Uutiset Terveys

Saasteet kiusana Buenos Airesin slummeissa

Lapset kärsivät lyijymyrkytyksistä, mutta asukkaiden siirtäminen on yhtä vaikeaa kuin joen puhdistaminen.
Matanzas-Riachuelo-joki kuuluu maailman saastuneimpiin. (Kuva: nestor ferraro / Flickr.com / cc 2.0)

(IPS) -- Lapset kärsivät lyijymyrkytyksestä jokivarren hökkelikylissä Argentiinan pääkaupungin Buenos Airesin eteläpuolella. Asukkaiden siirtäminen terveellisempään ympäristöön on silti yhtä vaikeaa kuin maailman saastuneimpiin kuuluvan joen puhdistaminen.

Saastunut ilma raastaa kurkkua Villa Inflamablessa, jossa asuu yli 1 500 perhettä. Slummi sijaitsee Dock Sudin petrokemiallisella tuotantoalueella Buenos Airesin Avellanedassa.

Myös alueen maaperä on raskasmetallien ja myrkkyjen saastuttama, mikä näkyy lasten veressä.

"Kun tyttäreni joutui vuoden ikäisenä sairaalaan, hänen verestään mitattiin 55 mikrogrammaa lyijyä desilitraa kohti", Brenda Ardiles kertoo. Lyijymyrkytykseen riittää lapsilla kymmenen kertaa pienempi määrä.

Vaihtoehtona nälkä

Myös Nora Pavónin neljä lasta kärsii lyijymyrkytyksestä. "He saavat öisin nenäverenvuotoja, ja heidän päätään ja luitaan särkee", äiti kertoo.

Lyijymyrkytys vaikeuttaa lasten lukemaan oppimista ja aiheuttaa muun muassa kasvun hidastumista, yliaktiivisuutta ja kuulo-ongelmia. Altteimpia myrkylle ovat pienimmät lapset.

"Kolmannella ja neljännellä luokalla olevat tyttäreni eivät osaa lukea. Opettaja sanoo, että se johtuu lyijystä", Pavón kertoo.

Hän yritti pelastaa lastensa terveyden palaamalla kotiseudulleen pohjoiseen Chacon maakuntaan, mutta sieltä ei löytynyt työtä. Lyijy tuntui silloin nälkää pienemmältä pahalta.

Ei vettä eikä viemäriä

Pahoin saastunut Matanzas-Riachuelo-joki virtaa 14 metropolialueen kunnan läpi ennen kuin laskee merelle aukeavaan Río de la Plataan. Jokivarren 280 slummissa asuvista 120 000 perheestä 18 000 on päätetty siirtää muualle.

Jokea saastuttavat petrokemian tehtaat, öljynjalostamot, kemikaali- ja polttoainevarastot sekä ongelmajätelaitokset.

Lisäksi asukkaita piinaavat tyypilliset köyhyyteen liittyvät ongelmat: kehnot asunnot, tulva-altis ympäristö ja laittomat kaatopaikat. Jokilaakson viidestä miljoonasta asukkaasta 35 prosentilla ei ole vesijohtoa ja viemäri puuttuu yli puolelta.

"Lapset kärsivät ripulista. Luvattomat vesijohdot eivät ole turvallisia", sanoo Claudia Espínola Villa Inflamablen asukasyhdistyksestä, joka kampailee puhtaan veden puolesta.

Lähtö ei houkuta

Jokilaakson hallintovirasto julkisti vuonna 2011 suunnitelman alueen ympäristön puhdistamisesta. Se kattaa tehtaiden uudistamisen, veden ja rantojen puhdistamisen, jätteiden keräämisen ja käsittelyn, viemäröinnin ja vedenpuhdistuksen sekä slummien kohentamisen tai asukkaiden siirrot.

Moni perhe vastustaa muuttoa. Osa ei kelpuuta tarjottuja asuntoja, toiset eivät ole tietoisia saastuneen ympäristön vahingollisuudesta. "Moni tekee työtä kotona, esimerkiksi jätteiden kierrätystä, eikä usko voivansa jatkaa sitä uudessa paikassa", Espínola selittää.

Lisää pulmia aiheuttaa sitkeä vihanpito nykyisen ja uuden asuinalueen jalkapallojoukkueiden välillä. "Doc Sudin ja San Telmon kannattajien välillä puhkeaa ajoittain väkivaltaisuuksia. Yritämme voittaa tämän kulttuurisen ongelman", Espínola jatkaa.

Jokilaakso jauhaa rahaa ja saastuttaa

(IPS) -- Matanzas-Riachuelo-jokilaakso Argentiinan pääkaupungin Buenos Airesin kupeessa tuottaa noin 30 prosenttia maan kansantuotteesta, arvioi aluetta hallinnoiva virasto Acumar.

"Meillä on noin 13 000 rekisteröityä yritystä, joista yli puolet harjoittaa teollista toimintaa. Saastuttavia aineita on kirjattu 1 254. Noin 900 yritystä on jo esittänyt suunnitelmia toimintansa uudistamisesta", kertoo Acumarin yhteiskuntasuhteiden johtaja Antolín Magallanes.

Acumar aikoo puhdistaa alueen vuoteen 2024 mennessä. Suunnitelman budjetti on 3,6 miljardia euroa, ja se sisältää 1 600 hanketta, mukaan lukien 1 900 kerrostalon rakentamisen.

Maailmanpankin rahoituksella rakennettaan viemäröintijärjestelmää, jonka on määrä estää käsittelemättömän jätteen pääsy jokeen vuoteen 2016 mennessä. Argentiinan vesi- ja viemärilaitoksen sekä Buenos Airesin yliopiston yhteistyöllä jokivarteen nousee kuusi veden hapetusasemaa.

Terveys asuminenköyhyysterveysjoetsaastuminen Argentiina Suomen IPS

Lue myös

Kaksi naista vastakkain pöydän ääressä

Keuhkokuumeeseen kuolee lapsi joka 39. sekunti – Jopa joka kolmas jää ilman tärkeää hoitoa, varoittavat järjestöt

Barcelonassa on parhaillaan käynnissä ensimmäinen suuri kansainvälinen keuhkokuumekonferenssi. Sen alla julkaistun tutkimuksen mukaan taudin vastaista työtä tehostamalla voitaisiin estää lähes yhdeksän miljoonan lapsen kuoleminen keuhkokuumeeseen tai muihin lastentauteihin.
Vauva, nainen ja mies

Terveys- ja lapsijärjestöt: Keuhkokuumetta pitää torjua ponnekkaammin – Tappaa enemmän lapsia malaria ja ripuli yhteensä

Keuhkokuumetta voi torjua rokotteella ja hoitaa antibiooteilla, mutta käytännössä monet lapset jäävät ilman hoitoa. Järjestöjen vetoomuksen mukaan myöskään taudin tutkimustyötä ei rahoiteta riittävästi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Nuori nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.
Mies puolilähikuvassa mikrofonien ympäröimänä

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita

Syyrian ensimmäinen koronavirustapaus havaittiin reilu viikko sitten. YK:n erityislähettiläs Geir Pedersen varoittaa, ettei maa pystyisi välttämättä hallitsemaan epidemiaa.

Tuoreimmat

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia

Luetuimmat

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Antropologi Jason Hickel haaveilee maailmasta ilman talouskasvua – ”Ajatus vihreästä kasvusta on epä-älyllinen”
Maailmanpankki: Äärimmäinen köyhyys laskenut ennätysalhaiseksi – Köyhyyden poistaminen kokonaan on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle