Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Ruokaa vai taloja – taistelu maasta kiihtyy Keniassa

Niin yritykset kuin asuntorakentajatkin hamuavat maata, jonka hinta on kallistunut alle vuosikymmenessä yli viisinkertaiseksi.
(Kuva: Neil Palmer (CIAT) / cc 2.0)

(IPS) -- Vihannekset kasvavat kohisten kenialaisen kylän muhevassa maassa, ja niitä myydään pääkaupunkiin asti. Kyläläiset taistelevat oikeudestaan jatkaa elinkeinoaan, jota uhkaamaan ilmestyivät yhtenä yönä ison rakennusliikkeen pystyttämät rajapyykit.

"Raskaiden betonipalkkien poistamisessa oli kova urakka", kertoo kyläläinen Ramadhan Njoroge.

25 000 asukkaan Ngangarithi sijaitsee Nyerin piirikunnassa Kenian hedelmällisellä keskiylängöllä. Pääkaupunki Nairobiin on matkaa 150 kilometriä. Kylän pellot tuottavat pinaattia, porkkanaa, kaaleja, tomaattia, maissia sekä palko- ja mukulakasveja, joita kirkasvetiset joet kastelevat.

Rakennusliikkeen aikeet nostattivat kyläläiset vastarintaan. "Ei tänne voi noin vain tulla ja häätää meitä mailtamme", sanoo Paul Njogu.

"Sain pellot isoäidiltäni 20 vuotta sitten. Tämä on esi-isieni maata, ja viljely on elinkeinomme. Vaalimme perinteitämme samalla kun tuotamme ruokaa ja luomme työpaikkoja", hän jatkaa.

Maakauppa kannattaa

Maa on nyt kuumaa kauppatavaraa, mikä uhkaa monien elinkeinoa. 44 miljoonaan asukkaan Keniassa on noin 8 miljoonaa kotitaloutta, joista 5 miljoonaa saa elantonsa maataloudesta.

Tammikuisen raportin mukaan maa on noussut Kenian tuottoisimmaksi omaisuudeksi ohi karjan ja kiinteistöjen. Maakauppojen tuotto on kasvanut 98 prosenttia vuodesta 2007. Maa on kallistunut myynti-ilmoitusten mukaan 535 prosenttia, kun esimerkiksi öljyn ja kullan hinta on laskenut.

Kenian talouskasvu on ylittänyt viisi prosenttia viime vuosina, ja maata hamuavat niin yritykset kuin asuntorakentajatkin.

Arvostelijoiden mukaan rakennusbuumi ei ole linjassa kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. Ngangarithin kylä nähdään pienoismallina suuntauksesta, jossa harvojen voitot uhkaavat jyrätä suuren joukon hyvinvoinnin.

Kestävyys koetuksella

Runsaita maissisatoja tuottavaa Kenian keskiosaa pidetään maan toisena vilja-aittana Suuren hautavajoaman ohella. Viljelijät muistuttavat, että joka vuosi 1,5 miljoonan kenialaisen ruokaturva horjuu, joten peltojen uhraaminen rakentamiselle ei ole viisasta.

YK:n ympäristöjärjestö Unep on luokitellut keskisen Kenian kosteikot elintärkeiksi sekä maataloudelle että matkailulle ja patistaa suojelemaan niiden lajirunsautta.

"Olen 85-vuotias, ja elämäni on takana päin, mutta jälkipolvet tarvitsevat myös kodin", Njogu huomauttaa. Vastapäätä kylää on jo kohonnut kaupunki, ja kyläläiset valittavat, että rakennusfirmat haluavat estää heitä käyttämästä jokivettä.

Kestävän kehityksen asiantuntija Wilfred Subbo Nairobin yliopistosta tukee Ngangarithin kylän taistelua. "Kestävä kehitys on sitä, että kylä pystyy tyydyttämään tarpeensa tänään vaarantamatta lastensa tulevaisuutta", hän muistuttaa.

Maatalous ja kehitysmaat maanomistusmaatalouskauppayhtiöt Kenia Suomen IPS

Lue myös

Vihannesmyyjiä istumassa tuotteidensa ääressä torilla.

Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon

Kotimaisen ruuan kysyntä on Tansaniassa kasvussa, mutta esimerkiksi varastointiongelmat ja osaamisen puute saavat monet siirtymään toiselle alalle. Trooppisen maatalouden instituutin Itä-Afrikan johtaja Victor Manyong uskoo, että maataloudessa on nuorille kosolti mahdollisuuksia rahan tekoon.
Kaksi kasvosuojaimin varustautunutta miestä seisoo kanaparven vieressä.

Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut

Koronavirus heikentää ruokaturvaa, koska monella rajoitusten takia työnsä menettäneellä ei ole enää varaa ostaa syötävää. Virus luo kuitenkin myös epäsuorempia uhkia. Joissakin Afrikan maissa satoa on pilaantunut ja siipikarjaa kuollut, kun maat ovat asettaneet tiukkoja liikkumisrajoituksia.
Kaksi ihmistä vedessä riisipellolla.

”Viljelyä ei oikein voi hoitaa etätyönä” – Kovaotteinen koronasulku vaikeuttaa pienviljelijöiden ruuantuotantoa Filippiineillä

Filippiinien maataloutta hallitsevat siirtomaa-ajan perintönä vientiin suuntautuneet suurtilat, joita viljelevät maattomat vuokraviljelijät. Koronarajoitukset estävät sekä viljelyn että ruuan kuljettamisen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Mies ja lapsi tulvavedessä kelluvassa veneessä.

Bangladeshissa on pahimmat tulvat vuosiin – Noin 5,5 miljoonaa ihmistä kärsii seurauksista

Bangladeshin monsuunikaudella sataa aina, mutta tänä vuonna sateet ovat olleet poikkeuksellisen rankkoja ja tulvat kestäneet kauan. ”Ne, joilla ei laillani ole minne mennä, elävät taloissa, jotka ovat osittain veden alla. Huoneessamme on polven syvyydeltä vettä”, kertoo räätäli Arif Hossain.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.
Vaurioituneita rakennuksia ja miehiä raivaamassa raunioita.

Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi

Unicefin hätäapukeräys tuotti kolmessa päivässä yli 100 000 euroa. Maa tarvitsee hätäavun lisäksi myös jälleenrakentamista.
Sateenkaarilippu

Loppu homovitseille ja epäkunnioittavalle pukukoppikulttuurille

Hetero-oletukset, homofobia ja humoristisiksi tarkoitetut heitot ovat yhä yleisiä urheilumaailmassa. Epäkunnioittavaan pukukoppi- ja fanikulttuuriin tulee puuttua. Sitä helpottaa, kun osaa ottaa sateenkaariteemoja puheeksi, kirjoittaa Setan koulutusasiantuntija Marita Karvinen.

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen