Uutiset

Saalis uhkaa loppua Etelä-Amerikan kalastajilta

Kalastajien ansiot ovat tiukassa muun muassa teollisen kalastuksen vuoksi.
(Kuva: Francisco Schmidt / cc 2.0)

(IPS) -- Kalastus on perinteisesti tarjonnut elannon miljoonille ihmisille Etelä-Amerikassa. Nyt kalastajien leipä on tiukassa, sillä saaliit katoavat uivien kalatehtaiden uumeniin.

Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla on yli kaksi miljoonaa pienkalastajaa, joiden yhteenlasketut vuositulot hipovat kolmea miljardia euroa, laskee alueellinen kalastusjärjestö Oldepesca.

Chilen, Perun ja Ecuadorin rantoja sivuava Humboldtinvirta tuottaa noin viidenneksen koko maailman kalansaaliista. Kalaisia vesiä on myös Atlantin puolella Brasilian, Argentiinan ja Uruguayn rannikolla.

Latinalainen Amerikka ja Karibian alue tuottavat vuodessa 18 miljoonaa tonnia mereneläviä. Saaliista 90 prosenttia korjaavat Peru, Chile, Meksiko, Argentiina ja Brasilia.

Taistelu laista Chilessä

Chilessä vuonna 2013 säädetty kalastuslaki uhkaa pienkalastajien elantoa vakavasti, sanoo Gino Bavestrello, joka johtaa Chilen kalastajien perustamaa puolustusneuvostoa.

Bavestrello, 57, on kalastajien sukua: sekä hänen isänsä että poikansa hankkivat elantonsa mereltä. Viime ajat hän on kuitenkin pysynyt maissa ja taistellut lakimuutoksen puolesta.

Vastustajien mukaan laki jätti 90 prosenttia itsellisistä kalastajista vaille pyyntikiintiöitä, joita myönnettiin vain kaupallisille yrityksille. Ne saavat 20 vuodeksi pyyntiluvan, joka on senkin jälkeen uusittavissa. Pyynti uhkaa vilkastua liikaa, ja kalakannat hupenevat.

Hiljan paljastui, että yli puolta Chilen markkinoista hallitseva kalayhtiö Corpesca lahjoi senaatin kalastuskomitean jäseniä ennen lain hyväksymistä.

"Lakia on muutettava välittömästi tai se tappaa pienkalastajat. Joudumme turvautumaan luvattomaan puunkaatoon ja myymään polttopuuta henkemme pitimiksi", Bavestrello sanoo.

Moni aiemmin omaan laskuunsa kalastanut on joutunut ottamaan pestin yritysten aluksille.

Saasteita ja ahneutta

Kalastus on ikiaikainen elinkeino myös Etelä-Amerikan sisämaan suurilla joilla ja järvillä. Mutta vaarat vaanivat sielläkin. Perussa argentiinalainen öljy-yhtiö Pluspetrol on saastuttanut Amazonian alueella jokia ja Shanshacochajärven, jonka kalansaaliit ovat kutistuneet puoleen aiemmasta.

Perun rannikolta pyydettävän perunsardellin saalismäärät ovat pitkään olleet suuremmat kuin minkään muun luonnonvesistä pyydetyn kalalajin. Vuosisaaliit ovat vaihdelleet 4,2 ja 8,3 miljoonan tonnin välillä vuosina 2008–2012.

Lähes koko sardellisaalis on päätynyt kalajauhon ja -öljyn raaka-aineeksi. Nyt nämäkin kalakannat ovat huvenneet, mikä supistaa Perun tärkeimpiin vientituotteisiin kuuluvien valmisteiden vientiä.

Kolumbian vesillä kalakannat ovat kutistuneet jopa kolmannekseen 1970-luvun tasosta, kertoo paikallisen yliopiston tutkimus.

kalastus Latinalainen Amerikka ja KaribiaChilePeru Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika hiekkaisella ruohomaalla, taustalla taipunut puu.

Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot

Madagaskarin humanitaarinen kriisi on vuodesta toiseen maailman aliuutisoiduimpien kriisien listalla. Tänä vuonna maa voi päätyä otsikoihin traagisesta syystä: sen eteläosissa yli 1,35 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä vaikean kuivuuden takia. Rutiköyhän maan kriisi on sekä ihmisen että luonnon aiheuttama, eikä helppoja ratkaisuja ole olemassa.
Aikakauslehden aukeama, jossa teksti Kadonneiden laiva.

Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja

Taina Tervoselle on myönnetty ensimmäinen kehitysjournalismin palkinto. Tervonen on tarttunut tärkeään aiheeseen, josta uutisoidaan aivan liian vähän, totesi asiantuntijaraati perusteluissaan.
Suomen lippu ja sininen taivas

Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi

Vain neljännes suomalaisyrityksistä arvioi järjestelmällisesti ja julkisesti toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön selvityksestä.
Maapallo lapsen käsissä

20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena

Maailman sosiaalifoorumi järjestetään yhdeksän päivän mittaisena tapahtumana verkossa. Luvassa on keskusteluja muun mussa ilmastosta, demokratiasta ja taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta.
Mies puolilähikuvassa seinällä olevalla näyttöruudulla, vieressä YK:n logo.

Yli 200 000 ihmistä on kuollut koronaan Brasiliassa, mutta presidentti Jair Bolsonaro on satsannut rahaa muun muassa ydinsukellusveneeseen

Bolsonaro esti joulukuussa veto-oikeudellaan parlamenttia antamasta rahoitusta koronarokotteisiin ja muihin torjuntatoimiin ja suosii armeijaa. Presidentti luottaa ”aseistettuun väkeen” niin lujasti, ettei mahdollinen kannattajien menettäminen pandemian huonon hoidon vuoksi huolestuta häntä, kirjoittaa Mario Osava.

Tuoreimmat

Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja
Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi
20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena
Sveitsiin perustettiin ebolarokotevarasto – Maailman pelätyimpiin kuuluvaa tartuntatautia voi nyt ehkäistä helpommin
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
120 000 ihmistä on paennut vaaliväkivaltaa Keski-Afrikan tasavallassa – ”Ihmiset pakenevat kodeistaan vain vaatteet päällään”
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Kashmirin laakso on maailman viimeisiä sahramikrookuksen kasvupaikkoja – Viljelijät pelkäävät, että teollisuus tuhoaa maailman kalleimman maustekasvin

Luetuimmat

Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti