Uutiset Koulutus kehitysmaissa

Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan

Etiopialaiselle Nguenyyielin pakolaisleirille on paennut tuhansia ihmisiä konfliktista kärsivästä Etelä-Sudanista. 18-vuotias pakolainen Chuol Nyakoach uskoo, että koulutuksesta on hyötyä myös rankkojen kokemusten käsittelyssä.
Lapsia rivissä teltan edustalla.
Nguenyyielin pakolaisleirin lapsia vuonna 2017. (Kuva: Benjamin Reese / UNICEF Ethiopia / CC BY-NC-ND 2.0)

(IPS) -- ”Elämäni on muuttunut, sillä kouluopetus on antanut minulle jotain, mitä odottaa joka päivä. Toivon, että tulevaisuudessa voin auttaa yhteisöäni ja maatani tiedolla , jota nyt pakolaisaikanani saan koulusta”, eteläsudanilainen Chuol Nyakoach, 18, sanoo.

Etiopialaisessa Nguenyyielin pakolaisleirissä elävä Chuol on kiitollinen, että on voinut jatkaa koulunkäyntiään pakolaisleirissä huolimatta kokemastaan traumasta. Oppiminen antaa hänelle syyn nousta ylös aamulla.

Nguenyyiel on Etiopian Gambellan alueen suurin pakolaisleiri. Siellä on noin 82 000 eteläsudanilaista pakolaista, jotka vuonna 2016 pahentunut konflikti on ajanut kodeistaan. Yhteensä sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet Gambellan alueelle.

YK:n pakolaisjärjestön mukaan 68 prosenttia leirissä elävistä pakolaisista on alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria, joiden pitäisi saada jatkaa koulunkäyntiään.

Koulunkäyntimahdollisuuden on järjestänyt kriisialueiden kouluoloja kohentava YK:n rahasto Education Cannot Wait (ECW).

Se käynnisti helmikuussa 2020 kolmivuotisen hankkeen, jolla pyritään antamaan koulunkäyntimahdollisuus 746 000:lle lapselle. Hankkeella yritetään auttaa yhteisöjä, jotka ovat jääneet eniten jälkeen väkivallan, kuivuuden, pakolaisuuden tai muiden kriisien tähden.

Vuodessa ECW:n rahoitus on auttanut 140 000 pakolaislasta kouluun Gambellan ja Benishangul-Gumuzin alueilla. Rahoilla on rakennettu ja kunnostettu koulurakennuksia, annettu apurahoja, hankittu opetustarvikkeita ja leikkikaluja sekä koulutettu ja palkattu opettajia. Koululaisista 38 prosenttia on tyttöjä.

Koko yhteisö hyötyy

Chuol uskoo, että koulunkäynnin jatkuminen on auttanut monia hänen kaltaisiaan pakolaislapsia tulemaan toimeen kokemiensa traumojen kanssa.

”ECW:n työ ei ole muuttanut vain minua ja muita pakolaislapsia, vaan koko pakolaisyhteisöä. Se on antanut lapsille mahdollisuuden unohtaa, mitä heille kotimaassa tapahtui, ja samalla hankkia hyödyllisiä taitoja”, Chuol sanoo.

Etiopian Unicefin koulutusohjelman päällikkö Shumye Molla selittää, miksi koulunkäynnin jatkuminen on ollut elintärkeää kriisien kurittamille lapsille.

”Koulu tarjoaa heille ympäristön, jossa leikkiä, oppia, olla tekemisissä toisten ihmisten kanssa ja opetella elämäntaitoja. Se edistää hyvää ravitsemusta ja terveyttä, kokonaisvaltaista kasvua. Kodeistaan tempaistuille lapsille koulu antaa tietoa ja taitoja, joilla avata paremman tulevaisuuden mahdollisuus.”

”Siellä, missä pakolaislapset jakavat koulupalvelut isäntäyhteisöjen lasten kanssa, he saavat ainutlaatuisen mahdollisuuden solmia sosiaalisia suhteita paikallisten kanssa. Se vahvistaa rauhallista rinnakkaineloa ja sopeutumista”, hän lisää.

Kaksikymppisen Wie Chutin kaltaisille leiriläisille pakolaisuus on paradoksaalisesti ollut onnenpotku. Hän uskoo saavansa pakolaisleirillä parempaa oppia kuin kotona Etelä-Sudanissa.

”Etelä-Sudanissa meillä ei ollut mitään oikeita koulutarpeita, kun taas täällä saamme opetusmateriaaleja ja opimme enemmän. Kehitämme taitojamme ja myönteistä elämänasennetta. Me haluamme jatkaa opiskelua, sillä koulutus tuo mielenvoimaa ja työntää meitä eteenpäin”, Chut sanoo.

Tuhansia suljettuja kouluja

Huhtikuussa ECW ilmoitti järjestäneensä miljoonan dollarin (832 000 euron) hätärahoituksella koulunkäyntimahdollisuuden myös 20 000:lle Tigrayn alueen humanitaarisesta kriisistä kärsivälle lapselle ja nuorelle. 1,4 miljoonan tytön ja pojan arvioidaan jääneen alueella vaille opetusta.

Tigrayn alueella on väkivallan takia suljettu tuhansia kouluja, joista monissa asutetaan kotiseudultaan pakenemaan joutuneita perheitä. Yhdeksän edeltävän kuukauden aikana kouluista häädettiin 26 miljoonaa koululaista koronarajoitusten takia.

”Ilman jatkuvan koulunkäynnin tarjoamaa suojaa kriisin aikana tytöillä on kohonnut riski joutua seksuaalisen väkivallan, raskauden, lapsiavioliiton ja muiden julmuuksien uhriksi. Pojat altistuvat asejoukkioihin värväykselle ja jotkut pakotetaan lapsityöhön. Ilman välitöntä tukea he ovat vaarassa  jäädä pysyvästi koulun ulkopuolelle ja kadottaa tulevaisuutensa”, ECW:n johtaja Yasmine Sherif painottaa.

Koulutus kehitysmaissaSiirtolaisuus ja pakolaisuus koulutuslapsetnuorisopakolaisetkonflikti EtiopiaEtelä-Sudan Suomen IPS

Lue myös

Liitutaululle kirjoitettu teksti covid-19, jota lapsen käsi koskettaa.

Koronapandemian pelätään pahentavan Tyynenmeren saarivaltioiden koulutuskriisiä – Toisen asteen opintoihin ei välttämättä enää palata

Monet Tyynenmeren saarivaltiot ovat menestyksekkäästi toteuttaneet yleistä oppivelvollisuutta jo vuosia, mutta koronapandemia on heikentämässä tilannetta. Esimerkiksi Fidžillä koronasulku jatkuu ja koululaisia kannustetaan etäopintoihin, vaikka vain noin puolella väestöstä on pääsy internetiin.
Maskilla suojautunut nainen kuumemittari kädessä.

Korona pahentaa Brasilian koulutuksen eriarvoisuutta – Etäopetuksen hyöty ”on jäänyt hyvin pieneksi”

Yliopiston ovet aukeavat Brasiliassa yleensä vain ylempien tuloluokkien jäsenille. Koronapandemian uskotaan kasvattavan koulutuskuilua entisestään, sillä esimerkiksi nettiyhteyttä ei ole kaikilla.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa puisen seinän edessä.

Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”

Sadat miljoonat lapset eivät opi koulussa juuri mitään. Osasyynä on, että opetus tapahtuu kielellä, jota he eivät ymmärrä. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Kimmo Kosonen on tehnyt yli 20 vuotta työtä ongelman ratkaisemiseksi. Työ vaatii ennen kaikkea kärsivällisyyttä.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.
Vesivoimalan patomuuri.

Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”

Vesivoimasta riippuvaisen Brasilian kaakkoisosan ja keskilännen patoaltaiden ja tekojärvien vedet ovat vähissä sateiden vähyyden vuoksi. Kuivuuden taustalla on muun muassa metsäkato.
Vakoja pellossa.

YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle

Tuoreen raportin mukaan maataloustuet pitäisi muokata niin, että ne tukisivat kestävää maataloutta – eivät esimerkiksi sokerin ja naudanlihan tuotantoa.

Tuoreimmat

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Raportti: Yhä useampi maa ei enää rakenna uutta hiilivoimaa – Jäljellä olevat projektit keskittyvät kuuteen maahan, joille luopuminen voi olla vaikeampaa
Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”
Koronavuosi ei pysäyttänyt ympäristön puolustajiin kohdistuvia hyökkäyksiä – Tuoreen raportin mukaan viime vuonna tapettiin ainakin 227 aktivistia
YK:n kehitysohjelma: Afganistan lähestyy ”universaalia” köyhyyttä – Kaupan häiriöt voivat johtaa talouden rajuun supistumiseen
Raportti: Egypti teloittaa terroriepäiltyjä ”ampumavälikohtauksissa” – Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch vaatii asekaupan lopettamista maan kanssa

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Jo lähes kolme neljäsosaa libanonilaisista elää köyhyydessä – Maan rikkailta vaaditaan vastuunottoa kriisin torjumiseksi