Uutiset Ympäristö

Roskien saartamassa Buenos Airesissa kiistellään jätteenpoltosta

Buenos Airesin kaupunki haluaisi kumota Argentiinan jätteenpolttokiellon selvitäkseen jäteongelmastaan. Vastustajat pelkäävät, että sen jälkeen kierrätyksen kehittäminen unohtuisi.
Ihmisiä laittomalla kaatopaikalla Argentiinassa
Laiton kaatopaikka Buenos Airesin etelälaidalla sijaitsevan Villa Inflamablen köyhän asuinalueen laidalla. (Kuva: Fabiana Frayssinet / IPS)

(IPS) -- Argentiinan pääkaupunki Buenos Aires kamppailee paisuvan jäteongelman kanssa. Kaatopaikat ovat täynnä, eikä kierrätystä saada toimimaan. Nyt kiistellään jätteiden polttamisesta.

Argentiinan laki kieltää jätteiden polton ympäristö- ja terveyshaittojen vuoksi. Vuosia kaatopaikkojensa täyttymistä tuskaillut Buenos Aires pyysi maaliskuussa kiellon kumoamista.

”Pelkäämme, että roskien polton varjolla luovutaan jätteiden kierrätyksen kehittämisestä”, polttamista vastustavan kansanliikkeen aktivisti Cecilia Allen sanoo.

Buenos Airesin yliopiston laskelmien mukaan kaupunki tuottaa nyt jätettä 18 000 tonnia päivässä mutta jos väestö ja talous kasvavat nykytahtia, määrä nousee 25 000 tonniin vuonna 2030. Kaatopaikkojen kapasiteetti loppuu kuitenkin jo viidessä vuodessa, tutkimus varoittaa.

Buenos Airesissa on noin 3 miljoonaa asukasta, mutta laajemmalla metropolialueella asuu 15 miljoonaa ihmistä eli kolmannes maan 44-miljoonaisesta väestöstä.

Kaatopaikkoja vastustetaan

Ongelma ei ole uusi. Asukkaiden vuosia jatkuneiden valitusten tuloksena Villa Domínicon kaatopaikka suljettiin vuonna 2004. Se sijaitsi tiheään asutulla alueella 15 minuutin matkan päässä keskustasta. Vuonna 1978 perustettu kaatopaikka ehti ottaa vastaan 47 miljoonaa tonnia jätettä.

Villa Domínicon jälkeen toiminnassa on kolme muuta kaatopaikkaa. Kaikki ovat täyttymässä, ja asukkaat vaativat niiden sulkemista.

Valtion jätehuoltoyhtiö Ceamse ehdotti uuden kaatopaikan perustamista 50 kilometrin päähän pääkaupungista. Se tyssäsi asukkaiden vastarintaan kuudessa kunnassa, jotka olivat osoittaneet kiinnostusta hankkeesta koituvia tuloja ja työpaikkoja kohtaan.

Syksyllä 2005 Buenos Airesin alueparlamentti sääti lain jätteen nollaamisesta. Tavoitteeksi asetettiin kaatopaikkojen tekeminen tarpeettomiksi vuoteen 2020 mennessä talteenoton ja kierrätyksen avulla.

Kierrätys takkuaa

Hanke jätteen nollaamiseksi on kompastellut. Argentiinan nykyisen presidentin Mauricio Macrin toimiessa pääkaupungin pormestarina 2009 hallinto heikensi jätteen lajittelua. Sen sanottiin tulevan liian kalliiksi, koska kotitaloudet eivät huolehtineet omasta osuudestaan.

Nyt lain tavoitteita halutaan loiventaa niin, että kaatopaikkajäte vähennetään vuonna 2021 puoleen vuoden 2012 tasosta.

Jätteen polttamiselle on haettu mallia Euroopasta. Helmikuussa Buenos Airesin kaupunginhallitus vei ryhmän toimittajia tutustumaan polttolaitoksiin Pariisissa, Amsterdamissa ja Wienissä.

Argentiinan Greenpeacen johtaja Diego Salas huomauttaa, ettei Euroopassakaan enää kannateta jätteenpolttoa, koska suodattimet eivät estä ilman saastumista.

”Pitää ulottaa vastuu jätteestä pakkausten tuottajiin, vahvistaa kierrätysteollisuutta, hyödyntää biojäte ja järjestää lajitellun jätteen keräys”, hän listaa.
 

Ympäristö ympäristö Argentiina Suomen IPS

Lue myös

Lamun saaren rannikkoa mereltä käsin kuvattuna.

Sijoittajat vastustavat General Electricin suunnitelmia rahoittaa Keniaan rakenteilla olevaa hiilivoimalaa

Sijoittajien mukaan osuuden ostaminen Lamun saarelle suunnitellusta hiilivoimalaitoksesta ei ole linjassa GE:n ilmastonmuutoksen vastaisten sitoumusten kanssa. Voimala vahingoittaisi ympäristöä ja ihmisoikeuksia ja olisi taloudellinen riski.
Gorilla Virungan kansallispuistossa Kongossa

Kongo harkitsee öljyn etsinnän sallimista maailman tärkeimpiin kuuluvissa luonnonpuistoissa

Virungan ja Salongan luonnonpuistot ovat Unescon maailmanperintökohteita, joissa elää useita harvinaisia lajeja. Ympäristö- ja ihmisoikeusaktivistit ovat kauhuissaan Kongon hallituksen suunnitelmista, jotka saattavat sallia öljyn etsinnän puistoissa.
Joku luonnon keskellä, taustalla savua tupruttava tehtaanpiippu

Raportti: Euroopan vesistöt ovat huonossa kunnossa

EU on kartoittanut vesistöjensä tilaa. Varsinkaan pintavesien tilassa ei ole kehumista, EU:n ympäristökeskuksen julkaisemassa raportissa todetaan. Jäsenmaat luistavat itse sopimistaan suojelusäännöistä, moittii WWF.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Naisia torilla pakolaisleirillä

Budjettiesitys 2019: Kansa pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, valtio esittää vain pientä korotusta

Talousarvioesitys lupaa kehitysyhteistyöhön hiukkasen lisää rahaa, mutta Suomi jää edelleen kauas omista sitoumuksistaan. Kansalaisjärjestöjen heikko rahoitus kurittaa kaikkein köyhimpiä, tyttöjä ja tasa-arvotyötä.
Ihmisiä Pride-kulkueessa

Seta: Muunsukupuolisten hoidon rajoittaminen lisää itsetuhoisuuden määrää – "HUS:n ja TAYS:n linjaukset päinvastaisia kuin alan kansanvälinen kehitys"

Uudessa kansainvälisessä tautiluokitusjärjestelmässä ei enää erotella hoidettavia transsukupuolisiin ja muunsukupuolisiin. Seta vaatii Suomea toimimaan samoin ja takaamaan sukupuolenkorjaushoidot myös muille kuin itsensä naiseksi tai mieheksi kokeville.
Mielenosoittajia

Ortega ajaa Nicaraguaa umpikujaan, yli 23 000 paennut Costa Ricaan – ”Vaikea poistaa syöpäläistä, jonka lonkerot ulottuvat joka kolkkaan”

Nicaraguan tilannetta pidempään seuranneille huhtikuussa alkanut mielenosoitusaalto ei tullut yllätyksenä. Jatko on Ortegan käsissä: suostuuko hän luopumaan vallasta ja järjestämään uudet vaalit?
Värikkäitä ilmapalloja

Costa Rica hyväksymässä samaa sukupuolta olevien avioliiton

Costa Rican korkein oikeus on linjannut syrjiväksi lain, jonka kieltää samaa sukupuolta olevia solmimasta avioliiton. Laki lakkaa olemasta voimassa, vaikka sen muuttamisesta ei päästäisi sopuun parlamentissa.
Varoituskyltti jossa lukee "Heat kills"

YK: Viilennys myös köyhien oikeus – tulisi toteuttaa ilman ilmastohaittoja

Kun ilmasto lämpenee, tarvitaan lisää jäähdytystä, mikä kuluttaa energiaa, mikä taas lämmittä ilmastoa. Tällä hetkellä kymmenesosa ilmaston lämpenemisestä johtuu jäähdytyksestä, ja osuus on nopeassa kasvussa.