Uutiset Ympäristö

Roskien saartamassa Buenos Airesissa kiistellään jätteenpoltosta

Buenos Airesin kaupunki haluaisi kumota Argentiinan jätteenpolttokiellon selvitäkseen jäteongelmastaan. Vastustajat pelkäävät, että sen jälkeen kierrätyksen kehittäminen unohtuisi.
Ihmisiä laittomalla kaatopaikalla Argentiinassa
Laiton kaatopaikka Buenos Airesin etelälaidalla sijaitsevan Villa Inflamablen köyhän asuinalueen laidalla. (Kuva: Fabiana Frayssinet / IPS)

(IPS) -- Argentiinan pääkaupunki Buenos Aires kamppailee paisuvan jäteongelman kanssa. Kaatopaikat ovat täynnä, eikä kierrätystä saada toimimaan. Nyt kiistellään jätteiden polttamisesta.

Argentiinan laki kieltää jätteiden polton ympäristö- ja terveyshaittojen vuoksi. Vuosia kaatopaikkojensa täyttymistä tuskaillut Buenos Aires pyysi maaliskuussa kiellon kumoamista.

”Pelkäämme, että roskien polton varjolla luovutaan jätteiden kierrätyksen kehittämisestä”, polttamista vastustavan kansanliikkeen aktivisti Cecilia Allen sanoo.

Buenos Airesin yliopiston laskelmien mukaan kaupunki tuottaa nyt jätettä 18 000 tonnia päivässä mutta jos väestö ja talous kasvavat nykytahtia, määrä nousee 25 000 tonniin vuonna 2030. Kaatopaikkojen kapasiteetti loppuu kuitenkin jo viidessä vuodessa, tutkimus varoittaa.

Buenos Airesissa on noin 3 miljoonaa asukasta, mutta laajemmalla metropolialueella asuu 15 miljoonaa ihmistä eli kolmannes maan 44-miljoonaisesta väestöstä.

Kaatopaikkoja vastustetaan

Ongelma ei ole uusi. Asukkaiden vuosia jatkuneiden valitusten tuloksena Villa Domínicon kaatopaikka suljettiin vuonna 2004. Se sijaitsi tiheään asutulla alueella 15 minuutin matkan päässä keskustasta. Vuonna 1978 perustettu kaatopaikka ehti ottaa vastaan 47 miljoonaa tonnia jätettä.

Villa Domínicon jälkeen toiminnassa on kolme muuta kaatopaikkaa. Kaikki ovat täyttymässä, ja asukkaat vaativat niiden sulkemista.

Valtion jätehuoltoyhtiö Ceamse ehdotti uuden kaatopaikan perustamista 50 kilometrin päähän pääkaupungista. Se tyssäsi asukkaiden vastarintaan kuudessa kunnassa, jotka olivat osoittaneet kiinnostusta hankkeesta koituvia tuloja ja työpaikkoja kohtaan.

Syksyllä 2005 Buenos Airesin alueparlamentti sääti lain jätteen nollaamisesta. Tavoitteeksi asetettiin kaatopaikkojen tekeminen tarpeettomiksi vuoteen 2020 mennessä talteenoton ja kierrätyksen avulla.

Kierrätys takkuaa

Hanke jätteen nollaamiseksi on kompastellut. Argentiinan nykyisen presidentin Mauricio Macrin toimiessa pääkaupungin pormestarina 2009 hallinto heikensi jätteen lajittelua. Sen sanottiin tulevan liian kalliiksi, koska kotitaloudet eivät huolehtineet omasta osuudestaan.

Nyt lain tavoitteita halutaan loiventaa niin, että kaatopaikkajäte vähennetään vuonna 2021 puoleen vuoden 2012 tasosta.

Jätteen polttamiselle on haettu mallia Euroopasta. Helmikuussa Buenos Airesin kaupunginhallitus vei ryhmän toimittajia tutustumaan polttolaitoksiin Pariisissa, Amsterdamissa ja Wienissä.

