Uutiset Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä

Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan

Ritva Siikalan ohjaama näytelmä kertoo suomalaisperheestä, joka joutuu pakenemaan kaoottiseen tilaan ajautuneesta Euroopasta fiktiiviseen Zambeziin. Se muistuttaa, että kuka tahansa voi päätyä pakolaiseksi, sillä tulevaisuudesta ei tiedä kukaan. ”Mogadishu oli vielä 1980-luvulla Afrikan rauhallisimpia kaupunkeja”, muistuttaa esityksessä näyttelevä Wali Hashi.
Ryhmäkuva esiintyjistä ja ohjaajasta
Takana vasemmalta oikealle ohjaaja Ritva Siikala ja esiintyjät Betadi Mandunga, Wali Hashi, Fatima Usman ja Sonja Silvander, edessä Ujuni Ahmed. (Kuva: Silja Ylitalo / Maailma.net)

”Kuka heistä on pakolainen?” teksti raitiovaunun mainosnäytöllä kysyy. Ympärillä on kuvia valkoisista ja ruskeista kasvoista.

Raitiovaunu on matkalla kohti Aleksanterin teatteria, jonka uutta Zambezi-esitystä teksti mainostaa. Aiheena on pakolaisuus, mutta ei sellaisessa muodossa kuin me olemme tottuneet sitä ajattelemaan.

Ritva Siikalan ohjaama ja yhdessä Bengt Ahlforsin kanssa kirjoittama näytelmä kertoo suomalaisperheestä, joka joutuu pakenemaan kaoottiseen tilaan ajautuneesta Euroopasta fiktiiviseen afrikkalaismaahan Zambeziin, ja heidän siellä kohtaamistaan ihmisistä.

Aleksanterin teatterilla on juuri käynnissä esityksen harjoitukset. Ujuni Ahmedin näyttelemä zambezilainen Mariama tyynnyttelee Sonja Silvanderin esittämää suomalaispakolaista Mirkaa.

Mirka on kiihtynyt, sillä hän ei ole eläissään käyttänyt hameita, ja nyt sellainen pitäisi pukea päälle. Se on vain vaatekappale, Mariama rauhoittelee, ja järkevä asu jo paikallisen ilmastonkin takia.

Vaikeaa on myös Mirkan äidillä, Mira Kivilän esittämällä Pirkolla, jolle on tarjolla vain siivoojan töitä. Helsinkiläisestä pankinjohtajasta on yhtäkkiä tullut ei-kukaan. Pelkkä pakolainen.

Suomalaiset mamadout

Eija Ahvon tähdittämässä esityksessä zambezilaisia näyttelevät Ujuni Ahmedin lisäksi Wali Hashi, Fatima Usman ja Betadi Mandunga.

Wali Hashi esittää Mamadouta, rasistia, joka suhtautuu pakkomielteisesti omaan maahansa ja haluaisi ajaa kaikki maahanmuuttajat pois, kuten Hashi roolihahmoaan kuvailee.

”Siihen oli helppo eläytyä, sillä olen tällaisia mamadouita nähnyt täällä Suomessa”, Hashi sanoo.

Betadi Mandungan roolihahmo Ismail puolestaan on hyväntahtoinen ja sivistynyt ”suvakki”, joka työskentelee paikallisessa maahanmuuttovirastossa.

”Aihe on tosi ajankohtainen. Se käsittelee maahanmuuttoa ja vihaa, jota ihmisillä on toisia ihmisiä kohtaan, sitä millaiseksi ilmapiiri on muuttunut, mutta käänteisestä näkökulmasta. Siinä on myös paljon huumoria. Pitää pystyä myös nauramaan asioille”, Mandunga sanoo.

Wali Hashi ja Fatima Usman olivat mukana jo Zambezin edellisessä versiossa, jota esitettiin kymmenisen vuotta sitten Kassandrateatterin tuotantona.

”Olimme todellakin etuajassa silloin, mutta nyt tämä on älyttömän ajankohtaista”, sanoo Hashi.

Ihminen on ihminen

Samaa sanoo ohjaaja Ritva Siikala. Vaikka näytelmän nimi ja idea on sama, sisältö on kirjoitettu uusiksi.

”Poliittinen ja yhteiskunnallinen tilanne Suomessa on kymmenessä vuodessa muuttunut. Politiikkaan on tullut mukaan ääripäitä, joita siellä ei ennen ollut”, Siikala sanoo.

Hänen mukaansa Zambezin kaltaista esitystä tarvitaan juuri nyt, kun sosiaalisessa mediassa viha jyllää, ihmiset eristäytyvät klikkeihin, jotka eivät kommunikoi keskenään, ja muualta tulleiden ihmisarvoa halvennetaan.

”Zambezi kysyy, entä jos sinä olisit maahanmuuttaja kulttuurissa, joka on aivan toinen, paikassa jossa kaikki muut ovat eri näköisiä, miltä se tuntuisi?”

Siikalan mukaan näytelmän perusteesi kaikessa yksinkertaisuudessaan on, että ihminen on ihminen riippumatta siitä, missä hän on sattunut syntymään, minkälaisia vaatteita hän käyttää, puhumattakaan siitä, minkä värinen iho hänellä sattuu olemaan.

”Se kuulostaa banaalilta, mutta jostain syystä sitä pitää edelleen vaan hokea.”

Harjoittelusali, kaksi ihmistä seisomassa ja muita istumassa seinän vierellä
Ujuni Ahmed (vas.) ja Sonja Silvander Zambezin harjoituksissa Aleksanterin teatterissa. Istumassa Ritva Siikala, takana Betadi Mandunga ja Wali Hashi, edessä Fatima Usman. (Kuva: Silja Ylitalo / Maailma.net)

Tekopyhä yhteiskunta

Siikalalle ja näytelmän toiselle kirjoittajalle, Siikalan puolisolle Bengt Ahlforsille, aihe on paitsi ajankohtainen, myös henkilökohtainen.

”Meillä on seitsemän lastenlasta, jotka kaikki ovat täysin suomalaisia, syntyneet Naistenklinikalla, mutta geneettisesti puoliksi afrikkalaisia. Joitain variaatioita näistä kysymyksistä on läsnä joka viikko, ellei joka päivä. Se on hyvä meille, mutta myös ikäviä kokemuksia tulee.”

Yksi niistä sattui juuri haastattelua edeltävällä viikolla. Siikalan lapsenlapsi, ”komea, kaunis 18-vuotias nuori”, oli ylittämässä katua Helsingissä, kun kohdalle sattunut auto hidasti, avasi sivuikkunan ja käski tätä rasistisen solvauksen saattelemana painumaan muualle.

”Jos kuvittelet, että Suomi on jotenkin kulttuurisesti hyväksyvä, erehdyt”, Siikala sanoo.

Siikalalla on aiheesta kokemusta pitkältä ajalta. Toinen Siikalan ja Alforsin lapsista on adoptoitu pienenä Etiopiasta.

”Yhteiskunnan tekopyhyys tuli hyvin selville silloin. Kun olin kaupungilla kahdestaan lapsen kanssa, sain kuulla olevani neekerihuora, mutta jos olimme liikkeellä koko perhe, toivotettiin Jumalan siunausta, olette pelastaneet lapsen.”

Mogadishu, Afrikan rauhallisin kaupunki

Zambezissa näyttelevän Fatima Usmanin mielestä esityksen tärkein sanoma on, ettei tulevaisuutta voi ennustaa.

”Suomeen on tullut pakolaisina lääkäreitä, insinöörejä, bisnesmiehiä, joilla ei ole työtä täällä. Eivät he tienneet tulevansa joskus tämänkaltaiseen maahan pakolaisina. Näytelmän henkilöillä on edelleen päässään asema, joka heillä oli Suomessa, mutta nyt he ovat tarvitsevia, eivätkä he ole tottuneet siihen”, Usman sanoo.

”Jos joku olisi 80-luvulla väittänyt minulle, että Somaliaan tulee jonain päivänä sisällissota, olisin nauranut ja sanonut älä puhu paskaa. Mogadishu voitti 70- ja 80-luvuilla kaksi kertaa Afrikan rauhallisin kaupunki -tittelin. Ja mitä sen jälkeen on tapahtunut? Sisällissota on jatkunut kolmekymmentä vuotta”, Wali Hashi sanoo.

Niin voi käydä missä tahansa. Sisällissota on koettu Suomessakin, ja 1940-luvulla koko Eurooppa soti keskenään, Hashi muistuttaa.

”Pakolaisuus on maailmanlaajuinen ilmiö, se vaikuttaa tavalla tai toisella meihin kaikkiin”, Betadi Mandunga sanoo.

Wali Hashista erityisen koskettavaa esityksessä on se, miten hahmot pitävät kiinni suomalaisuudestaan kaukana afrikkalaisella pakolaisleirillä. Suruja hukutetaan viskiin, lauletaan Satumaata ja joululauluja.

Loppukohtausta harjoitellessa sekä Hashi että Mandunga itkivät, Hashi sanoo. Siinä kuvataan, miten henkilöt ovat jättäneet kotinsa ja tehneet pitkän matkan kauas Zambeziin.

”Vaikka pakolaiset ovat suomalaisia, meistähän se kertoi. Loppujen lopuksi Zambezi kertoo ihmisyydestä, kokemuksesta joka meillä kaikilla on.”

Zambezi Aleksanterin teatterissa ke 19.2. klo 19 (ensi-ilta), 20.2., 21.2., 22.2., 23.2., 25.2. ja 1.3. Esitys vierailee Turun Kaupunginteatterissa 25.3. ja 26.3.

Korjattu 20.2.: Jutun lopussa Betadi Mandungan nimi oikeaan muotoon.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi maahanmuuttoon, eriarvoisuuteen tai kestävään kehitykseen liittyvistä kysymyksistä?

Tämä asiakirja on tuotettu Euroopan unionin rahoitustuella. Tämän asiakirjan sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida missään olosuhteissa katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa.

Logo FVR 2019
Logo EU 2019 FVR
Logo 2019 Fingo pieni FVR

Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä rasismipakolaisetsiirtolaisuustyöväestökulttuurisota ja rauha

Lue myös

Punatukkainen nainen ulkona, taustalla Oodi

Podcast: ”Silpomisen tarkoitus on estää seksuaalista nautintoa” – Ujuni Ahmed vastustaa julkisesti tyttöjen sukuelinten silpomista ja saa vihapuhetta kahdesta suunnasta

Ujuni Ahmed on tullut tunnetuksi tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen vastaisesta työstään Suomessa. Kuuntele Maailma.netin podcast, jossa hän kertoo muun muassa, miten maahanmuuttanaisten heikompi työllistyminen ja sukuelinten silpominen liittyvät toisiinsa ja kuka perinnettä perheissä ylläpitää.
Nainen puolilähikuvassa

Suomeen tulevat kiintiöpakolaiset saavat varautua kylmään säähän, jonottamiseen ja ujoihin naapureihin – Kulttuurishokin välttämiseksi perehdytys aloitetaan jo lähtömaassa

Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön kolmen päivän tehokoulutuksessa opiskellaan suomalaisen yhteiskunnan toimintaa aina bussin käytöstä tasa-arvon kunnioittamiseen. ”Kulttuuriorientaatiosta oli hyötyä, sillä arabimaissa Suomea ei tunneta kovin hyvin”, kertoo Suomeen hyvin kotiutunut Heba Almahrous.
Eu:n lippuja suuren rakennuksen edustalla

EU:n kumppanuusneuvottelut Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden kanssa etenevät hitaasti – Komissaari Jutta Urpilaiselta vaaditaan nyt diplomaattista taitoa

EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin Jutta Urpilaisen (sd) pitäisi saada päätökseen kumppanuusneuvottelut, joita käydään unionin sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden välillä. Tehtävä on vaikea, sillä osapuolten intressit ovat hyvin erilaiset.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen lähikuvassa

Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa

Suullista tarinankerrontaperinnettä on viime vuosina alettu elvyttää ympäri maailman. Jamaikalainen Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoiden avulla ihmiset voivat oppia ymmärtämään moninaisuutta paremmin.
Mies junan penkissä lähikuvassa

Suomi houkuttaa ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, mutta valmistumisen jälkeen töitä on vaikea löytää

Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa, mutta moni Suomeen tutkintoa varten tullut ei löydä koulutustaan vastaavaa työtä. Tradenomitutkinnon suorittaneen Bao Nguyenin mukaan haasteena ovat etenkin oleskelulupakäytännöt. Opetusneuvos Ulla Mäkeläinen kertoo, että jatkossa Suomessa tutkinnon suorittaneiden ulkomaalaisten asemaa helpotetaan.
Tehtaan piipusta nousevaa savua

Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?

Yrityksille ja kuluttajille on tarjolla yhä enemmän mahdollisuuksia kompensoida hiilidioksidipäästönsä esimerkiksi metsityshankkeiden avulla. Riskinä on vaihteleva laatu, jota ei juuri valvota.
Puhdas käsi ojentuu likaista kohti

Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä

Suomen Pakolaisapu käynnisti viime maaliskuussa empatialiikkeen, jonka tavoitteena on muuttaa erityisesti maahanmuuttokeskustelun negatiivista sävyä. Vastaanotto on ollut positiivinen. ”Moni tapaamistani ihmisistä on ajatellut, ettei omasta empaattisuudestaan voi päättää, mutta liike on saanut heidät ajattelemaan toisin”, sanoo empatialähettiläs Rand Mohamad Deeb.
Tomaatteja lähikuvassa

Zimbabwessa kärsitään sekä nälästä että ruokahävikistä – Hintojen nousu vie torikauppiailta asiakkaat

Lähes puolet zimbabwelaisista kärsii ruokapulasta. Silti monet kauppiaat sanovat, että heidän on pakko heittää menemään mätänevät vihanneksensa, sillä ihmisillä ei enää ole varaa ostaa niitä.

Tuoreimmat

Suomi houkuttaa ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, mutta valmistumisen jälkeen töitä on vaikea löytää
Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa
Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?
Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä
Zimbabwessa kärsitään sekä nälästä että ruokahävikistä – Hintojen nousu vie torikauppiailta asiakkaat
Raportti: Sodat ovat lapsille entistäkin vaarallisempia – Pojat kuolevat useammin taisteluissa, tytöt usein seksuaalisen väkivallan kohteina
YK julkaisi pitkän odotuksen jälkeen listan Israelin laittomissa siirtokunnissa toimivista yrityksistä – 112 yrityksen joukossa muun muassa Tripadvisor ja Airbnb
Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”
Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan
Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”