Uutiset

Sanan ja tiedon vapaus

Tietoyhteiskunta tuo mukanaan kysymyksiä tiedon omistuksesta, internetin hallinnasta ja sananvapaudesta. Usein kiistellään sääntelyn vaikutuksista toisaalta rikollisuuteen, toisaalta aatteiden vapaaseen ilmaisuun verkossa. Aatteitaan voivat kuitenkin ilmaista vain ne väestöryhmät, jotka osaavat internetin kielen - ehkä uudenlaista sananvapautta olisikin mahdollisuus sisällöntuotantoon omilla ehdoilla?

Informaation nopea ja vaivaton liikkuvuus verkossa on nostanut esiin uusia, ongelmallisia kysymyksiä, kuten sen, kuka omistaa tiedon ja miten oikeudet sen käyttöön määritellään. Tekijänoikeuslakeja on digiaikana jatkuvasti kiristetty, mutta toisaalta niiden valvominen muuttuu aina vain hankalammaksi.

Toinen keskeinen kysymys koskee verkon hallintaa ja tietoturvaa. Toistaiseksi internetistä puuttuu hallinto, joka säätelisi mitä siellä saa ja mitä ei saa julkaista. Maailmalla keskustelua kiihdyttivät etenkin vuoden 2001 terroristihyökkäykset Yhdysvalloissa, Suomessa internetin valvontaa pohdittiin Myyrmannin pommi-iskun jälkeen.

Monet pelkäävät, että terroristit ja rikolliset käyttävät verkosta löytyvää tietoa hyväkseen toiminnassaan, ja haluavat uusia lakeja internetin valvontaa tehostamaan. Toiset pitävät sääntelyä vaarallisena ja muistuttavat, että samaisia lakeja voidaan käyttää myös sananvapauden rajoittamiseen ja sensuuriin – esimerkiksi juuri terrorisminvastaisen taistelun nojalla.

On toisaalta myös esitetty, että sananvapaudella tulisi käsittää tietoyhteiskunnassa kokonaan eri asiaa kuin painetun median valtakaudella. Esteetöntäkään pääsyä internetiin ei voi hyödyntää tehokkaasti, mikäli tiettyihin väestöryhmiin kuuluvilla ei ole tietotaitoa heille itselleen merkityksellisen sisällön tuottamiseen, tai jos esimerkiksi haluttava materiaali on saatavilla vain vieraskielisenä.

Ehkä todellista sananvapautta tulevaisuudessa onkin mahdollisuus omaan tietoteknologiseen infrastruktuuriin ja itsenäiseen sisällöntuotantoon, kuten ehdottaa Alan Toner artikkelissaan Unzipping the World Summit on the Information Society. Erityisesti kansalaisjärjestöt ovat useaan otteeseen painottaneet, että tietoyhteiskunta ei voi toimia vain ylhäältä alas, vaan se edellyttää monisuuntaista informaation kulkua, kritiikkiä, keskustelua ja osallistumista.

Kuka omistaa tiedon?

Yhtenä nykykehityksen riskinä pidetään sitä, että kuten teollisuusyhteiskunnassa kehitysmaista ostettiin vain raaka-aineet ja itse tuotteet jalostettiin teollisuusmaissa, tietoyhteiskunnassa kehitysmaat alistettaisiin vastaavalla tavalla alihankkija-asemaan. Tähän voisivat johtaa yhä kiristyvät patentti- ja tekijänoikeuslait.

Suuryritykset, jotka ovat sijoittaneet rahaa tutkimuksiin ja tuotekehittelyyn, tahtovat käyttää tuloksia kilpailuetunaan maailmanlaajuisilla markkinoilla. Kehitysmaat sekä kansalaisliikkeet puolestaan painottavat, että tiukka patentti- ja tekijänoikeuslainsäädäntö vähentää paikallista tutkimus- ja kehitystyötä, keskittää valtaa monopoliasemassa oleville jättiyrityksille ja lisää näin kehitysmaiden riippuvuutta teollisuusmaista.

Tiedon omistusta koskevissa kysymyksissä ei pelata pikkurahalla: Maailmanpankki on laskenut, että teollis- ja tekijänoikeuksista ns. TRIPS-sopimuksen ansiosta kertyvillä maksuilla tulee köyhistä maista rikkaisiin maihin siirtymään 40 miljardin dollarin verran seuraavien 10 vuoden aikana.


Linkkejä:
Tutkimus: Englannin kielen rynnistys internetissä jatkuu
global.finland 23.03.2004

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Keltainen rakennus, jossa kivipylväät ja koristeellinen pääty.

Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä

Suomi vei viime vuonna aseita muun muassa Arabiemiirikuntiin. Esimerkiksi Bahrainin ja Indonesian aseviennin kohteita ei tiedetä, koska lupajärjestelmä ei ole läpinäkyvä, kritisoi asevientitilastoja kokoava SaferGlobe.
Yleiskuva YK:n kokoussalista.

Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella

Suomi ei ole vielä mukana tammikuussa voimaan tulevassa ydinasekieltosopimuksessa. Hallitusohjelman mukaan Suomi arvioi liittymistä kieltoprosessin edetessä. “Ei voi yhtä aikaa vastustaa ydinaseita ja puolustaa oikeutta niiden hallussapitoon”, kritisoi ICAN Finland -verkoston koordinaattori Claus Montonen.
Autoja ja mopoja kadulla.

Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan

Sosiaalisessa mediassa kiertävä julma raiskausvideo on saanut bangladeshilaiset viime viikkoina kaduille vaatimaan puuttumista seksuaalirikollisuuteen. Kuolemanrangaistus on helppo ratkaisu – oikeusjärjestelmän uudistaminen vaatii enemmän työtä, toteaa Human Rights Watchin asiantuntija Meenakshi Ganguly.
Kuivuneita kuusia alhaaltapäin kuvattuna.

Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista

Maailman maat elvyttävät talouksiaan valtavilla summilla koronan vuoksi. Jos rahaa suunnattaisiin myös ilmastotoimiin, saavutettaisiin win win -tilanne, sanovat tutkijat.

Tuoreimmat

Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”
Vuoden YK:n ystävä -tunnustus professori Eeva Furmanille
Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta