Saasteet kiusana Buenos Airesin slummeissa | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Saasteet kiusana Buenos Airesin slummeissa

Lapset kärsivät lyijymyrkytyksistä, mutta asukkaiden siirtäminen on yhtä vaikeaa kuin joen puhdistaminen.

(IPS) -- Lapset kärsivät lyijymyrkytyksestä jokivarren hökkelikylissä Argentiinan pääkaupungin Buenos Airesin eteläpuolella. Asukkaiden siirtäminen terveellisempään ympäristöön on silti yhtä vaikeaa kuin maailman saastuneimpiin kuuluvan joen puhdistaminen.

Saastunut ilma raastaa kurkkua Villa Inflamablessa, jossa asuu yli 1 500 perhettä. Slummi sijaitsee Dock Sudin petrokemiallisella tuotantoalueella Buenos Airesin Avellanedassa.

Myös alueen maaperä on raskasmetallien ja myrkkyjen saastuttama, mikä näkyy lasten veressä.

"Kun tyttäreni joutui vuoden ikäisenä sairaalaan, hänen verestään mitattiin 55 mikrogrammaa lyijyä desilitraa kohti", Brenda Ardiles kertoo. Lyijymyrkytykseen riittää lapsilla kymmenen kertaa pienempi määrä.

Vaihtoehtona nälkä

Myös Nora Pavónin neljä lasta kärsii lyijymyrkytyksestä. "He saavat öisin nenäverenvuotoja, ja heidän päätään ja luitaan särkee", äiti kertoo.

Lyijymyrkytys vaikeuttaa lasten lukemaan oppimista ja aiheuttaa muun muassa kasvun hidastumista, yliaktiivisuutta ja kuulo-ongelmia. Altteimpia myrkylle ovat pienimmät lapset.

"Kolmannella ja neljännellä luokalla olevat tyttäreni eivät osaa lukea. Opettaja sanoo, että se johtuu lyijystä", Pavón kertoo.

Hän yritti pelastaa lastensa terveyden palaamalla kotiseudulleen pohjoiseen Chacon maakuntaan, mutta sieltä ei löytynyt työtä. Lyijy tuntui silloin nälkää pienemmältä pahalta.

Ei vettä eikä viemäriä

Pahoin saastunut Matanzas-Riachuelo-joki virtaa 14 metropolialueen kunnan läpi ennen kuin laskee merelle aukeavaan Río de la Plataan. Jokivarren 280 slummissa asuvista 120 000 perheestä 18 000 on päätetty siirtää muualle.

Jokea saastuttavat petrokemian tehtaat, öljynjalostamot, kemikaali- ja polttoainevarastot sekä ongelmajätelaitokset.

Lisäksi asukkaita piinaavat tyypilliset köyhyyteen liittyvät ongelmat: kehnot asunnot, tulva-altis ympäristö ja laittomat kaatopaikat. Jokilaakson viidestä miljoonasta asukkaasta 35 prosentilla ei ole vesijohtoa ja viemäri puuttuu yli puolelta.

"Lapset kärsivät ripulista. Luvattomat vesijohdot eivät ole turvallisia", sanoo Claudia Espínola Villa Inflamablen asukasyhdistyksestä, joka kampailee puhtaan veden puolesta.

Lähtö ei houkuta

Jokilaakson hallintovirasto julkisti vuonna 2011 suunnitelman alueen ympäristön puhdistamisesta. Se kattaa tehtaiden uudistamisen, veden ja rantojen puhdistamisen, jätteiden keräämisen ja käsittelyn, viemäröinnin ja vedenpuhdistuksen sekä slummien kohentamisen tai asukkaiden siirrot.

Moni perhe vastustaa muuttoa. Osa ei kelpuuta tarjottuja asuntoja, toiset eivät ole tietoisia saastuneen ympäristön vahingollisuudesta. "Moni tekee työtä kotona, esimerkiksi jätteiden kierrätystä, eikä usko voivansa jatkaa sitä uudessa paikassa", Espínola selittää.

Lisää pulmia aiheuttaa sitkeä vihanpito nykyisen ja uuden asuinalueen jalkapallojoukkueiden välillä. "Doc Sudin ja San Telmon kannattajien välillä puhkeaa ajoittain väkivaltaisuuksia. Yritämme voittaa tämän kulttuurisen ongelman", Espínola jatkaa.

Jokilaakso jauhaa rahaa ja saastuttaa

(IPS) -- Matanzas-Riachuelo-jokilaakso Argentiinan pääkaupungin Buenos Airesin kupeessa tuottaa noin 30 prosenttia maan kansantuotteesta, arvioi aluetta hallinnoiva virasto Acumar.

"Meillä on noin 13 000 rekisteröityä yritystä, joista yli puolet harjoittaa teollista toimintaa. Saastuttavia aineita on kirjattu 1 254. Noin 900 yritystä on jo esittänyt suunnitelmia toimintansa uudistamisesta", kertoo Acumarin yhteiskuntasuhteiden johtaja Antolín Magallanes.

Acumar aikoo puhdistaa alueen vuoteen 2024 mennessä. Suunnitelman budjetti on 3,6 miljardia euroa, ja se sisältää 1 600 hanketta, mukaan lukien 1 900 kerrostalon rakentamisen.

Maailmanpankin rahoituksella rakennettaan viemäröintijärjestelmää, jonka on määrä estää käsittelemättömän jätteen pääsy jokeen vuoteen 2016 mennessä. Argentiinan vesi- ja viemärilaitoksen sekä Buenos Airesin yliopiston yhteistyöllä jokivarteen nousee kuusi veden hapetusasemaa.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia