Uutiset Koulutus kehitysmaissa

Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan

Etiopialaiselle Nguenyyielin pakolaisleirille on paennut tuhansia ihmisiä konfliktista kärsivästä Etelä-Sudanista. 18-vuotias pakolainen Chuol Nyakoach uskoo, että koulutuksesta on hyötyä myös rankkojen kokemusten käsittelyssä.
Lapsia rivissä teltan edustalla.
Nguenyyielin pakolaisleirin lapsia vuonna 2017. (Kuva: Benjamin Reese / UNICEF Ethiopia / CC BY-NC-ND 2.0)

(IPS) -- ”Elämäni on muuttunut, sillä kouluopetus on antanut minulle jotain, mitä odottaa joka päivä. Toivon, että tulevaisuudessa voin auttaa yhteisöäni ja maatani tiedolla , jota nyt pakolaisaikanani saan koulusta”, eteläsudanilainen Chuol Nyakoach, 18, sanoo.

Etiopialaisessa Nguenyyielin pakolaisleirissä elävä Chuol on kiitollinen, että on voinut jatkaa koulunkäyntiään pakolaisleirissä huolimatta kokemastaan traumasta. Oppiminen antaa hänelle syyn nousta ylös aamulla.

Nguenyyiel on Etiopian Gambellan alueen suurin pakolaisleiri. Siellä on noin 82 000 eteläsudanilaista pakolaista, jotka vuonna 2016 pahentunut konflikti on ajanut kodeistaan. Yhteensä sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet Gambellan alueelle.

YK:n pakolaisjärjestön mukaan 68 prosenttia leirissä elävistä pakolaisista on alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria, joiden pitäisi saada jatkaa koulunkäyntiään.

Koulunkäyntimahdollisuuden on järjestänyt kriisialueiden kouluoloja kohentava YK:n rahasto Education Cannot Wait (ECW).

Se käynnisti helmikuussa 2020 kolmivuotisen hankkeen, jolla pyritään antamaan koulunkäyntimahdollisuus 746 000:lle lapselle. Hankkeella yritetään auttaa yhteisöjä, jotka ovat jääneet eniten jälkeen väkivallan, kuivuuden, pakolaisuuden tai muiden kriisien tähden.

Vuodessa ECW:n rahoitus on auttanut 140 000 pakolaislasta kouluun Gambellan ja Benishangul-Gumuzin alueilla. Rahoilla on rakennettu ja kunnostettu koulurakennuksia, annettu apurahoja, hankittu opetustarvikkeita ja leikkikaluja sekä koulutettu ja palkattu opettajia. Koululaisista 38 prosenttia on tyttöjä.

Koko yhteisö hyötyy

Chuol uskoo, että koulunkäynnin jatkuminen on auttanut monia hänen kaltaisiaan pakolaislapsia tulemaan toimeen kokemiensa traumojen kanssa.

”ECW:n työ ei ole muuttanut vain minua ja muita pakolaislapsia, vaan koko pakolaisyhteisöä. Se on antanut lapsille mahdollisuuden unohtaa, mitä heille kotimaassa tapahtui, ja samalla hankkia hyödyllisiä taitoja”, Chuol sanoo.

Etiopian Unicefin koulutusohjelman päällikkö Shumye Molla selittää, miksi koulunkäynnin jatkuminen on ollut elintärkeää kriisien kurittamille lapsille.

”Koulu tarjoaa heille ympäristön, jossa leikkiä, oppia, olla tekemisissä toisten ihmisten kanssa ja opetella elämäntaitoja. Se edistää hyvää ravitsemusta ja terveyttä, kokonaisvaltaista kasvua. Kodeistaan tempaistuille lapsille koulu antaa tietoa ja taitoja, joilla avata paremman tulevaisuuden mahdollisuus.”

”Siellä, missä pakolaislapset jakavat koulupalvelut isäntäyhteisöjen lasten kanssa, he saavat ainutlaatuisen mahdollisuuden solmia sosiaalisia suhteita paikallisten kanssa. Se vahvistaa rauhallista rinnakkaineloa ja sopeutumista”, hän lisää.

Kaksikymppisen Wie Chutin kaltaisille leiriläisille pakolaisuus on paradoksaalisesti ollut onnenpotku. Hän uskoo saavansa pakolaisleirillä parempaa oppia kuin kotona Etelä-Sudanissa.

”Etelä-Sudanissa meillä ei ollut mitään oikeita koulutarpeita, kun taas täällä saamme opetusmateriaaleja ja opimme enemmän. Kehitämme taitojamme ja myönteistä elämänasennetta. Me haluamme jatkaa opiskelua, sillä koulutus tuo mielenvoimaa ja työntää meitä eteenpäin”, Chut sanoo.

Tuhansia suljettuja kouluja

Huhtikuussa ECW ilmoitti järjestäneensä miljoonan dollarin (832 000 euron) hätärahoituksella koulunkäyntimahdollisuuden myös 20 000:lle Tigrayn alueen humanitaarisesta kriisistä kärsivälle lapselle ja nuorelle. 1,4 miljoonan tytön ja pojan arvioidaan jääneen alueella vaille opetusta.

Tigrayn alueella on väkivallan takia suljettu tuhansia kouluja, joista monissa asutetaan kotiseudultaan pakenemaan joutuneita perheitä. Yhdeksän edeltävän kuukauden aikana kouluista häädettiin 26 miljoonaa koululaista koronarajoitusten takia.

”Ilman jatkuvan koulunkäynnin tarjoamaa suojaa kriisin aikana tytöillä on kohonnut riski joutua seksuaalisen väkivallan, raskauden, lapsiavioliiton ja muiden julmuuksien uhriksi. Pojat altistuvat asejoukkioihin värväykselle ja jotkut pakotetaan lapsityöhön. Ilman välitöntä tukea he ovat vaarassa  jäädä pysyvästi koulun ulkopuolelle ja kadottaa tulevaisuutensa”, ECW:n johtaja Yasmine Sherif painottaa.

Koulutus kehitysmaissaSiirtolaisuus ja pakolaisuus koulutuslapsetnuorisopakolaisetkonflikti EtiopiaEtelä-Sudan Suomen IPS

Lue myös

Liitutaululle kirjoitettu teksti covid-19, jota lapsen käsi koskettaa.

Koronapandemia osoitti, että koulutuksesta pitää viimein tehdä ilmaista kaikille, sanoo Human Rights Watch

Koronapandemia on vaikuttanut etenkin niiden lasten koulunkäyntiin, jotka olivat eriarvoisessa asemassa jo ennen pandemiaa, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch. ”Pelkkä koulujen avaaminen uudelleen ei poista vahinkoja eikä edes varmista, että kaikki lapset palaavat kouluun”, järjestön tutkija Elin Martinez toteaa.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa tiiliseinää vasten.

Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin

Financial Transparency Coalitionia johtava Matti Kohonen tekee työtä oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Hän sai kipinän työhönsä jo lapsuudessa kohtaamastaan eriarvoisuudesta ja uskoo, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole maailmassa välttämättömiä asioita.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.

Tuoreimmat

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”
Egypti aikoo teloittaa 12 Muslimiveljeskunnan jäsentä – Teloitukset kiihtyneet jälleen tänä vuonna
Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Pelastakaa Lapset: Lasten sieppauksista on tullut osa sodankäyntiä Mosambikissa – Etenkin tyttöjä kaapataan jopa suoraan kodeistaan
Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia