Uutiset

Saaliit kutistuvat Kašmirin järvillä – Kalakaupalla elänyt sukupolvi uhkaa jäädä viimeiseksi

Intian Jammu ja Kašmirin osavaltiossa kalakannat heikkenevät kiihtyvää tahtia. Syynä ovat kaupungistuminen, matkailu ja kelluvien puutarhojen lannoitus. Vesistöjen puhdistukseen palaa rahaa, mutta heikon suunnittelun vuoksi tulokset jäävät saavuttamatta, Kašmirin yliopiston tutkimuksessa havaittiin.
Nainen myy kadulla kalaa
Rahti Begum myy läheisestä Daljärvestä pyydettyä kalaa katukäytävällä Intian Kašmirin pääkaupungissa Srinagarissa. (Kuva: Umar Manzoor Shah / IPS)

(IPS) -- Kašmirilaisnainen Rahti Begum on elänyt 50 vuotta Daljärvellä kauppaamalla tuoretta kalaa. Seuraava sukupolvi joutuu siirtymään muihin töihin, koska suurten järvien kalakannat ovat huvenneet rakentamisen, saasteiden ja liikapyynnin seurauksena.

Pian 70 täyttävä Rahti aloitti 17-vuotiaana isänsä pyytämien kalojen myynnin. Hänen perheensä kuuluu hanjien heimoon, joka on perinteisesti asunut veneissä ja saanut elantonsa Kašmirin järvistä ja joista. Nyt moni hankkii leipänsä kuljettamalla turisteja veneellään.

Rahti uskoo jäävänsä heimon viimeiseksi naiseksi, joka elättää itsensä kalakaupalla.

”Perinne loppuu minun kuolemaani. Kukaan ei halua tehdä tätä enää, koska järvi on saastunut ja kalaa on päivä päivältä vähemmän.”

Intialle kuuluvassa Jammu ja Kašmirin osavaltiossa on reilut kymmenen miljoonaa asukasta. Maa- ja kalatalous tuottaa 23 prosenttia alueen kansantuotteesta. Teollisuuden osuus on 29 ja palvelujen 48 prosenttia.

Kalat ja tulot hupenevat

Tutkimusten mukaan Kašmirin kalakantojen heikkeneminen on kiihtynyt 2000-luvulla. Suurella Wularjärvellä kato on ollut vielä nopeampaa kuin pääkaupungin Srinagarin kupeessa sijaitsevalla Dalilla.

Järviä saastuttavat kaupungistuminen, matkailu ja kelluvien puutarhojen lannoitus. Levät ja rikkakasvit kukoistavat, mutta särkikaloihin kuuluva Schizothorax plagiostomus menettää kutualueitaan.

Alueella kulutetaan 25 000 tonnia kalaa vuodessa, mutta järvien yhteenlaskettu saalis jää 20 000 tonniin, josta Dalin osuus on enää 5 000 tonnia.

Rahtin nuoruudessa kirkasvetinen Dal tuotti 15 000 tonnia kalaa vuodessa. Sittemmin hänen kuukausitulonsa ovat romahtaneet 440 eurosta 88 euroon.

”Elanto on käynyt niin surkeaksi, etten voinut houkutella lapsiani jatkamaan työtäni”, kertoo Rahti, jonka kaksi tytärtä ovat kotiäitejä ja poika työskentelee ruokakaupassa.

Elvytyksellä heikot tulokset

Kašmirin kalataloudesta vastaava virkamies Ram Nath Pandita kertoo, että valtio elvyttää kalakantoja poikasistutuksilla ja rajoittamalla kalastusta. Pyynti tehtiin helmikuussa luvanvaraiseksi vankeus- tai sakkorangaistuksen uhalla.

Saasteita koetetaan saada kuriin valistamalla kansaa ja poistamalla järvistä ylimääräistä kasvustoa perinteisillä ja uusilla menetelmillä.

Kašmirin yliopiston ympäristötieteen laitos kartoitti Daljärven tilaa kymmenen vuotta sitten ja havaitsi, että vaikka valtio oli sijoittanut liki 150 miljoonaa euroa vesistön pelastamiseen, tilanne ei ole kohentunut.

”Epäonnistumisen syynä ovat kunnollisen hoito- ja ennallistamissuunnitelman puute ja epäekologisten menetelmien käyttö”, tylytti tutkimus, joka arvioi järven tarun olevan pian lopussa.

Kalastaja Jum Dar sanoo nähneensä vuosien saatossa eri virastojen edustajia ottamassa vesinäytteitä järvestä. Päivän saalis jäi kuitenkin taas kahteen sinttiin.

”Miten voimme selviytyä tällaisen katastrofin keskellä”, Dar ihmettelee.

kehityskalastusköyhyysruokatyöympäristöbiodiversiteettisaastuminensuojelu Intia Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Omelijoita ompelukoneidensa takana tehtaassa

Botswanan Bogolo Joy Kenewendo: Velat ja pääomapako syövät kehittyviltä mailta resursseja koronakriisin hoidosta

Kehityttyvien maiden resursseista iso osa menee velkojen korkoihin, kun niitä tarvittaisiin koronakriisistä kärsivien ihmisten auttamiseen, sanoo Botswanan entinen kauppaministeri Bogolo Joy Kenewendo.
Puolilähikuva naisesta

Keniassa naispoliitikko joutuu sietämään julkisia nöyryytyksiä ja väkivallalla uhkailua – Korona hidastaa tasa-arvokehitystä entisestään

Keniassa naisia suljetaan ulos poliittisesta päätöksenteosta pitämällä kokouksia öisin ja päättämällä asioista ”poikien klubeissa”, sanoo Nairobin maakuntakokouksen entinen edustaja Asha Abdi. Koronan vuoksi politiikan tasa-arvoon tähtäävät aloitteet ovat jääneet taka-alalle.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.

Tuoreimmat

Botswanan Bogolo Joy Kenewendo: Velat ja pääomapako syövät kehittyviltä mailta resursseja koronakriisin hoidosta
Keniassa naispoliitikko joutuu sietämään julkisia nöyryytyksiä ja väkivallalla uhkailua – Korona hidastaa tasa-arvokehitystä entisestään
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”
Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö
Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa
Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon
Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”