Uutiset

Saaliit kutistuvat Kašmirin järvillä – Kalakaupalla elänyt sukupolvi uhkaa jäädä viimeiseksi

Intian Jammu ja Kašmirin osavaltiossa kalakannat heikkenevät kiihtyvää tahtia. Syynä ovat kaupungistuminen, matkailu ja kelluvien puutarhojen lannoitus. Vesistöjen puhdistukseen palaa rahaa, mutta heikon suunnittelun vuoksi tulokset jäävät saavuttamatta, Kašmirin yliopiston tutkimuksessa havaittiin.
Nainen myy kadulla kalaa
Rahti Begum myy läheisestä Daljärvestä pyydettyä kalaa katukäytävällä Intian Kašmirin pääkaupungissa Srinagarissa. (Kuva: Umar Manzoor Shah / IPS)

(IPS) -- Kašmirilaisnainen Rahti Begum on elänyt 50 vuotta Daljärvellä kauppaamalla tuoretta kalaa. Seuraava sukupolvi joutuu siirtymään muihin töihin, koska suurten järvien kalakannat ovat huvenneet rakentamisen, saasteiden ja liikapyynnin seurauksena.

Pian 70 täyttävä Rahti aloitti 17-vuotiaana isänsä pyytämien kalojen myynnin. Hänen perheensä kuuluu hanjien heimoon, joka on perinteisesti asunut veneissä ja saanut elantonsa Kašmirin järvistä ja joista. Nyt moni hankkii leipänsä kuljettamalla turisteja veneellään.

Rahti uskoo jäävänsä heimon viimeiseksi naiseksi, joka elättää itsensä kalakaupalla.

”Perinne loppuu minun kuolemaani. Kukaan ei halua tehdä tätä enää, koska järvi on saastunut ja kalaa on päivä päivältä vähemmän.”

Intialle kuuluvassa Jammu ja Kašmirin osavaltiossa on reilut kymmenen miljoonaa asukasta. Maa- ja kalatalous tuottaa 23 prosenttia alueen kansantuotteesta. Teollisuuden osuus on 29 ja palvelujen 48 prosenttia.

Kalat ja tulot hupenevat

Tutkimusten mukaan Kašmirin kalakantojen heikkeneminen on kiihtynyt 2000-luvulla. Suurella Wularjärvellä kato on ollut vielä nopeampaa kuin pääkaupungin Srinagarin kupeessa sijaitsevalla Dalilla.

Järviä saastuttavat kaupungistuminen, matkailu ja kelluvien puutarhojen lannoitus. Levät ja rikkakasvit kukoistavat, mutta särkikaloihin kuuluva Schizothorax plagiostomus menettää kutualueitaan.

Alueella kulutetaan 25 000 tonnia kalaa vuodessa, mutta järvien yhteenlaskettu saalis jää 20 000 tonniin, josta Dalin osuus on enää 5 000 tonnia.

Rahtin nuoruudessa kirkasvetinen Dal tuotti 15 000 tonnia kalaa vuodessa. Sittemmin hänen kuukausitulonsa ovat romahtaneet 440 eurosta 88 euroon.

”Elanto on käynyt niin surkeaksi, etten voinut houkutella lapsiani jatkamaan työtäni”, kertoo Rahti, jonka kaksi tytärtä ovat kotiäitejä ja poika työskentelee ruokakaupassa.

Elvytyksellä heikot tulokset

Kašmirin kalataloudesta vastaava virkamies Ram Nath Pandita kertoo, että valtio elvyttää kalakantoja poikasistutuksilla ja rajoittamalla kalastusta. Pyynti tehtiin helmikuussa luvanvaraiseksi vankeus- tai sakkorangaistuksen uhalla.

Saasteita koetetaan saada kuriin valistamalla kansaa ja poistamalla järvistä ylimääräistä kasvustoa perinteisillä ja uusilla menetelmillä.

Kašmirin yliopiston ympäristötieteen laitos kartoitti Daljärven tilaa kymmenen vuotta sitten ja havaitsi, että vaikka valtio oli sijoittanut liki 150 miljoonaa euroa vesistön pelastamiseen, tilanne ei ole kohentunut.

”Epäonnistumisen syynä ovat kunnollisen hoito- ja ennallistamissuunnitelman puute ja epäekologisten menetelmien käyttö”, tylytti tutkimus, joka arvioi järven tarun olevan pian lopussa.

Kalastaja Jum Dar sanoo nähneensä vuosien saatossa eri virastojen edustajia ottamassa vesinäytteitä järvestä. Päivän saalis jäi kuitenkin taas kahteen sinttiin.

”Miten voimme selviytyä tällaisen katastrofin keskellä”, Dar ihmettelee.

kehityskalastusköyhyysruokatyöympäristöbiodiversiteettisaastuminensuojelu Intia Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Sambialaiset Mwenya Katongo ja Thandiwe Mumba Barefeet Theater -järjestöstä

Suomalaisnuoret saivat tasa-arvokoulutusta sambialaisilta kasvattajilta – ”Samat stereotypiat tunnistetaan kaikkialla”

Sambialainen nuorisojärjestö Barefeet Theater ja suomalainen Taksvärkki ovat tehneet vuosia kehitysyhteistyötä muun muassa sambialaisten katunuorten parissa. Tänä syksynä Barefeetin kouluttajat vierailivat antamassa oppia suomalaisille nuorille.
Solmuun kierrettyä revolveria esittävä patsas New Yorkissa

Uusi ydinvarustelukierre uhkaa – Kehitystä on vaikea ennustaa, sillä suurvaltojen presidentit osaavat yllättää

Kansainväliset sopimukset ovat viime vuosikymmeninä vähentäneet tuntuvasti ydinaseiden määrää. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ilmoitus INF-sopimuksesta vetäytymisestä kertoo sovun murenemisesta. Kehityksen suuntaa on mahdotonta ennustaa, kirjoittaa Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin johtaja Dan Smith.
New Yorkin pörssin julkisivu

Monet pörssiyhtiöt eivät noudata YK:n yrityksille asettamia ihmisoikeusvelvoitteita – Selvitys ehdottaa, että valtiot puuttuvat peliin

Brittiläisjärjestö CHRB selvitti, ovatko yritykset sitoutuneita YK:n ihmisoikeusperiaatteisiin. Parannuksia on sen mukaan tapahtunut mutta ei riittävästi. ”Jos yritykset eivät selvästi osoita kunnioitustaan ihmisoikeuksia kohtaan, hallitusten pitäisi puuttua asiaan”, sanoo CHRB:n johtaja Margaret Wachenfeld.
Muuriin tehty seinämaalaus, jossa Aung San Suu Kyin kuva

Amnesty vetää kunnianosoituksensa pois Myanmarin johtajalta Aung San Suu Kyiltä

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalista on tullut viimeisin taho, joka on vetänyt kunnianosoituksensa pois Myanmarin johtajalta rohingya-vähemmistön vainon vuoksi. ”Olemme syvästi tyrmistyneitä siitä, ettet enää edusta toivoa, rohkeutta ja ihmisoikeuksien periksiantamatonta puolustamista”, kirjoitaa järjestön pääsihteeri Kumi Naidoo.