Uutiset

Saaliit kutistuvat Kašmirin järvillä – Kalakaupalla elänyt sukupolvi uhkaa jäädä viimeiseksi

Intian Jammu ja Kašmirin osavaltiossa kalakannat heikkenevät kiihtyvää tahtia. Syynä ovat kaupungistuminen, matkailu ja kelluvien puutarhojen lannoitus. Vesistöjen puhdistukseen palaa rahaa, mutta heikon suunnittelun vuoksi tulokset jäävät saavuttamatta, Kašmirin yliopiston tutkimuksessa havaittiin.
Nainen myy kadulla kalaa
Rahti Begum myy läheisestä Daljärvestä pyydettyä kalaa katukäytävällä Intian Kašmirin pääkaupungissa Srinagarissa. (Kuva: Umar Manzoor Shah / IPS)

(IPS) -- Kašmirilaisnainen Rahti Begum on elänyt 50 vuotta Daljärvellä kauppaamalla tuoretta kalaa. Seuraava sukupolvi joutuu siirtymään muihin töihin, koska suurten järvien kalakannat ovat huvenneet rakentamisen, saasteiden ja liikapyynnin seurauksena.

Pian 70 täyttävä Rahti aloitti 17-vuotiaana isänsä pyytämien kalojen myynnin. Hänen perheensä kuuluu hanjien heimoon, joka on perinteisesti asunut veneissä ja saanut elantonsa Kašmirin järvistä ja joista. Nyt moni hankkii leipänsä kuljettamalla turisteja veneellään.

Rahti uskoo jäävänsä heimon viimeiseksi naiseksi, joka elättää itsensä kalakaupalla.

”Perinne loppuu minun kuolemaani. Kukaan ei halua tehdä tätä enää, koska järvi on saastunut ja kalaa on päivä päivältä vähemmän.”

Intialle kuuluvassa Jammu ja Kašmirin osavaltiossa on reilut kymmenen miljoonaa asukasta. Maa- ja kalatalous tuottaa 23 prosenttia alueen kansantuotteesta. Teollisuuden osuus on 29 ja palvelujen 48 prosenttia.

Kalat ja tulot hupenevat

Tutkimusten mukaan Kašmirin kalakantojen heikkeneminen on kiihtynyt 2000-luvulla. Suurella Wularjärvellä kato on ollut vielä nopeampaa kuin pääkaupungin Srinagarin kupeessa sijaitsevalla Dalilla.

Järviä saastuttavat kaupungistuminen, matkailu ja kelluvien puutarhojen lannoitus. Levät ja rikkakasvit kukoistavat, mutta särkikaloihin kuuluva Schizothorax plagiostomus menettää kutualueitaan.

Alueella kulutetaan 25 000 tonnia kalaa vuodessa, mutta järvien yhteenlaskettu saalis jää 20 000 tonniin, josta Dalin osuus on enää 5 000 tonnia.

Rahtin nuoruudessa kirkasvetinen Dal tuotti 15 000 tonnia kalaa vuodessa. Sittemmin hänen kuukausitulonsa ovat romahtaneet 440 eurosta 88 euroon.

”Elanto on käynyt niin surkeaksi, etten voinut houkutella lapsiani jatkamaan työtäni”, kertoo Rahti, jonka kaksi tytärtä ovat kotiäitejä ja poika työskentelee ruokakaupassa.

Elvytyksellä heikot tulokset

Kašmirin kalataloudesta vastaava virkamies Ram Nath Pandita kertoo, että valtio elvyttää kalakantoja poikasistutuksilla ja rajoittamalla kalastusta. Pyynti tehtiin helmikuussa luvanvaraiseksi vankeus- tai sakkorangaistuksen uhalla.

Saasteita koetetaan saada kuriin valistamalla kansaa ja poistamalla järvistä ylimääräistä kasvustoa perinteisillä ja uusilla menetelmillä.

Kašmirin yliopiston ympäristötieteen laitos kartoitti Daljärven tilaa kymmenen vuotta sitten ja havaitsi, että vaikka valtio oli sijoittanut liki 150 miljoonaa euroa vesistön pelastamiseen, tilanne ei ole kohentunut.

”Epäonnistumisen syynä ovat kunnollisen hoito- ja ennallistamissuunnitelman puute ja epäekologisten menetelmien käyttö”, tylytti tutkimus, joka arvioi järven tarun olevan pian lopussa.

Kalastaja Jum Dar sanoo nähneensä vuosien saatossa eri virastojen edustajia ottamassa vesinäytteitä järvestä. Päivän saalis jäi kuitenkin taas kahteen sinttiin.

”Miten voimme selviytyä tällaisen katastrofin keskellä”, Dar ihmettelee.

kehityskalastusköyhyysruokatyöympäristöbiodiversiteettisaastuminensuojelu Intia Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen lähikuvassa

Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa

Suullista tarinankerrontaperinnettä on viime vuosina alettu elvyttää ympäri maailman. Jamaikalainen Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoiden avulla ihmiset voivat oppia ymmärtämään moninaisuutta paremmin.
Opiskelijoita luentosalissa

Tuore tutkimus paljastaa afrikkalaisnuorten ”afro-optimismin” – Uusi sukupolvi koostuu yrittäjähenkisistä diginatiiveista, jotka luottavat tulevaisuuteen

Yli 4 000 afrikkalaisnuoren haastatteluihin perustuvan tutkimuksen mukaan afrikkalaisnuoret uskovat maanosan tulevaisuuteen ja kykyynsä ratkoa ongelmat. Toisaalta myös epävarmuutta on paljon.
Viljelijät kyntävät peltoa lehmien vetämien aurojen avulla

Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon

Intian talous nojautuu ruumiilliseen työhön, mutta vuonna 2050 maassa saattaa olla niin lämmintä ja kosteaa, että 30 prosenttia valoisan ajan työtunneista menetetään.
Mies junan penkissä lähikuvassa

Suomi houkuttaa ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, mutta valmistumisen jälkeen töitä on vaikea löytää

Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa, mutta moni Suomeen tutkintoa varten tullut ei löydä koulutustaan vastaavaa työtä. Tradenomitutkinnon suorittaneen Bao Nguyenin mukaan haasteena ovat etenkin oleskelulupakäytännöt. Opetusneuvos Ulla Mäkeläinen kertoo, että jatkossa Suomessa tutkinnon suorittaneiden ulkomaalaisten asemaa helpotetaan.
Tehtaan piipusta nousevaa savua

Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?

Yrityksille ja kuluttajille on tarjolla yhä enemmän mahdollisuuksia kompensoida hiilidioksidipäästönsä esimerkiksi metsityshankkeiden avulla. Riskinä on vaihteleva laatu, jota ei juuri valvota.

Tuoreimmat

Tuore tutkimus paljastaa afrikkalaisnuorten ”afro-optimismin” – Uusi sukupolvi koostuu yrittäjähenkisistä diginatiiveista, jotka luottavat tulevaisuuteen
Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon
Suomi houkuttaa ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, mutta valmistumisen jälkeen töitä on vaikea löytää
Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa
Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?
Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä
Zimbabwessa kärsitään sekä nälästä että ruokahävikistä – Hintojen nousu vie torikauppiailta asiakkaat
Raportti: Sodat ovat lapsille entistäkin vaarallisempia – Pojat kuolevat useammin taisteluissa, tytöt usein seksuaalisen väkivallan kohteina
YK julkaisi pitkän odotuksen jälkeen listan Israelin laittomissa siirtokunnissa toimivista yrityksistä – 112 yrityksen joukossa muun muassa Tripadvisor ja Airbnb
Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”