituksena oli turvata edes välttävä energiansaanti.

Valtiolla ei kuitenkaan ollut rahaa sähköverkkoon, joten yksityiset sähköntuottajat rynnivät markkinoille. Sähköinfrastruktuuri kehittyi sääntelemättömäksi ja hajanaiseksi.

Vauraat hargeisalaiset ovat tilanneet dieselgeneraattoreita Lähi-idästä. Valtaosa kaupungin sähköstä tuotetaan nyt niillä ja johdetaan kaoottisesti kulkevia sähkölinjoja pitkin.

Liki puolet menee hukkaan

"Valtio hallitsee vain viidennestä sähkömarkkinoista. Somalimaan sähkönhinnat ovat korkeat, koska jakelu on yksityisten firmojen spagettiverkostojen varassa", Dualeh sanoo.

Hallitus arvioi, että 40 prosenttia sähköstä menee hukkaan vanhentuneen tuotanto- ja jakeluteknologian vuoksi.

Hargeisan lentokentän lähelle on rakennettu viiden turbiinin kokoinen pilottituulipuisto Yhdysvaltain kehitysyhteistyöviraston Usaidin tuella. Sijoittajia yritetään innostaa alalle levittämällä tietoa tuulivoimasta pitkin maata.

"Somalimaassa paistaa aurinko yli 340 päivänä vuodessa ja tuulisuus on täällä liki maailmanennätystasoa, joten uusiutuvaan energiaan pitää suhtautua vakavasti", ministeri Dualeh sanoo.

Köyhä mutta rauhallinen Somalimaa

Somalimaa itsenäistyi brittivallasta 1960 ja muodosti valtioliiton Italiasta itsenäistyneen Somalian kanssa. Siad Barre kaappasi vallan 1969 ja valtioliitto muuttui sotilasdiktatuuriksi. 1980-luvulla maassa puhkesi sisällissota. Barren diktatuuri kukistui 1991, ja Somalimaa julistautui itsenäiseksi. Se ei ole saanut kansainvälistä tunnustusta.

Somalimaa kuuluu maailman köyhimpiin alueisiin. Sen noin 3,5 miljoonasta asukkaasta yli puolet on paimentolaisia. Maa on kuivaa puoliaavikkoa, josta vain kymmenesosa soveltuu viljelyyn.

Talous nojaa ulkomailla asuvien rahalähetyksiin, mutta Somalimaahan on myös tullut paljon pakolaisia Somalian levottomammilta alueilta.

Somalimaa on pysynyt rauhallisena, ja siellä on onnistuttu järjestämään vaaleja.

energiasota ja rauhatalousuusiutuva energia Somalia

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Maskilla suojautunut nainen puolilähikuvassa, etualalla mikrofoneja.

”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen

Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja puhui tiistaina Ulkopoliittisen instituutin tilaisuudessa. Hän toivoo EU:lta ja Suomelta lisää painostusta presidentti Aljaksandr Lukašenkaa kohtaan.
Koronarokotepullo ja ruisku kuvituskuvassa.

Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”

Maailman terveysjärjestön on tarkoitus jakaa tänä vuonna kaksi miljardia koronarokotetta Covax-mekanismin kautta. Ensimmäiset annettiin eilen, saajana muun muassa Ghanan presidentti Nana Akufo-Addo, joka rauhoitteli samalla rokoteskeptikoita.
Maskeilla suojautuneet mies ja nainen pitävät mangoja käsissään.

Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon

Mangosatoja tuhoavat hedelmäkärpäset ovat yleistyneet Zimbabwessa ilmaston lämmetessä. Ympäristöystävällinen tuholaistorjunta on kuitenkin tuottanut tulosta.
Jäävuoria vedessä

YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan

YK:n uuden raportin mukaan nykyisillä päästövähennyssitoumuksilla päästöt vähenevät alle prosentin vuoteen 2030 mennessä, kun tavoite on 45 prosenttia. Kyseessä on kuitenkin vasta tilannekatsaus – lisää sitoumuksia odotetaan vielä ennen loppuvuoden ilmastokokousta.

Tuoreimmat

”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Luetuimmat

YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Stereotyyppiset sukupuoliroolit piinaavat myös miehiä, uskoo Suomessa vieraileva intialaisaktivisti Harish Sadani