Uutiset

São Paulon kaduilla yöpyy muitakin kuin kodittomia

Eriarvoisuus on sitkeä ongelma Brasilian megakaupungissa, jossa esimerkiksi pienituloiset voivat joutua nukkumaan kadulla tolkuttoman pituisten työmatkojen takia.
Brasilialainen Felicia Mendes
Felicia Mendesin johtama valtausliike odottaa São Paulon kaupungin toimia joutomaiden muuttamiseksi asuinalueeksi kaupungin eteläosissa. (Kuva: Mario Osava / IPS)

(IPS) -- Kaikki São Paulon kaduilla yöpyvät eivät ole asunnottomia. Osa asuu niin kaukana keskustasta, ettei kotona kannata käydä joka päivä.

Tolkuttomat työmatkat ovat yksi megakaupunkien monista ongelmista. Työssäkäyntialue paisuu, kun ytimen ympärille kasvaa yhä lisää satelliittikaupunkeja. Brasilian São Paulo käsittää 39 kuntaa, ja asukkaita on kuluvan vuoden tilaston mukaan 21,4 miljoonaa.

”Ongelmat ovat niin suuria ja mutkikkaita, ettei nykyinen hallintomalli selviä niistä”, Kestävä São Paulo -instituutin johtaja Jorge Abrahão sanoo. Laitoksen taustalla on yli 700 järjestön muodostama Meidän São Paulomme -verkosto, joka edistää osallistavaa kaupunkikehitystä.

Uusien haasteiden edessä tarvitaan päättäjien, yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyötä, Abrahão tähdentää.

Eriarvoisuus suurin haaste

Meidän São Paulomme -verkosto alkoi vuonna 2007 perätä pormestariehdokkailta tavoitelistaa, jonka toteutumista asukkaat voivat vaalikaudella seurata. Sittemmin on luotu monia muitakin mittareita, joilla voidaan tarkkailla kunnan sosiaalista, taloudellista ja ympäristön kehitystä.

”Tärkein haaste on eriarvoisuus. Epäoikeudenmukaisuudet eri elämänalueilla - tuloissa, terveydessä, koulutuksessa, asumisessa, turvallisuudessa ja odotuksissa - kasaantuvat yhteen”, Abrahão selittää.

Verkosto on kartoittanut eriarvoisuutta São Paulon 96 asuinalueella. Esimerkiksi köyhän Tiradentesin asukkaiden elämä jää keskimäärin 26 vuotta lyhyemmäksi kuin rikkailla alueilla asuvien.

”Köyhä kuolee varhain, koska hänen terveydestään ja koulutuksestaan huolehditaan kehnosti. Lisäksi hän kokee enemmän väkivaltaa ja ansaitsee paljon vähemmän kuin rikas”, Abrahão selittää.

Asunto kaukana työpaikasta

Asuminen syrjässä on usein eriarvoisuuden taustalla tai pahentaa sitä. Keskustan asuntojen hinnat sysivät vähävaraisia alueille, joilta puuttuvat työpaikat, infrastruktuuri, koulut ja terveysasemat.

”Tiradentesissa on vain 20 työpaikkaa sataa asukasta kohti, kun keskustassa niitä on 780”, Marcos Campagnone São Paulon pormestarinvirastosta myöntää.

Seurauksena ovat pitkät ja kalliit työmatkat, jotka ajavat pienituloiset jopa nukkumaan yönsä keskustan kaduilla.

”Työpaikkojen siirtäminen pois keskustasta helpottaisi myös liikennettä. São Paulossa on teitä kaikkiaan 17 000 kilometriä”, Campagnone pohtii.

Taloja ja maita vallataan

Joidenkin asukkaiden ratkaisu on ollut tyhjien rakennusten valtaaminen. ”São Paulon vanhan keskustan alueella on lähes 20 000 tyhjää asuntoa”, asunnottomien liikkeen vetäjä Antonia Ferreira Nascimento kertoo.

Ryhmä valtasi vuonna 2010 vähän aiemmin suljetun Hotelli Columbian. Taloon asettui 80 perhettä, ja valtaus jatkuu häätöuhkauksista huolimatta.

Koulujen ja palvelujen läheisyys on tärkeämpää kuin ilmanlaatu, vakuuttaa neljän lapsen yksinhuoltaja Cheila Patricia Souza, 32. Hänen mukaansa valtaosa valtaajista on yksinhuoltajaäitejä.

Toinen asunnottomien ryhmä taistelee joutomaasta Capão Redondossa kaupungin etelälaidalla. 868 perhettä asuu tilapäishökkeleissä odottaen, että kaupungin myönteinen asenne muuttuu toimenpiteiksi.

Valtausta johtaa leski Felicia Mendes Dias, 59, jolla on 4 omaa ja 11 adoptoitua lasta. Hänen mukaansa moni valtaukseen osallistuvista perheistä on asunut lähistöllä ja toivoo nyt pääsevänsä omaan kotiin.

kaupungittyö Brasilia Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Hiroshiman atomipommista selvinnyt rakennuksen raunio ja muistomerkki

Hiroshima, Suomi ja ydinaseriisunta

Suomen käyttäytyminen ydinaseriisuntakysymyksissä on ollut lähes identtistä ydinasevaltioiden ja Nato-maiden kanssa. Viimeisenä naulana aktiivisen ydinaseriisunnan edistämispolitiikan arkkuun on ollut Suomen kieltäytyminen allekirjoittamasta ydinaseet kieltävää sopimusta, kritisoi Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.
Joukko ihmisiä kävelee käytävällä

Jemenin hätäapuohjelmia uhkaa sulkeminen, sillä avunantajat eivät ole täyttäneet lupauksiaan – ”Kun rahaa ei tule, ihmiset kuolevat”

Avunantajamaat lupasivat Jemenille helmikuussa 2,6 miljardia dollaria apua. YK:n mukaan alle puolet tästä summasta on maksettu mikä tarkoittaa, että lähikuukausina joudutaan sulkemaan valtava määrä avustusohjelmia.
Pakolaisleirin rakennuksia

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Iran langetti naisaktivisteille vuosikymmenien vankeustuomion huntupakon rikkomisesta
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset