Saako Chile oman Bolsonaronsa? – Laitaoikeiston ehdokas on gallupien kärjessä | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Saako Chile oman Bolsonaronsa? – Laitaoikeiston ehdokas on gallupien kärjessä

”Chilen Bolsonaroksi” kutsuttu José Antonio Kast on noussut presidentinvaalien yllätyssuosikiksi. Kastin suosio on osaltaan vastareaktio vasemmiston menestykselle perustuslain uudistamishankkeessa.

José Antonio Kast puhuu median mikrofoneille.

José Antonio Kast puhui chileläistoimittajille syyskuussa 2021. Kuva: Mediabanco Agencia / CC BY 2.0.

Chileläiset valitsevat tulevana sunnuntaina maalleen sekä uuden presidentin että parlamentin.

Vaalien yllättäjäksi on kohonnut laitaoikeiston ehdokas José Antonio Kast, jonka kannatus on parin kuukauden aikana noussut raketin lailla gallupien johtoon. Vielä syyskuun alussa Kastia kannatti noin 15 prosenttia äänestäjistä, mutta uusimmissa mielipidemittauksissa hänen kannatuksensa on jo yli 30 prosenttia.

Vaalien toiselle kierrokselle etenevätkin todennäköisesti 55-vuotias Kast sekä 35-vuotias vasemmistokoalition ehdokas Gabriel Boric. Boric on kansanedustaja, joka nousi julkisuuteen kymmenen vuoden takaisten opiskelijaprotestien johtajana.

Äärikonservatiivista Kastia on kutsuttu Chilen Bolsonaroksi. Hänellä onkin samantapaisia poliittisia näkemyksiä Brasilian presidentin kanssa, vaikka käytökseltään ja puheiltaan hän on hillitympi.

Tiukka linja maahanmuuttoon

Kast ratsastaa samanlaisilla teemoilla kuin oikeistopopulistit monessa muussa maassa: hän vastustaa aborttia ja ”gender-ideologiaa”, korostaa uskonnon roolia yhteiskunnassa ja vaatii maahanmuuton hillitsemistä.

Juuri tiukka linja maahanmuuton suhteen on vedonnut osaan äänestäjistä, arvioi Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen.

”Pandemia on kärjistänyt siirtolaiskysymystä Chilessä. Oikeistossa ajatellaan, että [istuva presidentti] Sebastián Pinera on houkutellut liian avokätisesti venezuelalaissiirtolaisia Chileen.”

Maltillisemman keskustaoikeiston – jota presidentti Piñera edustaa – moninaiset ongelmat ovat pelanneet Kastin pussiin, arvioi valtio-opin apulaisprofessori Claudia Heiss pääkaupunki Santiagossa toimivasta Chilen yliopistosta.

”Chilen oikeisto elää heikointa hetkeään sen jälkeen, kun maassa palattiin demokratiaan vuonna 1990”, Heiss toteaa.

”Kehnot tulokset toukokuussa pidetyissä perustuslakikonventin vaalissa sekä paikallisvaaleissa samoin kuin istuvan presidentin alhainen kannatus ovat heikentäneet keskustaoikeistoa ja vahvistaneet äärioikeistoa.”

Piñera on virkakautensa lopulla joutunut myrskyn silmään, kun Pandoran paperit -tietovuoto paljasti hänen tehneen aiemman presidenttikautensa aikana epämääräisiä kauppoja kaivosyhtiön kanssa, jota johti hänen lapsuudenystävänsä. Paljastusten seurauksena Chilen parlamentin alahuone päätti käynnistää virkarikossyytteet Piñeran erottamiseksi vain vajaat kaksi viikkoa ennen vaaleja.

Diktatuurin aikainen perustuslaki korvataan uudella

Chilessä eletään muutenkin poliittisesti poikkeuksellista aikaa. Kahden vuoden takainen protestiliike johti kansanäänestykseen, jossa lähes neljä viidesosaa äänestäjistä kannatti uuden perustuslain laatimista Chileen.

Chilen nykyinen perustuslaki on peräisin sotilasdiktatuurin ajalta, joskin siihen on vuosien varrella tehty useita muutoksia.

Toukokuussa 2021 chileläiset valitsivat 155 jäsentä uutta perustuslakia säätävään konventtiin eli valmistelukuntaan. Tässä vaalissa menestyivät vasemmisto ja etenkin puolueiden ulkopuoliset kansanliikkeet. Oikeistopuolueet saivat alle kolmasosan paikoista, minkä johdosta ne eivät pysty jarruttamaan uudistuksia veto-oikeutta käyttämällä.

Perustuslakiprosessi onkin saanut osan Chilen oikeistosta takajaloilleen. Mikäli Kast voittaisi presidentinvaalit, hän pyrkisi todennäköisesti laittamaan kapuloita rattaisiin koko prosessille.

”Ei siellä vallankumousta juuri pelätä, mutta oikeisto on huolissaan siitä, jos sijoittajasuojan kaltaisiin asioihin edes lievästi puututaan. Chile on ollut melko vakaa investointiympäristö kansainvälisille sijoittajille”, Teivo Teivainen sanoo.

Claudia Heiss uskoo perustuslain uudistamisen joka tapauksessa sujuvan ilman suurempia ongelmia.

”Osa perustuslakikonventissa istuvista oikeiston edustajista pyrkii selvästi siihen, että perustuslakia ei saataisi aikaiseksi. Toiset ovat mukana demokraattisemmassa hengessä, pyrkivät rakentamaan siltoja ja tekemään työtä sen eteen, että perustuslaista tulisi kaikille hyväksyttävä.”

Vauras mutta epätasa-arvoinen maa

19 miljoonan asukkaan Chile on Etelä-Amerikan vaurain maa henkeä kohten lasketulla bruttokansantuotteella mitattuna. Vauraus on kuitenkin hyvin epätasaisesti jakautunut, ja viime vuosien poliittisen kuohunnan ytimessä onkin ollut taloudellinen eriarvoisuus.

Vasemmiston presidenttiehdokas Gabriel Boric onkin korostanut, että uuden perustuslain tulisi turvata kaikille chileläisille tietyt sosiaaliset oikeudet. Claudia Heissin mukaan tästä tavoitteesta vallitsee myös varsin laaja konsensus perustuslakikonventissa.

Konventin puheenjohtajaksi valittu Elisa Loncón on korostanut lisäksi sukupuolten tasa-arvoa ja alkuperäiskansojen oikeuksia. Loncón itse kuuluu mapuche-kansaan.

Lisää uusi kommentti