Uutiset Ympäristö

Satelliitit tarjoavat apua metsäkadon torjuntaan – Tutkimuksen mukaan varoitusjärjestelmä vähensi metsäkatoa Keski-Afrikan maissa lähes viidenneksellä

Satelliittijärjestelmä säästää metsänvartijoiden ja vapaaehtoisten aikaa lähettämällä varoituksen metsäpeiton pienenemisestä sähköpostitse, selvisi yhdysvaltalaistutkimuksessa. Tieto on merkityksellinen etenkin hiilidioksidipäästöjen leikkaamisen kannalta.
Metsää alhaalta ylöspäin kuvattuna.
Miljoonia hehtaareita metsiä katoaa maailmasta vuosittain. Kuva Kongon demokraattisesta tasavallasta. (Kuva: Joseph King / CC BY-NC-ND 2.0)

Satelliitteja voidaan hyödyntää metsäkadon torjumisessa ainakin keskisen Afrikan maissa, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

Yhdysvaltalaisen Wisconsin-Madisonin yliopiston ja sen kumppanien tekemän tutkimuksen mukaan metsäkato väheni keskimäärin 18 prosenttia kahden vuoden aikana yhdeksässä Afrikan maassa, joissa käytettiin varoitusjärjestelmää.

Marylandin yliopiston kehittämä GLAD-varoitusjärjestelmä (Global Land Analysis & Discovery) perustuu satelliittitietoihin. Järjestelmä päivittää tietoja noin viikon välein ja varoittaa, kun 900 neliömetrin kokoisella alueella havaitaan metsäkatoa. Tilaajille, kuten viranomaisille, metsänvartijoille tai ympäristöjärjestöille, lähetetään varoitus sähköpostitse.

Näin metsäkadon estämiseksi voidaan toimia.

”Ennen GLADia hallitusten toimijoiden ja muiden metsäkadon torjunnassa mukana olevien piti luottaa vapaaehtoisten tai metsänvartijoiden raportteihin. He eivät tietenkään voi olla kaikkialla, mikä on valtava rajoite sille, että metsäkato löydetään ajoissa ja voidaan estää”, sanoo tutkimuksen teossa mukana ollut tutkija Jennifer Alix-Garcia Oregonin yliopiston tiedotteessa.

Hiilidioksidipäästöjen säästämisen arvo oli tutkimuksen mukaan metsäkadon välttämisen ansiosta 149–696 miljoonaa dollaria (121–567 miljoonaa euroa).

Metsää häviää vuosittain noin 4,7 miljoonaa hehtaaria. Se on tärkeä tekijä ilmastonmuutoksessa, sillä maankäytön muutosten, kuten metsäkadon, arvioidaan aiheuttavan noin 6–17 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Metsäkadon torjunta on tärkeää myös siksi, että sitä pidetään hiilidioksidipäästöjen leikkaamisen kannalta jopa kymmenen kertaa tehokkaampana kuin uusien puiden istutusta.

Afrikan maista tutkimuksessa olivat mukana muun muassa Kongon demokraattinen tasavalta, Kamerun ja Keski-Afrikan tasavalta.

Tutkimusta tehtiin myös Etelä-Amerikassa ja Aasiassa. Siellä tulokset eivät kuitenkaan olleet merkittäviä. Tutkimusta johtanut tutkija Fanny Moffette arvioi sen johtuvan siitä, että näillä alueilla varoitusjärjestelmiä oli jo saatavilla. Lisäksi Kolumbiassa ja Nicaraguassa oli poliittisesti epävakaata, mikä on saattanut vaikuttaa tutkimustuloksiin.

Tutkimus julkaistiin Nature Climate Change -lehdessä.

Ympäristö ympäristöbiodiversiteettiilmastonmuutosmetsätsuojelu

Lue myös

Puita vuoren edustalla.

Öljy-yhtiöt Afrikan luonnonpuistojen kimpussa

Koska öljy-yhtiöiden on pakko turvautua yhä kalliimpiin etsintöihin erittäin syvällä meren pohjassa, ne hyökkäävät viimeiselle vedenpinnan yläpuolelle jäävälle rintamalle, missä kulut ovat viellä alhaisemmat: Afrikan luonnonpuistoihin ja makean veden varantoihin, kirjoittaa François Misser.
Poroja sulaneen lumen keskellä.

Tutkimus: Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa kestävimmin, mutta ilmastonmuutos uhkaa viedä ikivanhat ruuantuotantojärjestelmät mennessään

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön tuore raportti tarkastelee muun muassa inarinsaamelaisia, jotka tuottavat itse noin 70 prosenttia ruuastaan. Alkuperäiskansojen ruokajärjestelmät saattavat kuitenkin kadota lähivuosina, raportti ennustaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - "Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta"

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.

Luetuimmat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Kamerunin kieliryhmien välinen konflikti on mutkikas vyyhti kolonialismin perintöä ja eriarvoisuutta
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Rikkaat maat haalivat leijonanosan koronarokotteista ja suojelevat samalla lääkeyhtiöidensä voittoja – Siinä ei ole mitään järkeä, sanoo taloustieteen professori Jayati Ghosh
Pariisin huippukokouksessa luvattiin tasa-arvotyöhön 40 miljardin dollarin rahoituspotti
Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla
Nälkä kasvanut dramaattisesti koronapandemian vuoksi – YK:n tavoite poistaa nälänhätä 2030 mennessä uhkaa vesittyä
Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Tutkimus: Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa kestävimmin, mutta ilmastonmuutos uhkaa viedä ikivanhat ruuantuotantojärjestelmät mennessään
Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä