Uutiset Ilmastopolitiikka

Ruotsi loistaa ilmastoindeksissä – mikään maa ei pääse kärkisijoille

Turpeenpolton tukeminen pudottaa Suomen sijoitusta tuoreessa ilmastonmuutosindeksissä.
Sulavaa lunta ja jäätä
Ilmastonmuutosindeksin kolmella ensimmäisellä sijalla ei ole yhtään maata. (Kuva: smilla4 / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Mikään maa ei tällä hetkellä toimi täysin Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteiden mukaisesti. Siksi mikään maa ei ole kolmella ensimmäisellä sijalla saksalaisen ympäristöjärjestö Germanwatchin tuoreessa ilmastonmuutosindeksissä.

Indeksissä tarkastelleen EU:n sekä 56 valtion ilmastonmuutostoimia, mittareina päästöt, uusiutuva energia, energiankäyttö ja ilmastopolitiikka. Mukana olevat maat vastaavat noin 90 prosentista maailman hiilidioksidipäästöistä.

Tällä viikolla ilmestyneen mittauksen mukaan hiilidioksidipäästöjen kasvu on pienentynyt, uusiutuvaa energiaa otetaan yhä enemmän käyttöön ja monet maat suoriutuvat hyvin myös energiatehokkuudessa. Edistys on kuitenkin liian hidasta Pariisin ilmastosopimuksen toteuttamisen kannalta.

”Pariisin sopimuksen tavoitteisiin on sitouduttu vahvasti kansainvälisessä ilmastodiplomatiassa. Nyt maiden pitää ryhtyä toimenpiteisiin sitoumustensa tuomiseksi sektoritasolle”, sanoo yksi tutkimuksen tekijöistä, Jan Burck tiedotteessa.

Parhaiten pärjää Ruotsi, joka on sijalla neljä. Se johtuu verrattain positiivisesta kehityksestä uusiutuvassa energiassa sekä päästöissä henkeä kohti. Sen jälkeen tulevat Liettua, Marokko, ja Norja.

Suomi on sijalla 9. Se on toiseksi paras maa päästökategoriassa mutta toisaalta energiankäyttö on liian korkealla. Lisäksi huolta herättää se, että hallitus tukee fossiilisia polttoaineita, kuten turvetta, raportissa todetaan.

Raportissa oli tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana myös EU kokonaisuutena. Se selvisi sijalle 21.

Viimeisillä sijoilla ovat Saudi-Arabia, Iran ja Etelä-Korea, jotka eivät ole edistyneet juuri lainkaan päästöjen vähentämisessä ja energiankäytössä. Pariisin sopimuksesta eronnut Yhdysvallat on sijalla 56 ja Australia sijalla 57.

Ilmastopolitiikka politiikkailmastonmuutosuusiutuva energia

Lue myös

Ihmisiä rivissä pöydän takana

Suomalaisjärjestöt: Madridin ilmastokokous loppui katastrofiin

Suuret saastuttajamaat asettivat politikoinnin ja fossiiliteollisuuden edut ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin edelle, moittivat järjestöt. ”Erityisesti Australia, Brasilia, Intia, Kiina, Saudi-Arabia, Venäjä ja Yhdysvallat keskittivät tarmonsa päätösten jarruttamiseen”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.
Eu-lippuja ikkunanpokien takana

EU ottaa pian askeleen kohti hiilineutraaliutta – Suurimpia vastaanpanijoita ovat Tsekki, Unkari ja Puola

YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.
Ilmastonmuutoksesta varoittava mainosteksti metrotunnelin seinällä

Madridin ilmastokokous alkaa – YK:n pääsihteeri vaatii kunnianhimoa ja muistuttaa toivosta

Madridin ilmastokokouksessa on määrä päättää muun muassa päästövähennyksiin liittyvistä markkinamekanismeista. YK:n pääsihteerin Antóno Guterresin mukaan maailmalla on yhä toivoa pysyä 1,5 asteen lämpenemisessä, mutta se vaatii lisää toimia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat