Uutiset Ympäristö

Roskien saartamassa Buenos Airesissa kiistellään jätteenpoltosta

Buenos Airesin kaupunki haluaisi kumota Argentiinan jätteenpolttokiellon selvitäkseen jäteongelmastaan. Vastustajat pelkäävät, että sen jälkeen kierrätyksen kehittäminen unohtuisi.
Ihmisiä laittomalla kaatopaikalla Argentiinassa
Laiton kaatopaikka Buenos Airesin etelälaidalla sijaitsevan Villa Inflamablen köyhän asuinalueen laidalla. (Kuva: Fabiana Frayssinet / IPS)

(IPS) -- Argentiinan pääkaupunki Buenos Aires kamppailee paisuvan jäteongelman kanssa. Kaatopaikat ovat täynnä, eikä kierrätystä saada toimimaan. Nyt kiistellään jätteiden polttamisesta.

Argentiinan laki kieltää jätteiden polton ympäristö- ja terveyshaittojen vuoksi. Vuosia kaatopaikkojensa täyttymistä tuskaillut Buenos Aires pyysi maaliskuussa kiellon kumoamista.

”Pelkäämme, että roskien polton varjolla luovutaan jätteiden kierrätyksen kehittämisestä”, polttamista vastustavan kansanliikkeen aktivisti Cecilia Allen sanoo.

Buenos Airesin yliopiston laskelmien mukaan kaupunki tuottaa nyt jätettä 18 000 tonnia päivässä mutta jos väestö ja talous kasvavat nykytahtia, määrä nousee 25 000 tonniin vuonna 2030. Kaatopaikkojen kapasiteetti loppuu kuitenkin jo viidessä vuodessa, tutkimus varoittaa.

Buenos Airesissa on noin 3 miljoonaa asukasta, mutta laajemmalla metropolialueella asuu 15 miljoonaa ihmistä eli kolmannes maan 44-miljoonaisesta väestöstä.

Kaatopaikkoja vastustetaan

Ongelma ei ole uusi. Asukkaiden vuosia jatkuneiden valitusten tuloksena Villa Domínicon kaatopaikka suljettiin vuonna 2004. Se sijaitsi tiheään asutulla alueella 15 minuutin matkan päässä keskustasta. Vuonna 1978 perustettu kaatopaikka ehti ottaa vastaan 47 miljoonaa tonnia jätettä.

Villa Domínicon jälkeen toiminnassa on kolme muuta kaatopaikkaa. Kaikki ovat täyttymässä, ja asukkaat vaativat niiden sulkemista.

Valtion jätehuoltoyhtiö Ceamse ehdotti uuden kaatopaikan perustamista 50 kilometrin päähän pääkaupungista. Se tyssäsi asukkaiden vastarintaan kuudessa kunnassa, jotka olivat osoittaneet kiinnostusta hankkeesta koituvia tuloja ja työpaikkoja kohtaan.

Syksyllä 2005 Buenos Airesin alueparlamentti sääti lain jätteen nollaamisesta. Tavoitteeksi asetettiin kaatopaikkojen tekeminen tarpeettomiksi vuoteen 2020 mennessä talteenoton ja kierrätyksen avulla.

Kierrätys takkuaa

Hanke jätteen nollaamiseksi on kompastellut. Argentiinan nykyisen presidentin Mauricio Macrin toimiessa pääkaupungin pormestarina 2009 hallinto heikensi jätteen lajittelua. Sen sanottiin tulevan liian kalliiksi, koska kotitaloudet eivät huolehtineet omasta osuudestaan.

Nyt lain tavoitteita halutaan loiventaa niin, että kaatopaikkajäte vähennetään vuonna 2021 puoleen vuoden 2012 tasosta.

Jätteen polttamiselle on haettu mallia Euroopasta. Helmikuussa Buenos Airesin kaupunginhallitus vei ryhmän toimittajia tutustumaan polttolaitoksiin Pariisissa, Amsterdamissa ja Wienissä.

Argentiinan Greenpeacen johtaja Diego Salas huomauttaa, ettei Euroopassakaan enää kannateta jätteenpolttoa, koska suodattimet eivät estä ilman saastumista.

”Pitää ulottaa vastuu jätteestä pakkausten tuottajiin, vahvistaa kierrätysteollisuutta, hyödyntää biojäte ja järjestää lajitellun jätteen keräys”, hän listaa.
 

Ympäristö ympäristö Argentiina Suomen IPS

Lue myös

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.
Nainen puolilähikuvassa.

Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa

Afganistanin siviiliuhrien määrä on kokonaisuudessaan laskenut, mutta viime vuoden lopulla väkivalta kasvoi rajusti. Rauhanneuvottelut Talebanin ja maan hallituksen välillä ovat jumissa.

Tuoreimmat

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Koronavuosi lisäsi vihapuhetta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan Euroopassa – Oikeuksien edistymistä on pidetty itsestään selvyytenä, varoittaa ihmisoikeusjärjestö
Naisten sukuelinten silpominen on intialaisyhteisöissä tarkoin varjeltu salaisuus, josta on alettu puhua vasta viime aikoina

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi