Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Saharan salakuljettajat siirtyvät yhä vaarallisemmille reiteille

EU:n ja Nigerin viranomaisten vastatoimet ovat saaneet salakuljettajat siirtämään reittejään, varoittaa kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö.
Agadezin kaupunki Nigerissä
IOM:n pelastamat siirtolaiset saatetaan Agadezin kaupungin kautta eteenpäin. (Kuva: willemstom / Flickr / CC BY-NC-ND 2.0)

Nigerissä toimivat salakuljettajat näyttävät siirtyneen riskialttiimmille reiteille tänä vuonna, sanoo kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM).

Nigeriin on saapunut tänä vuonna yli 60 000 siirtolaista, mutta vain puolet on siirtynyt eteenpäin kahdella IOM:n tarkkailemalla rajanylityspisteellä. Siirtolaisia sekä lähtee että saapuu nyt vähemmän kuin viime vuonna, järjestö kertoo tiedotteessaan.

Niger on välietappi monille naapurimaa Libyaan sekä edelleen Eurooppaan pyrkiville siirtolaisille. Nigerin viranomaiset sekä EU ovat viime aikoina käyneet ihmissalakuljettajia vastaan ja pidättäneet näitä, ja sen seurauksena salakuljettajat etsivät nyt parempia reittejä.

IOM:lla on siirtolaisten etsintä- ja pelastusoperaatio Nigerissä. Se kertoo pelastaneensa huhtikuusta alkaen yli tuhat ihmistä Pohjois-Nigerissä. Järjestö yrittää nyt luoda uusia tarkastuspisteitä siirtolaisten löytämiseksi.

Eräässä viimeisimmistä operaatioista pelastettiin 23 gambialaista ja senegalilaista, jotka heidän kuljettajansa olivat hylänneet. Mukana oli 7-vuotias tyttö.

Osa IOM:n pelastamista siirtolaisista oli saanut valistusta matkan riskistä, mutta oli silti päättänyt yrittää onneaan ja hankkiutua Libyaan.

”Tämä on ihme, mutta en ole ikinä ollut näin häpeissäni. Minun olisi pitänyt kuunnella heitä eikä koskaan lähteä tälle reitille”, sanoi eräs pelastettu.

Tilastoja siitä, kuinka monet siirtolaiset menettävät henkensä Saharan autiomaassa, ei ole. Joidenkin siirtolaisten mukaan autiomaa on suurempi hautausmaa kuin Välimeri, toteaa IOM:n ohjelmajohtaja Alberto Preato uutistoimisto Reutersille.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetsiirtolaisuus Niger

Lue myös

Pakolaisille tarkoitettu teltta, jonka edessä pahvihahmoja

Ani harva pakolainen pääsi viime vuonna uuteen kotimaahan

Maailman maat ottivat viime vuonna UNHCR:n kautta vastaan yli 63 000 pakolaista, jotka saivat pysyvän oleskeluluvan. Uudelleensijoituspaikkaa vailla on kuitenkin noin 1,4 miljoonaa pakolaista.
Kirgisian lippu ja ratsastajapatsas

Kirgisiasta tuli ensimmäinen kansalaisuudettomuuden poistanut maa – YK:n pakolaisjärjestö palkitsi yli 10 000:ta ihmistä auttaneen lakimiehen

Keski-Aasiaan syntyi Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena satojen tuhansien ihmisten ryhmä, jolla ei ollut minkään maan kansalaisuutta. Heinäkuussa Kirgisiasta tuli ensimmäinen ongelman ratkaissut maa, osittain lakimies Azizbek Ashurovin ansiosta.
Johannesburgin pilvenpiirtäjiä

Poliitikkojen vihamieliset lausunnot lietsovat ulkomaalaisvastaisia hyökkäyksiä Etelä-Afrikassa

Etelä-Afrikassa on viime aikoina hyökkäilty ulkomaalaisten omistamia yrityksiä vastaan. Tutkijoiden mukaan huomattava osa väestöstä syyttää ulkomaalaisia maan sosiaalisista ja taloudellisista ongelmista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat