Uutiset Jemenin konflikti

Saudi-Arabian johtama liittouma lupasi helpottaa Jemenin saartoa, mutta se ei riitä

Jemenin saarto on ”siviilien potkimista, kun he ovat jo maassa”, sanoo avustusjärjestö. Saartoa on luvattu helpottaa, mutta nälänhätä on silti vain muutaman kuukauden päässä.
Mielenosoittajia Yemen is starving -kyltin kera.
Jemenissä on meneillään maailman pahin humanitaarinen kriisi. New Yorkissa on osoitettu mieltä jemeniläisten puolesta tänä syksynä. (Kuva: Felton Davis / CC BY 2.0)

Saudi-Arabian johtama liittouma on luvannut lieventää pommittamansa Jemenin saartoa, jotta maahan saataisiin humanitaarista apua. Avustusjärjestöjen mukaan helpotukset eivät riitä, sillä maahan pitäisi sallia myös kaupalliset toimitukset, jotta tilannetta voitaisiin helpottaa.

”Satamien avaaminen avulle mutta ei kaupalliselle tuonnille on vain säälittävää vaihtokauppaa ihmishengistä. Kyseessä on pahin nälänhätä vuosiin eikä se muutu, ellei kaupallisia ruoka- ja polttoainekuljetuksia sallita”, sanoo Shane Stevenson, avustusjärjestö Oxfamin Jemenin maajohtaja tiedotteessa.

Saudi-Arabian johtama liittouma sulki Jemenin maarajan, satamat ja lentokentät 6.11. Tarkoituksena oli estää aseiden salakuljetus Iranista Jemenin huthikapinallisille, joita vastaan liittouma taistelee.

Saartoa helpotettiin kymmenen päivän kuluttua, mutta tärkeä Hodeidah'n satama sekä Sanaan lentokenttä ovat pysyneet kiinni. Myös huthit ovat rajoittaneet avun saantia.

Tällä viikolla liittouma ilmoitti sallivansa avun kuljetuksen Hodeidah'n kautta sekä YK-lennot Sanaan kautta. Lisäksi on ollut tietoa myös Salefin sataman avaamisesta. Uutistoimisto Reutersin mukaan vielä torstai-iltapäivänä niitä ei ollut avattu.

Saarron osittainen poisto tuo vain vähän helpotusta, sillä Jemenin tilanne oli katastrofaalinen jo ennen sitä. Sen 27-miljoonaisesta väestöstä yli 20 miljoonaa tarvitsee humanitaarista apua ja seitsemän miljoonaa elää täysin avun varassa. Yli 900 000 ihmistä on sairastunut puhtaan veden puutteen takia koleraan.

Saarto on pahentanut tilannetta entisestään, sillä Jemen on 90-prosenttisesti riippuvainen tuontituotteista. Polttoaineen, ruuan ja lääkkeiden saanti on pysähtynyt. Esimerkiksi Punainen Risti on kertonut, että kolmen tärkeän kaupungin vesi- ja viemärijärjestelmä on lakannut toimimasta.

Avustusjärjestöt ovat pitäneet tilannetta kansainvälisen lain vastaisena.

”Saarto on siviiliväestön potkimista silloin, kun se on jo maassa. Nämä toimet ovat kohtuuttomia ja tuomittavia, ja niihin pitää välittömästi puuttua, elleivät poliittiset toimijat halua olla osallisina tähän kriisiin”, sanoi IRC:n maajohtaja Paolo Cernuschi.

Ruokakriisejä seuraava Fews-palvelu on myös varoittanut nälänhädän riskistä Jemenissä. Fewsin mukaan mikäli satamat pysyvät kiinni tai ne avataan, mutta ne eivät pysty toimittamaan suuria määriä elintärkeitä tarvikkeita, monilla Jemenin alueilla nälänhätä on todennäköinen 3–4 kuukauden kuluttua. Joillakin alueilla kriisi voi tulla jok aiemmin.

Suomalaisjärjestöistä Jemeniin välittävät apua ainakin:

Jemenin konflikti avustustyökatastrofiapukonflikti Jemen

Lue myös

Kaksi mielenosoittajaa Hands off Jemen -kylttien kera

Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia

Kolmessa maakunnassa tehdyn kyselytutkimuksen mukaan yli puolet lapsista on masentuneita. Koronaviruksen leviäminen lisäisi merkittävästi avustustyön paineita, varoittaa Pelastakaa Lapset. Järjestön vaikuttamistyön asiantuntija Tapio Laakso kritisoi myös Suomen uutta asevientilupaa Arabiemiirikuntiin.
Kaksi miestä puupinon takana

Yli puolet apua tarvitsevista elää vain kymmenessä maassa – Järjestö listasi vuoden pahimmat humanitaariset kriisit

Avustusjärjestö International Rescue Committeen mukaan tänä vuonna pahin humanitaarinen kriisi nähdään Jemenissä. IRC:n listan kymmenessä maassa asuu vain kuusi prosenttia maailman väestöstä, mutta niistä on lähtöisin kolme neljäsosaa maailman pakolaisista.
Mies YK:n istuntosalissa

Avustuskuljetusten vaikeudet pahentavat Jemenin ruokakriisiä – ”Se, että lapsille ei saada apua, on monelle kuolemantuomio”

Yli 4,4 miljoonaa ihmistä elää Jemenissä vaikeasti saavutettavilla alueilla, jonne ei saada riittävästi apua. Monet heistä ovat jo lähellä nälänhätää, arvioi Pelastakaa Lapset.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.

Tuoreimmat

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia
Liialliset sateet uhkaavat Pakistanin viljasatoa – ”Koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin”
Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen
Adolfo Vera ja Ahmad Hosseini ovat eri sukupolvien maahanmuuttajia Suomessa – ”Silloin juotiin aina kolme kuppia kahvia”
Naisten sukuelinten silpomien taustalla on sukupuolten epätasa-arvo, mutta edes vastustajat eivät aina ymmärrä sitä – Suomalainen väitöstutkimus peräänkuuluttaa juurisyihin puuttumista