Argentiinan Greenpeacen johtaja Diego Salas huomauttaa, ettei Euroopassakaan enää kannateta jätteenpolttoa, koska suodattimet eivät estä ilman saastumista.

”Pitää ulottaa vastuu jätteestä pakkausten tuottajiin, vahvistaa kierrätysteollisuutta, hyödyntää biojäte ja järjestää lajitellun jätteen keräys”, hän listaa.
 

Ympäristö ympäristö Argentiina Suomen IPS

Lue myös

Joukko miehiä veneessä joella

Kalastajat elvyttävät delfiinikantoja Bangladeshissa – ”Delfiinien suojelu on myös kalastuksen suojelua”

Sundarbansin mangrovemetsän joissa ja kanavissa elää uhanalaisia delfiinejä, jotka sotkeutuvat helposti kalastajien verkkoihin. Nyt suojelutiimit valistavat kalastajia, jotta nämä eivät heittäisi verkkojaan suojelualueiden vesiin. Se on saanut delfiinien määrän nousuun.
Tony Rinaudo käsittelee puun alkua

”Hullu valkoinen viljelijä” Tony Rinaudo epäonnistui Nigerin metsityksessä mutta sai sitten idean – Nyt maassa on 200 miljoonaa puuta lisää

Australialainen Tony Rinaudo kehitti nigeriläisviljelijöiden kanssa menetelmän, jonka avulla kuivillakin alueilla voidaan elvyttää puita ilman istutusta. Menetelmää käytetään yli 20:ssä Afrikan maassa, ja potentiaalia olisi levitä myös laajemmalle. ”Luonto kyllä parantaa itse itsensä, jos sen antaa tehdä niin”, Suomessa vieraillut Rinaudo sanoo.
Kylätie, rakennuksia ja taustalla metsää

Paikallisyhteisöt pysäyttivät metsäkadon Nepalissa

Metsäpeitto on kasvanut Nepalissa viime vuosina toisin kuin monissa muissa kehittyvissä maissa. Syynä pidetään muun muassa politiikan muutosta: kun metsäalueet luovutettiin paikallisten yhteisöjen valvottaviksi, nämä alkoivat käyttää niitä kestävästi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nuori mies istuu sohvalla, taustalla punainen seinä

Yksin tulleiden alaikäisten perheenyhdistämisestä on tehty Suomessa poikkeuksellisen vaikeaa – ”Kotoutuisin sata kertaa paremmin, jos he olisivat täällä”

Perheenyhdistäminen on Suomessa esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan verrattuna niin vaikeaa, ettei moni edes yritä. Esimerkiksi afganistanilaisia hakijoita rajoittaa sääntö, jonka mukaan heidän pitää jättää hakemuksensa Intiassa. Opiskelijat Shayegh Adeli ja Ali Nazari uskovat, että he menestyisivät paremmin, jos perhe olisi tukemassa.
Istuvia ja seisovia mielenosoittajia Zimbabwessa

Zimbabwe syyttää talouskriisistään pakotteita, mutta todellinen syy on korruptio, sanovat asiantuntijat

Vain Venezuelassa on pahempi inflaatio kuin Zimbabwessa. Maan viranomaiset syyttävä taloustilanteesta kansainvälisiä talouspakotteita. Monien asiantuntijoiden mukaan tärkein syy on kuitenkin kaikkialla rehottava korruptio ja huono hallinto.
Tyttöjä urheiluasuissa

Maailman yleisin ihmisoikeussopimus täyttää 30 vuotta – Järjestöt vaativat lisäponnisteluja lasten oikeuksien toteuttamiseksi

Lapsen oikeuksien sopimuksen olemassaolon aikana esimerkiksi alle 5-vuotiaiden kuolleisuus on vähentynyt 60 prosenttia. Samaan aikaan kehitys monilla alueilla on hidastunut, varoittavat lapsijärjestöt.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.